keskiviikko 14. syyskuuta 2016

Alice Neel Ateneumissa


Alice Neel: Omakuva (1980). National Portrait Gallery Smithsonian Institution, Washington D.C. Kuva: © National Portrait Gallery / Smithsonian Institution / Art Resource / Scala, Firenze 2015
© Estate of Alice Neel

Alice Neel (1900 - 1984) oli amerikkalainen kuvataiteilija, jonka töihin on päässyt viime kuukausina tutustumaan Ateneumin taidenäyttelyssä. Neelissä yhdistyy mielenkiintoinen persoona ja taiteellinen lahjakkuus. Tämä maalasi paljon muotokuvia lähiympäristöstään, johon kuului todella laaja kirjo erilaisia ihmisiä aina perheestä julkisuuden henkilöihin. Ateneumin näyttely vie matkalle läpi Neelin elämänvaiheiden.

Neelin tyyli on vapautunut ja ekspressionistinen. Koko näyttely on pääpiirteittäin värikäs, mutta väliin mahtuu muutamia tummempisävyisempiäkin teoksia niin väritykseltään kuin aihemaailmaltaankin.

Alice Neel: Paloportaat (1948). Estate of Alice Neel. Kuva: Malcolm Varon, New York. © Estate of Alice Neel




Erityisen kiinnostavia olivat mielestäni maalaukset kaupunkimaisemista. Vaikka luulisi, että se kankaalle vangittu seinä jostain päin New Yorkia olisi jo nähty monet kerrat, niin aina uusi oivaltava taiteilija on onnistunut tuomaan siihen jotain omaansa. En esimerkiksi yllä olevasta kuvasta osaa sanoa, mikä se jokin on, mutta... siinä se vain on.

Alice Neel: Lasta odottava Julie ja Algis (1967). Estate of Alice Neel. Kuva: Malcolm Varon, New York. © Estate of Alice Neel

Etenkin lähipiiristä maalatuissa muotokuvissa oli paljon luonnetta. Ihmiset esittäytyvät katsojalle hyvin raakoina ja Neel on toiminut selkeästi jonkinlaisena sielunkaapparina maalatessaan.

Alice Neel: Jackie Curtis ja Ritta Redd (1970). The Cleveland Museum of Art, Leonard C. Hanna, Jr. Fund, 2009.345. Kuva: The Cleveland Museum of Art.
© Estate of Alice Neel

Neelin oma persoona alkoi kiehtomaan näyttelyä katsellessa. Työt alkoivat kertomaan tarinaa maalaajasta itsestään. Oli hyvin kuvaavaa miten Neel oli tiettyjä henkilöitä kuvannut. Epämieluisat tyypit saivat arvoisiansa muotokuvia ja mieluisat taas ehkä hieman pehmeämpiä.

Alice Neel, Jackie Curtis ja Ritta Redd Neelin näyttelyn avajaisissa Moore Collegessa Philadelphiassa tammikuussa 1971. Kuva: Estate of Alice Neel.

Näyttely seurasi Neelin matkaa Kuuban ja Philadelphian kautta New Yorkiin, jossa tämä kuvasi muun muassa Greenwich Villagen, Chelsean, Upper West Siden ja Spanish Harlemin elämää. Alice Neel onkin minulle niin New Yorkilainen hahmo kuin voi olla ja oli hienoa nähdä pala isoa omenaa Helsingissä.


Näyttelystä kertovaan kirjaan kannattaa uppoutua vähintään jalkojaan lepuutellessa. Samalla voi kokeilla myös itse muotokuvamaalausta, joka ainakin oman käyntini aikana tuntui olevan suosittua hommaa.


Alice Neel -näyttely jatkuu Ateneumissa vielä 2.10. asti. Sitä ennen kannattaa käydä katsomassa myös Alice Neel ja taiteen muotokuvat -seminaari La 24.9. klo 10-16. Lisää tietoa Neelin näyttelystä löytyy Ateneumin sivuilta täältä.


Noin 70 maalausta käsittävän retrospektiivisen näyttelyn on kuratoinut johtava Alice Neel -asiantuntija Jeremy Lewison. Ateneumin tuottama näyttelyn esittävät Helsingin jälkeen Gemeentemuseum den Haag, Fondation Vincent van Gogh Arles ja Hampurin Deichtorhallen.




1 kommentti:

  1. Kävin katsomassa tämän tällä viikolla, mutta jostain syystä teokset eivät sykähdyttäneet minua lainkaan, vaikka olen yleensä muotokuvien ystävä. En jotenkaan tavoittanut mitään sielukasta noista värikkäistä sarjakuvamaisista teoksista. Neelin näyttelyn alakerrassa käynnissä oleva Suomen taiteen tarina puolestaan oli mielestäni ihan huikea!

    VastaaPoista

Kiitos kaikille kommentoijille.