15.12.2019

Lahjoita tänä jouluna miehelle kirja, jota ei ole kirjoittanut mies!





Puoliso, isä, veli, kaveri, eno, rakastaja ja remppaäijä ansaitsevat ennen kaikkea hyvää kirjallisuutta, eivät vain miesten kirjoittamia kirjoja. Journalisti-lehden päätoimittaja Maria Pettersson ja Lukupino-blogin Simo Sahlman listasivat kirjoja, joista jokaiselle lukevalle miehelle löytyy mieluinen teos – jota ei ole kirjoittanut mies.

Tutkimusten mukaan naiset lukevat tasaisesti miesten ja naisten kirjoittamia kirjoja. Miehet taas lukevat voittopuolisesti miesten kirjoittamaa kirjallisuutta.
Maria pohti syitä asiantilaan sekä sen haittapuolia kolumnissaan, jossa muun muassa vastataan kysymyksiin ja yleisimpiin vastaväitteisiin (”Kirjailijan sukupuolella ei ole väliä”, ”Naiset eivät kirjoita miehiä kiinnostavista teemoista” jne.).
Lue siis kolumni ennen kuin tulet esittämään vastaväitteitä blogin kommentteihin!

Kun Maria laati bloggauksen vuonna 2016, tuorein saatavilla oleva aineisto kertoi karua kieltä: vain hieman yli kolmannes miehistä ilmoitti lukevansa sekä miesten että naisten kirjoittamia kirjoja.
Nyt tilanne on parempi, mutta edelleen alle puolet miehistä lukee tasaisehkosti sekä miesten että naisten kirjoittamaa kaunokirjallisuutta.

Miehille markkinoidaan edelleen lähes yksinomaan miesten kirjoittamia kirjoja. Viime vuonna aiheesta kirjoittivat muun muassa Markkinointi&Mainonta ja Helsingin Sanomat (maksumuuri).
Mainostajat viestivät, että miehelle kannattaa ostaa miehen kirjoittama kirja. Se ei tietenkään pidä lainkaan paikkaansa. Miehelle kannattaa ostaa ennen kaikkea kiinnostava kirja.

Olemme koostaneet asiantuntijoiden kanssa ja sosiaalisessa mediassa vinkkejä kysellen listan kirjosta, jotka saattaisivat kiinnostaa miehiä, mutta joita ei tietääksemme ole kirjoittanut mies. Kaikki kirjat ovat tänä vuonna suomeksi ilmestyneitä, joten niitä pitäisi olla hyvin saatavilla kirjakaupoissa.
Viime vuoden listan löydät täältä.
Lukuiloa miehille!



Fakta


Jessikka Aro: Putinin trollit

Yksi vuoden puhutuimmista kirjoista seuraa toimittaja Jessikka Aron joutumista Suomessa ennennäkemättömällä tavalla Kremlin kätyrien silmätikuksi ja vainon kohteeksi. Aro kokoaa myös muiden häirinnän kohteeksi joutuineiden toimittajien, tutkijoiden ja diplomaattien tarinoita ja kertoo, mitä tehokas propagandakoneisto voi saada aikaan huhuja ja puolitotuuksia levittelemällä. Laajalti huomiota herättänyt ja sekä ylistävää että kriittistä palautetta saanut kirja on omiaan miehelle, joka haluaa pysyä yhteiskunnallisessa keskustelussa mukana.


Suvi Auvinen: Lihan loppu

Mitä syömme huomenna? Kasvissyönti on lakannut olemasta trendi ja juurtunut osaksi yhteiskuntaa, toteaa Suomen vegaanikuningatar Suvi Auvinen. Valtavan työn tehnyt Auvinen on haastatellut ihmisiä ruokatuotannon kaikilta portailta lihateollisuudesta lähtien. Mitä kasvissyönnin lisääntyminen ja lihan kulutuksen väheneminen tarkoittaa yhteiskunnalle, politiikalle, maataloudelle ja bisnekselle? Entä ihmisille, terveydelle, ilmastolle, eläimille ja maapallolle? Kannattaako tavoitella lihatonta maailmaa ja jos, miten siihen päästään? Journalistinen tietokirja rohkaisee ajattelemaan, olipa sen lukeva mies vannoutunut vegaani tai intohimoinen pihvinpaistaja.


