Vuoden tiedekirja -palkinto on vuodesta 1989 asti jaettu palkinto ja se on yksi merkittävimmistä suomalaisista kirjallisuuspalkinnoista. Suomen tiedekustantajien liitto rahoittaa palkinnon tekijänoikeusjärjestö Kopioston keräämillä tiedejulkaisujen käyttökorvauksilla.
Vuoden 2022 palkintoraatiin kuuluvat professori Teppo Hujala, dosentti Jukka Jouhki ja professori Terhi-Anna Wilska. Raadin sihteerinä toimii Suomen tiedekustantajien liiton pääsihteeri, professori Pauliina Raento.
Vuoden 2022 raati sai luettavakseen ennätyksellisen määrän kirjoja. Päätöksissään itsenäinen raati luki 115 teosta, joista finaaliin valittiin 7. Voittaja julistetaan 15.3.2023 Helsingissä Korjaamolla pidettävässä tilaisuudessa, jossa Suomen tiedekustantajien liitto juhlistaa 30. toimintavuottaan.
Ehdokkaat ja linkki AdLibrikseen:
TUOMAS HEIKKILÄ:
Asiantunteva, historiantutkimukseen tuoreesti suhtautuva ja visuaalisesti miellyttävä teos. Siinä käsitellään “kansallispahiksen” aikalaiskontekstia eloisasti unohtamatta myytin pitkää kulttuurihistoriaa, joka ulottuu nykyaikaan saakka. Vakuuttava tutkimus, joka on luettavuudessaan huippuluokkaa. Laadukasta tiedepohjaista analyysiä voi tehdä viihdyttävästikin.
MARIA LÄHTEENMÄKI:
Perusteellinen kuvaus 1920–1930-luvuilla Neuvosto-Karjalaan muuttaneista suomalaisista. Kirja keskittyy erityisesti naisten omiin kirjoituksiin, aiemmin julkaisemattomia arkistolähteitä hyödyntäen. Teos rakentaa osaavasti myös yleistä historiallista ajankuvaa. Tarkan ja eläytyvän analyysin ansiosta lukija saa merkittävää uutta tietoa ihmisten kohtaloista ja kokemuksista Stalinin vainojen aikana. Hieno kuvitus ja koskettavat kirjesitaatit havainnollistavat kerrontaa.
ANTTI MALINEN & TUOMO TAMMINEN:
Vakuuttava, monipuoliseen lähdeaineistoon perustuva teos lasten leikeistä ja kaverisuhteista sekä laajemmin lapsuudesta ja nuoruudesta 1900-luvun Suomessa. Lasten kautta kirja kertoo kiehtovasti myös suomalaisen yhteiskunnan kehitystarinan. Sujuva ja mukaansatempaava, informatiivisella kuvituksella tuettu teksti tuo jo menneen lapsuuden lähelle lukijaa. Kulttuuriteko!
MIKAEL MATTLIN, LAURI PALTEMAA & JUHA A. VUORI:
Perusteellinen, loogisesti etenevä kokonaisuus, joka toimii hyvin paitsi oppikirjana myös tieteellisenä yleisteoksena. Kirjassa on tiivistetty erinomaisesti Kiinan historiallinen ja ideologis-poliittinen tausta, joka on luonut maan poliittisen järjestelmän ja muokannut sitä. Teos kuvailee Kiinan hallintorakenteen ja sen kehityksen yksityiskohtaisesti, mutta selkeästi. Järjestelmän nykytilan ja tulevaisuuden haasteiden jäsennelty kuvaus tuo Kiinan lähemmäs suomenkielistä lukijaa.
HANNU SALMI:
Paikoin jännityskirjamainen, monipuolisiin alkuperäislähteisiin ja tutkimuskirjallisuuteen pohjautuva historiallinen tutkimus kuuluisasta tragediasta. Uutena tasona paljon tutkittuun tapahtumaan teos painottaa kokemuksia ja tunteita, joiden jatkumo ulottuu tähän päivään. Aineistositaatit kirjeistä, sanomalehdistä, oikeuden pöytäkirjoista ja muista dokumenteista sekä kirjan kaunis kuvitus havainnollistavat tieteellistä sisältöä erinomaisesti ja herättävät tunteita myös lukijassa.
MARIA VAINIO-KURTAKKO:
Runsasta arkistolähteistöä monipuolisesti hyödyntävä teos valaisee laajasti tunnetun taiteen taustalla elettyä parisuhdetta ja seurapiirejä Suomessa ja Euroopassa. Yksityisten kirjeiden kautta 1800-luvun loppupuolen uudenaikaistumisen henki herää eloon taiteilijapiirejä laajemmin. Naisen ja miehen roolit, taloudellinen ja yhteiskunnallinen menestys, omat ja yhteisön odotukset sekä moraalikysymykset kehystivät elettyä elämää. Komeakantinen kirja on kauniisti taitettu ja tyylikkäästi kuvitettu silmien avaaja ja ajatusten herättäjä.
ESKO YLI-HEMMINKI, SAKARI MELANDER & KIMMO NUOTIO (toim.):
Syvällisen filosofinen rikosoikeutta käsittelevä teos, joka on kaivannut tekijöitään. Jämerä ja monipuolinen tietopaketti kysyy, mitä ovat vääryys ja väärinteon hinta. Se ammentaa niin tuoreesta neuropsykologiasta kuin klassisesta etiikastakin. Kirjassa käsitellään monia ihmisyyden ydinolemuksellisia kysymyksiä, kuten valtaa, vastuuta, tasavertaisuutta ja vapautta – ja tietenkin syyllisyyttä. Jopa robotit joutuvat syytettyjen penkille.
Mainoslinkit merkattu: *
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti