DocPoint on esimerkiksi uusia ajatuksia, leffakalenterin suunnittelua, musiikkia, erilaisten teatterien tunnelmaa ja samanhenkisten ihmisten kohtaamista. Tarjonta oli jälleen niin runsasta ja monipuolista, että olisi toivonut festareiden jatkuvan vielä päiviä.
Nopean vegehampparin ehti lennossa vetämään ennen seuraavan elokuvan alkamista. Kino Reginassa olin juuri uppoutunut lintujen pelastamiseen Delhissä ja sitten löysin itseni New Yorkista mielenosoituksessa opiaattien markkinoijia vastaan. Bio Rex oli täynnä ihmisiä. Aihe kosketti silminnähden ja reagoimme yhdessä, kun kuulimme ihmisten kärsimyksestä ja todistimme miten paha ei saa palkkaansa.
All That Breathes
Shaunak Senin elokuvassa kaksi veljestä ylläpitävät lintusairaalaa Delhissä. Lintujen elintila on täysin ihmisten hallinnoimaa ja dokumentti näyttää miten olemme luoneet elinolosuhteet, joihin muiden lajien on sopeuduttava. Samalla siinä tulee vaivihkaa ilmi miten ihmiset itse joutuvat sopeutumaan toisiinsa ja luomaansa todellisuuteen. Hiljainen, melankolinen ja lakonista huumoria sisältävä dokumentti on tänä vuonna dokumentti-elokuvien Oscar-ehdokkaana.
All the Beauty and the Bloodshed
Nan Gold on valokuvaaja, jota ihailen ja Oscar-palkitun Laura Poitrasin dokumentissa pääsin syvälle Goldin maailmaan niin taiteen kuin aktivismin kautta. Elokuva alkaa MET-museossa, jossa joukko ihmisiä heittelee tyhjiä lääkepurkkeja Sackler-salin vesialtaaseen. Sacklerin nimi löytyi vielä jokin aikaa sitten useankin museon seinältä. Kyseessä on perhe, jonka varallisuus on syntynyt opiaattikaupasta samalla, kun riippuvaisiksi jääneet ihmiset elävät murskaavissa todellisuuksissa. Monitasoinen ja taidokas dokumentti voitti Kultaisen leijonan Venetsian elokuvajuhlilla ja on tänä vuonna dokumentti-elokuvien Oscar-ehdokkaana.
Anhell69
Anhell69 oli ehkä se kaikista koskettavin dokumentti, jonka näin festareilla vaikka kyseessä oli kova kilpailu. Jokin elokuvassa oli vain niin henkilökohtaista ja niin tekijä, kuin kohteetkin päästivät katsojan todella lähelle elämäänsä. Moni elokuvassa nähty ihminen ei selvinnyt edes lopputeksteihin hengissä ja katsellessa tuli vahva tunne kosketuksesta ihmisryhmään, jonka ääntä ei muuten olisi kuullut. Aluksi näimme Varjo -nimisen, runollisen, lyhyen dokumentin suunnittelija Aalto Asplundista.
Monica in the South Seas
Sami van Ingenin ja Mika Taanilan elokuva on tutkimusmatka dokumenttien rakentamiseen yhden esimerkin kautta. Moana vuodelta 1926 oli dokumentti, joka esitteli Samoan saarien "alkuperäistä" elämää. 50 vuotta myöhemmin dokumentaristin tytär palasi saarille aikeinaan äänittää dokumenttiin ääniraita. Monica in the South Seas kertoo lähes sanattomasti siitä miten tärkeää on huomata mitä jää dokumentissa kuvan ulkopuolelle. Dokumentti valittiin DocPointin parhaaksi kotimaiseksi elokuvaksi.
Revontulten räppäri
Sympaattinen Mihkku Laiti tunnetaan myös nimellä Yungmiqu. 18-vuotias saamelainen räppäri nähdään dokumentissa, joka kertoo Mihkkun tarinan lisäksi oman kulttuurin tärkeydestä ja nuorena eteen tulevista valinnoista. Tiivistämöllä elokuvaillan kruunasi Yungmiqun keikka, jossa nähtiin myös Gada ja Asa. DocPointin musiikkitarjonta oli muutenkin onnistunutta ja Tiivistämön keikka tulee jäämään mieleen.
Universumin kaiut – Kaija Saariahon musiikki
Olen kirjoittanut Kaija Saariahon oopperoista Innocence ja Only the Sound Remains. Ympäri maailmaa hehkutettu säveltäjä on tosiaan ansainnut dokumenttinsa. Riitta Raskin elokuva on melko tavanomainen, mutta päästää lähelle taiteilijan työtä. Kunnioitus Saariahoa vain kasvoi entisestään ja dokumentti ikään kuin sitoi yhteen sen musiikillisen teeman, joka omissa leffavalinnoissani näytti sattumalta piilevän.
Miten korjata maailma
 |
| Miten korjata maailma, 2023. Kuva: DocPoint |
Jouko Aaltosen dokumentti suorasta toiminnasta 1990- ja 2000-luvun Suomessa oli yksi suosituimpia festareiden leffoja. Se toi esiin miten kaupunkitila on erityisesti Helsingissä ollut nykyistä paljon ahtaampaa ja suljetumpaa omatoimisen kulttuurin suhteen. Aktivismi ja sen välineet ovat muuttuneet paljon viimeisten vuosikymmenten aikana ja dokumentti näytti tuon muutoksen syvälle menevällä arkistovideolla ja uusilla haastatteluilla. Oli myös ilo katsoa elokuva Cinema Orionin salissa, josta saattoi bongata useita suomalaisia nykyaktivisteja.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti