Lukutaito on myös kuuntelua

Äänikirja uhkakuvana on jotain mikä toistuu tasaisin väliajoin. Ensi e-kirjasta ennustettiin kirja-alan tuhoajaa ja kun näin ei käynyt, niin nyt äänikirjasta ennustetaan lukijan tuhoajaa.

Täällä en pyydä enää anteeksi - Nelli Ruotsalainen

Täällä en pyydä enää anteeksi on runokokoelma, joka jätti lukemisen jälkeen outoon tilaan. Nää sanat olivat selkeästi todella henkilökohtaisia ja jo siksi tärkeitä.

Vuoden 2019 parhaat lukukokemukseni - Top 30

Luin tänä vuonna noin 180 kirjaa. Siihen määrään mahtuu monta hyvää hetkeä lukutuolissa, puistoissa, kahviloissa ja kirjastoissa. Toivottavasti näistä löytyy inspiraatiota muidenkin hyviin hetkiin.

Valuvika - Soili Pohjalainen

Valuvika on romaani kahden sukupolven välisestä tavasta katsoa maailmaa. Se kertoo perheestä, päätöksistä ja kaikesta tosi arkisesta, mutta juurikin siksi tärkeästä.

Karhumies - Vesa Tuominen & Esa Silander

Saanko esitellä Juuson: lahjakkaan taidemaalarin ja lähes viisisataakiloisen ruskeakarhun, joka voi suostua hengailemaan kanssasi jos vain olet rauhallinen ja varovainen. Tai sitten jos olet Sulo Karjalainen, Juuson paras kaveri ja suurpetokeskuksen eläintenhoitaja. Tästä kaksikosta julkaistu kirja on juuri niin sympaattinen kuin voisi kuvitella.

Koti-ikävän laulut - Emma Hooper

Koti-ikävän laulut vie lukijan Kanadan syrjäseuduille. Kylmät maisemat idyllisissä kalastajakaupungeissa jäivät elävinä kuvina mieleen ja tuntuu oudolta, että nuo kuvat ovat syntyneet ihan vain Hooperin tekstin kautta mielikuvituksessa.

Lahjoita tänä jouluna miehelle kirja, jota ei ole kirjoittanut mies!

Puoliso, isä, veli, kaveri, eno, rakastaja ja remppaäijä ansaitsevat ennen kaikkea hyvää kirjallisuutta, eivät vain miesten kirjoittamia kirjoja. Journalisti-lehden päätoimittaja Maria Pettersson ja Lukupino-blogin Simo Sahlman listasivat kirjoja, joista jokaiselle lukevalle miehelle löytyy mieluinen teos – jota ei ole kirjoittanut mies.

Suomessa kielletyt elokuvat

Perjantai 13. päivä (1980)

On perjantai 13. päivä ja pian alkaa Kino Reginassa Perjantai 13. päivä (1980). Elokuva, joka oli monen muun ohella Suomessa kielletty vielä viime vuosisadan puolella. Puhuttiin aikuissensuurista, joka vaikutti paljon siihen mitä nähtiin elokuvateattereissa ja etenkin siihen mitä pystyi näkemään videolta.

Tässä ovat tuoreet Runeberg-palkintoehdokkaat

Runeberg-palkinto 2020 ehdokkaat julkistettiin tänään Porvoossa J.L. Runebergin kotimuseossa. Olin paikalla kuulemassa raadin päätökset.

Keski-ikäiset mutanttininjakilpikonnat - TEHDAS Teatteri

Keski-ikäiset mutanttininjakilpikonnat. Kuva: Jussi Virkkumaa

Keski-ikäiset mutanttininjakilpikonnat on jo ihan sen nimen tuoman alkuastelman myötä kiinnostava. Ensinnäkin täytyy sanoa, että nimi ei ole koodi jollekin täysin abstraktille taide-elämykselle vaan lavalle tosiaan astuvat mutanttininjakilpikonnat Leonardo, Raphael, Donatello ja Michelangelo.

Lähellä villiä sydäntä - Clarice Lispector

Lähellä villiä sydäntä on Clarice Lispectorin esikoisromaani vuodelta 1943. Sitä pidetään yleisesti brasialaisen kirjallisuuden parhaimpina teoksina, jonka moderni kerrontatyyli ja nuoren naisen pään sisälle menevä tarina olivat ilmestyessään poikkeuksellisia ja hieman kohuakin aiheuttavia.

Paleface ja Laulava Unioni - Tie vapauteen

Paleface ja Laulava Unioni julkaisivat levyllisen vanhoja amerikansuomalaisia lauluja uusilla sovituksilla. Suvilahden levyjulkkarikeikalla sai tuntea kylmiä väreitä kun työväenliikkeen sanoma puski sieltä pitkän historian läpi elinvoimaisena tulkintana.

En Saab - Riikka Ala-Harja

En Saab on Riikka Ala-Harjan romaani, jossa matkustetaan, tuskastellaan, ihastutaan ja tajutaan miten pitää ajaa. Tämä on melko kevyt ja todella hauska kirja, jonka päähenkilö on ihan törkeän aidon oloinen.

Black Friday kirjatarjouksia

Black Friday on päivä, jolloin kannustetaan ostamaan yhä enemmän tavaraa, jotta tuotantoa voitaisiin edelleen kasvattaa ja nostaa kapitalismi siihen rumaan loppuun, joka väistämättä on edessä. Miksi siis haluan vinkata halvoista ostoksista?

The Visitors menee tunteisiin Kiasmassa

Ragnar Kjartansson on tehnyt jotain, mikä tuntuu vetoavan ihmisiin syvästi. The Guardian nimesi The Visitorsin 2000-luvun tähän mennessä parhaaksi taideteokseksi ja en ole voinut välttyä kuulemasta siitä keskusteluissa, joten kävin katsomassa onko se oikeasti niin vaikuttava.

Finlandia-palkinnot ja kaikki ehdokkaat 2019

Finlandia-palkinto 2019 on jaettu lasten- ja nuortenkirjallisuudelle, tietokirjallisuudelle ja kaunokirjallisuudelle. Lukupino onnittelee voittajia ja voit käydä tutustumassa alla kaikkiin ehdokkaisiin.

ADHD voimavarana – Missä kohtaa kirjoa olet? - Anders Hansen

ADHD voimavarana on ruotsalaisen tohtori Anders Hansenin kirja, jossa tarkastellaan ADHD:ta poikkeuksellisen helposti lähestyttävästi. Se tuo ADHD:n esiin luonnollisena osana ihmisten elämää ja korostaa myös niitä sen positiivisia puolia, jotka on mielestäni jäänyt turhan vähälle huomiolle.

The Friend - Sigrid Nunez

The Friend ansaitsi Sigrid Nunezille National Book Awardin ja perinteisesti olen huomannut, etten ole tämän palkinnon voittajiin pettynyt. Tähänkin kirjaan tartuin sellaisin ennakko-odotuksin, että en tiedä miten paljon se vaikutti lopulta kokemukseeni. Jälleen kerran kuitenkin ihastuin syvästi kirjaan.

Neobaroq -näyttelyssä barokin dramaattista energiaa nykypäivään päivitettynä

Neobaroq on nelipäiväinen nykytaidetapahtuma Helsingissä. Eerikinkadun Konelaboratoriossa järjestettiin eilen avajaiset, joissa koin paljon kauneutta ja ylitsevuotavaisuutta.

Kerrostalo - Hanna-Riikka Kuisma

Kerrostalo on dystooppinen, mukavan luokkatietoinen ja nykyaikaa heijasteleva teos, joka sijoittuu jonnekin tulevaisuuteen, vaikka ei ehkä kuitenkaan niin kauas. Romaani toimii hyvänä scifinä, mutta on lopulta ihan kaikille sopivaa draamaa, jonka lukemisesta voi nauttia sen monisävyisten hahmojen kautta.

WWF:n Vuoden luontokirja -kilpailun finalistit

WWF:n Vuoden luontokirja on valittu jo vuodesta 1978 ja tämän vuoden finalistit ovat nyt valittu. Luonnon ja kirjallisuuden suhde tulee varmasti syventymään entisestään lähivuosina ja on ilo nähdä miten laadukkaita teoksia aiheen ympärille on syntynyt.

Nettikiusaamisesta GameXpo -messuilla

GameXpo veti taas pelaajia Helsingin messukeskukseen viikonlopun ajaksi. Rakastan pelikulttuuria ja siksi olen iloinen, että sitä esiteltiin myös ongelmallisia puolia esiin nostaen. Suomen suurimmassa pelitapahtumassa olikin puhetta myös empatian merkityksestä pelaamisessa.

Kartta - Kansallisteatteri

Olet tässä.

Maailmalta löysin itseni - Ateneum

Helene Schjerfbeck: Sirkustyttö (1916). Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo, kokoelma Kaunisto. Kuva: Kansallisgalleria / Yehia Eweis.

Ateneum esittelee Helene Schjerfbeckin töitä näyttelyssä, joka nähtiin juuri Lontoon kuninkaallisessa taideakatemiassa. Nyt nähtävä kokoelma on kuitenkin jopa laajempi katsaus taiteilijan tuotantoon ja tämä kulttuuribloggari nautti ainakin ihan simona kun näki suomalaisista taiteilijoista lempparinsa viimein näin hienosti edustettuna.

Lauren Graham - Talking as Fast as I Can: From Gilmore Girls to Gilmore Girls

Lorelai Gilmore on hahmo, joka jäi elämään. Tiedän useita ihmisiä, jotka pahan päivän sattuessa laittavat Gilmoren tytöt pyörimään noin sadannen kerran ja paluu Stars Hollown mahdottoman aikaan pysähtyneille kaduille helpottaa välittömästi. Lorelaita esittänyt Lauren Graham on kirjoittanut kirjan ajastaan sarjassa aina sen paluuseen asti Netflixin minisarjassa.

Voita liput pelimessuille!

Gamexpo 2019 järjestetään taas Helsingin messukeskuksessa 15.11. - 17.11. Samalla voi osallistua GoExpo Winter -messuille. Pelimessuista on ehtinyt tulla jo itselleni perinne ja tänäkin vuonna kulkuni suuntaa sinne. Jos haluat itsellesi pari lippua messuille, niin osallistu Lukupinon arvontaan!

Rakkauden päätös - Kansallisteatteri

Rakkauden päätös. Kansallisteatteri. Katariina Kaitue. Kuva Tommi Mattila

Kävin juuri läpi omaa blogia ja kaikkia tämän vuoden näytelmiä, joita olen käynyt katsomassa. Siellä oli paljon hyvää, mutta eilinen Rakkauden päätös nousee Medusan huoneen rinnalla sinne tämän vuoden parhaimpiin esityksiin.

Eläin ei pukeudu tahallaan huonosti - Lauri Rikala

Lauri Rikalan Eläin ei pukeudu tahallaan huonosti on runokirja, jossa tarkastelun kohteena on aikamme, ihminen ja näiden välissä oleva yksinäisyys. Jyväskyläläinen Rikala on julkaissut aforismeja ja runoja Nuoressa Voimassa, Lumoojassa ja aforismiantologioissa ja tältä on julkaistu aiemmin teos Lopullinen kukka (2013).

Mieliala – Helsinki 1939–1945

Kuullessani ensimmäistä kertaa Mieliala-näyttelystä, ajatukseni oli, että eikö se sota olisi jo hiljalleen käsitelty loppuun, mutta Mieliala pääsi yllättämään. Kyseessä on kirjaimellisesti ennennäkemätön kurkistus tavallisten ihmisten tuntoihin. Siihen inhimilliseen osaan sodasta, joka kiinnosti jo ajan valtaapitäviä.

Osamu Tezuka - Mangan jumala - Tampereen taidemuseo

Osamu Tezuka: Astro Boy. © Tezuka Productions

Osamu Tezuka on japanilaisille samalla tavalla tuttu nimi kuin länsimaalaisille vaikka Disney. Tampereen taidemuseo esittelee tämän modernin mangan isän perintöä laajasti ja hauskalla tavalla.

Koirat eivät käytä housuja

Koirat eivät käytä housuja: Mona (Krista Kosonen). Kuva: © Helsinki-filmi 2019.

Koirat eivät käytä housuja sijoittuu surun, fetissien, kaipuun ja vapautumisen tilaan. Se on suomalainen elokuva, joka osaa yllättää ja virkistävästi tuo esiin alakulttuurin ilman häivähdystäkään farssia. Tämä on vaikuttavaa.

Lokki - Kansallisteatteri

Kansallisteatteri - Lokki. Kuvassa Maria Kuusiluoma ja Miro Lopperi. Kuva Nelli Palomäki.

Anton Tšehovin Lokki (1896) nähdään Kansallisteatterin lavalla vahvana tulkinta. Teksti elää ajassa ja näyttelijät tekevät siitä jälleen omanlaisensa. Isot persoonat ottavat aaltomaisesti vuorollaan tilaa lavalla ja katsoja voi heittäytyä tunnetun klassikon maailmaan tietämättä silti ihan tarkkaan mitä tuleman pitää.

Häiritseekö kirjamessuhälinä?

Helsingin kirjamessut päättyivät viikonloppuna ja neljän päivän aikana tehtiin taas uusi kävijäennätys. Ohjelma oli jälleen inspiroivaa ja oli niin upeaa nähdä ihmisten tulvivan paikalle kirjallisuuden perässä. Se messujen läpitunkeva kakofonia voi olla kuitenkin monelle liikaa ja haluankin antaa muutaman vinkin siitä miten itse saan messuista kaiken irti.

Ihmisen ääni - Kansallisteatteri

Ihmisen ääni - Kansallisteatteri. Terhi Panula. Kuva Erik Uddström

Ihmisen ääni on ranskalaisen legendan Jean Cocteaun teos, jonka niinikään ranskalainen huippuohjaaja Charles Gonzalès toi Kansallisteatterin Omapohjaan nimenomaan Terhi Panulalle sovitettuna. Näiden kahden välille syttyi Pariisissa "kahden taiteilijan vahva yhteys", jonka hedelmistä voimme nyt nauttia.

Botnia-palkinto Tommi Kinnuselle romaanista Pintti

Kuva: Tommi Kinnunen

Botnia-palkintojen raati saavutti työnsä päätöksen ja Tommi Kinnusen Pintti valikoitui joukosta voittajaksi. Näin myös oma lukemiseni raatilaisena on tullut päätökseen ja kokemus on ollut valaiseva.

Pomo! - Riihimäen teatteri ja Aleksanterin teatteri

Pomo! Riihimäen teatteri. Rami (Antti Peltola) ja Kristo (Ilkka Heiskanen). Kuva: Aki Loponen

Pomo! Riihimäen teatterissa on aito komedia, joka ei liikaa lipsu sinne farssin puolelle, vaikka helposti niin olisi voinut käydä, sillä hahmoissa on jokaisessa oma absurdi energiansa. Kokonaisuus pysyy kuitenkin hallussa ja näytelmä toimii mallikkaasti monella tasolla.

Varför Paris, vi har ju Amélie i Åbo

Turun Kaupunginteatteri - Amélie. Kuva: Otto-Ville Väätäinen. Graafinen suunnittelu: Marita Koivisto.

Turun kaupunginteatteri tarttui erääseen rakastetuimmista tarinoista Amélien myötä. Nimittäin ne jotka rakastuivat elokuvaan, todella rakastuivat siihen. Ylisöpö, kirkas, värikäs ja siirappisia elämänopetuksia sisältävä elokuva veti äärimmilleen monia Jean-Pierre Jeunetin aikaisempien elokuvien tehokeinoja ja kaikessa teatraalisuudessaan juuri musikaali onkin oikea keino herättää Amélie taas henkiin.

Piina - Tampereen teatteri

Piina - Tampereen teatteri. Kuvaus: Harri Hinkka Kuvassa: Mari Turunen, Esa Latva-Äijö

Tampereen teatteri tarjoilee herkkua näin halloweenin kynnyksellä, kun Stephen Kingin Piina sai ensi-iltansa Frenckell-näyttämöllä. Tätä blogia seuranneet tietävät, että olen Kingin ykkösfani, joten reissu Tampereelle oli siis itsestäänselvyys.

The Institute - Stephen King

Stephen King palaa uudessa kirjassaan vanhoihin tuttuihin teemoihin siinä määrin, että nostalgiaa kaipaavat lukijat voivat nostaa jalat ylös ja nauttia. The Outsider piti vielä yhden jalan jossain siellä Kingin dekkareiden maailmassa, mutta The Institute on kuin paluu Castle Rockiin, Derryyn ja muiden pikkukaupunkien kaduille, joiden varjoissa hirviöt odottavat.

Everstinna - Helsingin kaupunginteatteri

Helsingin Kaupunginteatteri – Everstinna – Kuvassa Heidi Herala – Kuva © Otto-Ville Väätäinen

Everstinna Helsingin kaupunginteatterissa on villi tutkielma kaltoin kohdellun ihmisen mielestä. Se tarkastelee nuoren tytön suhdetta vanhempaan, väkivaltaiseen mieheen, sekä kuin rinnakkain tämän tarinan kanssa nuoren valtion suhdetta Neuvostoliiton ja natsi-Saksan välissä.