Lisa Brennan-Jobs: Pikkusintti 
(suom. Hanne-Leena Vainio)

Toimittaja Lisa Brennan-Jobsin isä Steve Jobs, yksi maailman tunnetuimmista miehistä, kutsui tytärtään Pikkusintiksi. Kirjassaan hän kertoo, millainen Jobs oli läheisilleen ja millaista on elää teinityttönä isän kanssa, joka on bisneksissään löymätön mutta ihmisenä arvaamaton ja kylmä ja isänä hämmentynyt ja hukassa. Kun Brennan-Jobs oli pieni, Jobs kielsi isyytensä ja tapasi tätä vain harvoin. Kun Brennan-Jobs tuli teini-ikään, isä otti tyttären luokseen asumaan ja nämä löysivät hauraan ja erikoisen yhteyden. Kirja ei ole katkera tilitys tai kostoretki, vaikka siihen varmaankin oli ainekset. Sen sijaan Brennan-Jobs kuvaa isäänsä ja heidän suhdettaan kauniisti ja kirkkaan analyyttisesti.


Tiia Forsström: Ammattirakastaja

Seksityötä tekevä Tiia Forrström kuvailee uransa alkua ja nykyisyyttä, palveluammatin ihanuutta ja jonkin verran varjopuolia. Hän on haastatellut lukuisia muita Suomessa toimivia seksityöläisiä ja kertoo muun muassa, mitä seksityöhön kuuluu, milloin se on kivaa ja milloin ei, miksi suurin osa seksityöläisistä on naisia ja mitä riskejä ammattiin kuuluu.
Kirja ei tarkastele seksityöhön liittyvää rikollisuutta vaan keskittyy aikuisten väliseen, yhteisymmärryksessä tapahtuvaan palvelutyöhön. Forrström kertoo saaneensa mieslukijoilta kehuja siitä, kuinka lempeästi ja hyväntahtoisesti hän kirjassa miehiin suhtautuu.


Viv Groskop: Älä heittäydy junan alle ja muita elämänoppeja venäläisistä klassikoista
(suom. Heli Naski)

Standup-koomikko ja venäjän maisteri Viv Groskop on koostanut hiukan erilisen self help -oppaan, jossa pureudutaan siihen, mitä venäläiset klassikot voivat meille opettaa. Esimerkiksi sen, että junan alle heittäytyminen on tyhmä idea. Elämänohjeiden ohessa Groskop kertoo elämäntarinaansa – kirmaamisesta saastaiseen veteen ukrainalaisella rannalla, suhteestaan kohtaloon ja siitä, kuinka häntä pyydettiin juuri Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen tuomaan ruumishuoneelle länsimaisia meikkejä, jotta itsemurhan tehneen nuoren naisen ruumis saataisiin ehostettua laadukkaasti.

Matilda Gustavsson: Yhdeksästoista jäsen. Ruotsin akatemian romahdus.
(suom. Elina Lustig)

Dagens nyheter -lehden palkittu tutkiva toimittaja oli ensimmäinen, joka paljasti Ruotsin akatemian sisällä rehottaneen seksuaalisen häirinnän. Skandaali johti kirjallisuuden Nobelia jakavan Ruotsin akatemia syvään kriisiin syksyllä 2017, kun 18 naista kertoi yhden akatemian jäsenen puolison harjoittaneen seksuaalista häirintää yli 20 vuotta. Tapahtumat säteilivät Ruotsin hoviin saakka.
Hesarin juttu kirjailijasta ja tapahtumista kertoo pääasiat.


Jessica Haapkylä: Meren tarina

Meribiologi Jessica Haapkylä oli osa kuuluisan Jean-Michel Cousteaun filmiryhmää, kun nämä kuvasivat dokumenttia Alaskassa vuonna 2004. Silloin kukaan ei puhunut ilmastonmuutoksesta, mutta ryhmä tallensi runsaasti merkkejä ikiroudan sulamisesta. 2010-luvun loppupuolella Haapkylä päättää tutkia, mitä pohjoisille merille on tapahtumassa, ja matkustaa Huippuvuorille ja Grönlantiin selvittämään, miksi ja miten eteläiset merieliöt tunkeutuvat pohjoisille vesille ja syrjäyttävät arktisia lajeja.


