26.4.2016

Norma




Nyt on eka Sofi Oksasen kirja takana. Kai tämä on jonkinlainen suomalaisen kirjabloggaajan virstanpylväs. En siis ole aiempia tuotoksia lukenut, mutta ilmeisesti Norma poikkeaa hieman tyylillisesti Oksasen aiemmista. Mennään vähän sinne yliluonnollisen puolelle ja kaikkea.

25.4.2016

Joni Mitchell omin sanoin



Joni Mitchell on merkittävä laulaja ja lauluntekijä. Tämä on siellä Dylanin ja Baezin kanssa samalla viivalla ja itse olen erityisesti mieltynyt tämän upeisiin sanoituksiin. Sanotaankin, että Mitchell ei ole niinkään laulaja, kuin runoilija, joka verhoaa sanansa musiikkiin.

23.4.2016

Siis kuka kritisoi kenen kritiikin kritiikkiä?





Tänään on keskusteltu kirjoista ja kritiikistä. Vaikka välillä ollaan menty vähän tunnelmissa, jotka on helppo tulkita negatiivisiksi, niin mielestäni itse keskustelun syntyminen on hieno juttu. Kunhan siis ketään ei pyritä keskustelussa vaimentamaan.

22.4.2016

Lintukoto - ajankohtaismusikaali




Ajankohtaismusikaali on mielenkiintoinen termi. Ehtiikö ajankohtaisista asioista tekemään musikaalia ja elääkö sellainen musikaali enää sen jälkeen ajassa? Jälkimmäiseen kysymykseen en osaa vastata, mutta ilmeisesti kymmenessä päivässä pystyy melkoisen pläjäyksen musiikkiteatteria kirjoittamaan. Ainakin Eppu Nuotio ja Jukka Nykänen, jotka tammikuisessa Berliinissä tutkailivat, mitkä aiheet olivat juuri silloin tapetilla ja päättivät tarttua katupartioihin.

21.4.2016

Japanomania - kirja ja näyttely



Ateneumin näyttely Japanomania esittelee sitä yllättävänkin suurta vaikutusta, joka Japanilla oli länsimaiseen taiteeseen. Kun Japani avautui 1860-luvulla muulle maailmalle, syntyi suuri kiinnostus Itä-Aasiaa ja sen kulttuuria kohtaan. Taide-esineitä keräiltiin ja niistä otettiin vaikutteita. Laitoin museokortin taskuun ja kävin tutustumassa tuoreeseen näyttelyyn. Tämän jälkeen olikin ilo tarttua kirjaan Japanomania pohjoismaisessa taiteessa 1875 - 1918.

16.4.2016

Svenska Teaternin Titanic -näytöksessä yleisö teki vallankaappauksen



Titanicin uppoamisesta tuli kuluneeksi päivälleen 104 vuotta kun astelin Svenska Teaternille katsomaan näytelmää, jossa tuo laiva upposi jälleen kerran. En tiennyt yhtään mitä odottaa näytelmältä ja jos olinkin jotain arvaillut, niin ne veikkaukset menivät ihan metsään. Historiallinen Titanic oli vain häilyvästi osa näytelmää ja tilalla oli teatterin maailmaan sijoittuva ilotulittelu, jossa viitteitä sateli niin Titaniciin kuin menneisiin Hollywood-leffoihinkin. Näyttelijöiden jo kumarrettua teatterissa alkoi tapahtumaan kummia.

15.4.2016

Kultalampi


Kuva: Harri Hinkka

Kultalampi on lämminhenkinen pala Broadwayta Suomen teatterimaailmaan. Ernest Thompsonin näytelmä 70-luvun lopulta on sanalla sanoen täydellinen tarina. Vaikka se on hyvin arkinen, niin pariin tuntiin on saatu mahtumaan todella paljon tunnetta. Riihimäen ja Hämeenlinnan teatterien yhteistuotannossa saatiin näytelmästä huikea versio ja se on pitkälle etenkin yhden näyttelijän ansiota.

10.4.2016

Aapo Kukko - Riekaleita



Luin suomalaisen sotasarjakuvan, jossa ei edes sodittu. Silti sodan jäljet olivat näkyvillä ja pienistä riekaleista koostui oikeasti vähän koskettavakin kuva ihmisistä erikoisten olosuhteiden keskellä. Aapo Kukko onnistui sarjakuvan keinoin tuomaan sodasta esiin piirteitä, joista toivoisi enemmänkin heräävän keskustelua.

8.4.2016

Isä lukee iltasatua vankilasta




Kun ihminen menee vankilaan, riisutaan tältä monia identiteettiin kuuluvia asioita jo portilla. Vanhemmuus on kuitenkin jotakin mitä ei voi pois viedä ja jota tulisi vankeuden aikana tukea. Terveisiä kotiin -kurssi on tällainen tuen muoto, joka tukee paitsi vanhemmuutta vankeuden aikana, niin myös lasten lukemista.

7.4.2016

Maagisen ajattelun aika


Kristiina Halkola, Maagisen ajattelun aika. Kuva: Marko Mäkinen, 2016


Kuolema on lähellä meitä jokaista. Jos ei se oma loppu, niin ainakin moni on joutunut kohtaamaan läheisen menettämisen. Luin kaksi kirjaa: Maagisen ajattelun aika ja Iltojen sinessä kirjailija Joan Didionilta. Ensimmäisestä näin myös monologinäytelmän Teatteri Jurkassa. Nämä teokset loivat yhdessä henkilökohtaisten kokemusten kanssa kokonaisuuden, joka pakotti ajattelemaan kuolemaa laajalta kannalta.

3.4.2016

10 kirjaa veroparatiiseista



Panama Papers on mahtava journalistinen ja humanistinen teko, jossa paljastettiin aivan hillitön aineisto Panamalaisen veroparatiisiyhtiön toiminnasta ja asiakkaista. Nyt valtionpäämiehet, poliitikot ja superrikkaat tutisevat housuissaan ja veronkierron monimutkaisia rakenteita päästään vihdoin edes vähän avaamaan.

2.4.2016

SE on täällä taas




En ole peitellyt outoa fiksaatiotani Stephen Kingin kirjallisuuteen. Se poikkeaa monella tapaa normaalista lukemistostani, mutta King oli se ensimmäinen kosketukseni kirjoihin ja samalla siis kirjailija, joka muutti elämäni. Jos minun täytyisi valita se tärkein teos Kingiltä, niin valinta on vaikea. Christine oli ensimmäiseni, Hohto ihan sikahyvä tarina ja Musta Torni -sarja taas oli massiivinen lukukokemus. On kuitenkin sanottava, että SE on tyylillisesti kirja, jossa King on todella pistänyt parastaan. Se on kirjallisuuden klassikko, jonka klassikon statusta hieman tahraa dumppaaminen sinne muiden kauhukirjojen joukkoon "viihdeteoksena".

1.4.2016

Musikaalia vetten päällä - Grease Silja Linella




Grease! En ole puolueeton sillä jos Disneyn leffoja ei lasketa, niin Grease vei musikaalineitsyyteni. Sillä tulee aina olemaan ihan erityinen paikka sydämessäni ja Netflixin katseluhistoriassa. Silja Serenadella ja Silja Symphonyllä tullaan näkemään 1.4 lähtien Grease-musikaali versiona, joka teki kunniaa perinteille, mutta jossa myös pidettiin hauskaa ihan uudella tavalla. Pääsin katsomaan näytöksen ennakkoon.