Ugo Rondinone - Helsingin taidehalli

Ugo Rondinonen näyttely everyone gets lighter Taidehallissa on hauska, puhutteleva, kirkas, rauhallinen, iloinen, melankolinen, värikäs ja ihan hitusen creepy. Ihan parasta kuitenkin on, että se sisältää ihan simona klovneja.

Pienet ketut - Helsingin kaupunginteatteri

Helsingin Kaupunginteatteri – Seppo Halttunen, Sari Siikander, Elviira Kujala – Kuva © Tapio Vanhatalo

Pienet ketut on Lillian Hellmanin näytelmä vuodelta 1939. Helsingin kaupunginteatteri tarttui klassikkoon ja ilahduttavasti säilyttää sen vanhanaikaisen tunnelman ja tarjoaa perinteistä teatteria ilman sen kummempia kikkailuja.

Lucas Cranach - Sinebrychoffin taidemuseo

Lucas Cranach vanhempi | d. ä. | the elder piiri | krets | circle Dido, 1547 öljy lehmuspuulle | olja på lindträ | oil on lime wood Kunstsammlungen der Veste Coburg Kuva: www.kunstsamlungen-coburg.de

Lucas Cranach – Renessanssin kaunottaret on Sinebrychoffin taidemuseon tuore näyttely, jossa ensimmäistä kertaa esitellään Lucas Cranach vanhemman (1472 - 1553) teoksia Suomessa. Tummasävyiset ja kauniit maalaukset kiehtovat ja herättävät kysymyksiä oman ajan kauneusihanteista.

Tottumiskysymys -elokuva näyttää mielettömyyden tavallisena pidetyn takana

Tottumiskysymys: Milja (Pinja Sanaksenaho) ja Antti (Veikko Aalste). Kuva © Tuffi Films 2019.

Tottumiskysymys on Tuffi Filmsin tuottama seitsemän ohjaajan yhteisteos, jossa seurataan yksittäisten naisten päivän kulkua. Seuraamme samalla miten yksittäistapaukset syntyvät ja ehkä huomaamme niiden muodostuvan samankaltaisten rakenteiden puitteissa.

Että näkisin siitä unia - Eeva Maria al-Khazaali

Eeva Maria al-Khazaalin toinen runokokoelma Että näkisin siitä unia, tuntuu henkilökohtaiselta. En kuitenkaan arastellut lukea sitä, vaan tuntui, että ihan luvan kanssa tarkastelen jonkun toisen elämää.

Yuval Noah Hararin Sapiens Kansallisteatterissa

Sapiens. Kuva: Katri Naukkarinen

Yuval Noah Harari kirjoitti kirjan Sapiens. Ihmisen lyhyt historia, joka nousi myyntilistojen kärkeen. Yksittäinen kertomus ihmisen koko historiasta selkeästi kiinnostaa lajiamme ja Minna Leino uskalsi tarttua tarinaan ja tiivistää sen yhdeksi näytelmäksi Kansallisteatterin lavalle.

Botnia-kirjallisuuspalkinnon ehdokkaat 2019

Botnia-ehdokkaat julkistettiin lauantaina Oulussa. Kahdeksan ehdokkaan joukosta löytyy kaikkea historiallisesta ihmiskuvauksesta, dystooppisen scifiin ja myyttiseen sarjakuvaan.

Critical Tide - Designmuseo

Critical Tide -näyttely on "lääkettä ilmastoahdistukseen". Se käsittää kahdeksan projektia, jotka avaavat ihmisen suhdetta mereen ja pyrkivät oikeasti myös esittämään ratkaisuja sen ongelmiin.

Täydellinen lauantai - Helsingin kaupunginteatteri

Helsingin Kaupunginteatteri – Täydellinen lauantai – Kuvassa Pekka Strag ja Arttu Kapulainen – Kuva © Tapio Vanhatalo

Täydellinen lauantai on Florian Zellerin kirjoittama komedia, jossa halutaan vain ottaa pieni hetki itselle, mutta ne pirun muut ihmiset tulevat häiritsemään.

Riistapolku - Helsingin kaupunginteatteri

Helsingin Kaupunginteatteri – Riistapolku – Kuvassa Ella Mettänen – Kuva © Tapio Vanhatalo

Helsingin kaupunginteatterissa on nähtävissä "laulu rakastamisen vaikeudesta", kuten ohjaaja Lauri Maijala sanoo. Riistapolku on perhetragedia, joka tuo vaikeita aiheita esiin inhimillisellä otteella. Tämä on koskettava esitys ja katsojaa ei selvästi ole tarkoitus säästellä.