Tahvana

Aapo Rapin Tahvana on suomalaista sarjakuvaa, jota kehtaa näyttää ulkomaillakin. Värikäs, psykedeelinen ja hauska tarina sekä herkulliset henkilöhahmot ovat hyvä resepti. Tämä varmasti toimii melko laajaan kohderyhmään. Tykkäsi sitten sellaisesta vakavahenkisemmästä "taidesarjakuvasta" tai enemmän siitä Aku Ankka -osastosta.

Mitä jos ooppera voisi olla avoin kaikille vaikutteille? Tarkastelussa Indigo

Indigo on kuin vastaus ajatusleikkiin. Mitä jos perinteet eivät olisi enää sääntöjä ja ooppera voisi imeä vaikutteita kaikkialta? Mitä jos näitä vaikutteita sekoteltaisiin rohkeasti ja luotaisiin oopperaa aivan uusille kohderyhmille? Mitä jos sen säveltäjillä olisi miljoonia faneja metallimusiikin maailmasta ja näille annettaisiin vapaat kädet?

Kansallisbaletti kylässä Porvoon Taidetehtaalla

Kansallisbaletti käy aina välillä innostamassa nuoria tanssijoita eri puolella Suomea. Tanssioppilaille järjestetään mahdollisuus treenata ammattilaisten kanssa workshopeissa sekä kysellä tanssijan ammatista. Lopulta päivän päättää yhteinen esitys, joka Porvoon Taidetehtaalla viime viikonloppuna oli huikea.

Kulttuuriloma alle satasella

Halusin pitää pienen tauon, nauttia hetken itselleni tärkeistä asioista ja ehkä lähteä johonkin vähäksi aikaa. En ollut kiinnostunut pakkaamaan rinkkaa ja selaamaan Finnairin äkkilähtöjä vaan etsin jotain pienimuotoisempaa. Ihan pelkkä teatteri-iltakaan ei nyt kuitenkaan ollut se mitä hain, mutta toisaalta budjettini ei paljoa enempään yltäisi. Ratkaisu vaati vain hieman suunnitelmallisuutta.

Bajadeeri

Kansallisbaletti tarjosi taas parastaan kun Bajadeeri palasi ohjelmistoon seitsemän esityksen voimin. Kyseessä on vaativa teos tanssijoille ja siten myös näyttävä katsojille. Marius Petipan koreografian toteutumisesta vastasi legendaarinen Natalia Makarova ja erityisesti se kuuluisa varjojen valtakunta-kohtaus toi esille koko kansallisbaletin taidon.

Martin Schoeller Fotografiskalla

Christian Bale. Kuva: Martin Schoeller

Martin Schoellerin näyttely Tukholman Fotografiska-museossa veti minua osaltaan pienelle kulttuurilomalle nyt kun olin jo innostunut valokuvista Cartier-Bressonin näyttelyn myötä. Up Close on sarja Schoellerin muotokuvia henkilöistä kuten Angelina Jolie, Lionel Messi, Barack Obama, Woody Allen, Angela Merkel, Paris Hilton ja niin edelleen. Teemana ovat siis julkisuudessa paljon paistatelleet henkilöt.

Katja Kettu - Yöperhonen

Olen huomaamattani ottanut Venäjän teemaksi viimeaikaisissa kulttuurimenoissa. Kansallisoopperan Nenä, Liksomin Hytti nro 6 ja Kansallisteatterin Slava käsittelivät kaikki tuota outoa ja suurta maata eri kanteilta. Katja Ketun Yöperhonen on teos johon kaikki mielessäni nivoutui. Se vei Venäjän historian luihin ja ytimiin niin realismin kuin eräänlaisen magiankin kautta.

Rosa Liksom - Hytti nro 6

Liksomin Finlandia-voittaja vuodelta 2011 on kummitellut lukulistallani jo pitkään. Olen ysäripentu, joten Liksom kuului nuorena vakiolukemistooni. Kuvittelin Hytti nro 6:n olevan siis nostalginen pläjäys, mutta se veikin aivan eri suuntaan. Kirja oli tuore ja monisävyinen. Jälleen kerran Neuvostoliitto toimi ihmeellisenä ja rujon kauniina näyttämönä tarinalle.

Henri Cartier-Bresson Ateneumissa

Henri Cartier-Bresson. Forcalquier, France, 1972
© Martine Franck/Magnum Photos

Henri Cartier-Bresson (1908-2004) on Pariisissa syntynyt valokuvaaja, joka usein asetetaan vuosisatansa tärkeimpien kuvaajien joukkoon. Tämä oli yksi Magnum Photos -kuvatoimiston perustajajäseniä, jonka kanssa myös Ateneumin näyttely on järjestetty. Tämän tuotteliaan kuvaajan näyttely on nähtävissä Ateneumin taidemuseossa vielä kuun loppuun saakka. Itse otin museokortin taskuun ja suuntasin katsomaan mistä kaikki oikein tohisivat.

Taidesalonki 100 vuotta

Kuva: Maija Toivanen

Taidesalongin juhlanäyttely oli nähtävillä HAM:issa viimeistä päivää 10.1 ja koska museokortti poltteli taskussa, niin päätin käydä katsomassa sen toistamiseen. Kyseessä on Leonard Bäcksbackan perustaman taidesalongin juhlavuosi ja HAM:in lisäksi näyttelyitä järjestettiin Sinebrychoffin museossa ja Taidesalongilla.

Vuosi museokortin kanssa

Tästä se alkaa. Kokonainen vuosi museoita upouuden museokortin kanssa. Kyse on Lukupinon ja Museokortin yhteistyöstä, jossa tulen kertomaan täällä reissuistani mahdollisimman monessa museossa ja näyttelyssä. Olen muutenkin melkoinen museofani, mutta veikkaan tämän kortin innostavan yhä useampaan museokäyntiin tässä vuoden mittaan. Kun kuulin kortista, niin ajattelin sen olevan ihan mahtava idea. Nyt laitetaan kortti testiin!

Tämä muuttaa kaiken – kapitalismi vs ilmasto

Kun luet tätä kirjaa, saatat huomata puristavasi sitä sormet valkoisena. Naomi Klein käsittelee ilmastonmuutosta tosiasiana, jolla on aitoja vaikutuksia kaikkien elämään. Tämä tietoisesti pyrkii puhumaan asioista niin suoraan ja faktoihin pohjautuen, että ilmastonmuutoksen kieltäjätkin joutuvat punnitsemaan ajatuksiaan uudestaan tämän kirjan jälkeen. Lukijaa ei säästellä ahdistukselta, eikä pitäisikään.

Aziz Ansari - Modern Romance

"Lukupinon koomikoiden" kolmas osa käsittelee Aziz Ansarin tuoretta kirjaa. Tämän voisi sanoa olevan minulle yksi vuoden yllättäjistä. Tiesin Ansarin mahtavaksi koomikoksi ja ihan vain hulvattomaksi persoonaksi, mutta täytyy myöntää, että yllätyin miten oivaltavan ja älykkään kirjan tämä on onnistunut laatimaan.

The Magicians

Lev Grossmanin The Magicians on vuonna 2009 ilmestynyt fantasiakirja, joka on saanut aikaan jonkin verran ylistystä kriitikoilta ja onpa siitä TV-sarjakin tuloillaan. Grossman jatkoi myös The Magiciansin tarinaa vielä kahdella kirjalla. The Magician King ilmestyi vuonna 2011 ja The Magician's Land vuonna 2014. Itse luin tuon ensimmäisen kirjan ja vaikka fantasiaa luen melko harvoin, niin tässä oli jotain minuun vetoavaa.