Milla Halme, Jenna Karas, Katri Manninen, Kirsi Marttinen, Armi Murto, Maria Teikari: Työelämän kapinalliset – totuuksia kellokorteista ja kahvihuoneista

Miehelle, jota kiinnostaa työn nykyisyys ja tulevaisuus. Mitä teemme kellokorteilla ja konttoreilla maailmassa, jossa työn kannalta olennaista on tulos – ei se, kuinka monta tuntia ihminen istuu pöytänsä ääressä? Kirja katsoo työelämää nykyaikaisesti ja kyseenalaistaa vuosikymmenten aikana luutuneet tavat tehdä töitä. Tuntien sijaan pitää mitata tuloksia, burnout vaanii mutta on vältettävissä ja tietotyöläinen voi verkostoitua myös siten, ettei se aiheuta ahdistusta ja myötähäpeää.


Annastina Heikkilä: Miksi Ranska raivoaa?

Mistä keltaliivit tulivat? Minne Emmanuel Macronin suosio meni? Pariisissa asuva Ylen toimittaja kertoo ranskalaisen yhteiskunnan murroksesta, vallankumouskulttuurin uudelleenheräämisestä, epäluuloista eliittiä kohtaan ja koko Eurooppaa pohdituttavasta edustuksellisen demokratian kriisistä. Ranska on usein ollut Euroopan tiennäyttäjä – mitä sen nykyisestä kuohunnasta kantautuu muihin maihin?


Anu Heiskanen: Salateitse Saksaan

Kun Lapin sota syttyi, noin tuhat nuorta naista lähti saksalaisten mukana Norjaan tai liitoksissaan natisevaan natsi-Saksaan. Suomessa naisista ja heidän kohtaloistaan alkoi kiertää villejä huhuja. Keitä lähtijät olivat ja mitä heille tapahtui? Tutkija ja valtiotieteiden tohtori Anu Heiskanen kertoo naisista, jotka jättivät taakseen perheensä ja kotimaansa pelon, seikkailunhalun, aatteen, rakkauden tai raskauden takia. Mitä heille tapahtui uudessa kotimaassa, ja miten kohdeltiin niitä jotka palasivat?


Elina Hiltunen: Tulossa huomenna – Miten megatrendit muokkaavat tulevaisuuttamme

Miehelle, joka ei pelästy valtavaa tietotulvaa. Kirjassa käydään läpi maailman tulevaisuutta muokkaavia megatrendejä maailmantalouden kehityksestä ilmastoon ja resurssien kestävyydestä globalisaatioon. Kirjan jälkeen on ehkä pyörällä päästään, mutta taatusti viisaampi.


Paula Hotti: Gini – kuningatarten ja katunaisten juoma

Ginin ja historian ystävälle kirja tuosta kajanmarjalla maustetusta viinasta, jota on ollut olemassa noin tuhat vuotta. Kirjassa käydään läpi juoman alkuvaiheita ja sen merkitystä keskiaikaisissa munkkiluostareissa, Pariisin alkemistien kammioissa, Hollannin Kauppakomppanian ruumissa ja 1700-luvun alun Lontoossa, mutta myös nykyaikaiset artesaanitislaamot saavat osansa.


Linda Huhtinen: Tuomari

Lätkästä kiinnostuneelle miehelle sopii jääkiekkotuomari Timo Favorinin elämäkerta, jossa käydään läpi Favorinin ennästysmäistä liigauraa. Tuhat liigaottelua tuominnutta Favorinia kuvailevat hänen itsensä ohella pelaajat, valmentajat ja katsojat. Kirjassa kerrotaan sekä riemusta ja kaukalohuumorista kuin koskettavista ihmiskohtaloista jääkiekon sisällä ja ympärillä. Myös Favorinin yksityiselämästä kerrotaan: lapsettomuudesta, yksinäisyydestä, ulkopuolisuudesta ja asioista, joita tuomari on oppinut varsinaisessa ammatissaan erityis- ja tarkkailuluokan opettajana.


Katriina Järvinen ja Laura Kolbe: Sopivia ja sopimattomia — Lempi, luokka ja suomalainen parisuhde

Järvinen ja Kolbe jatkavat luokasta kirjoittamisesta. Nyt käsittelyssä on parisuhde ja miten luokka vaikuttaa siihen. Tässä miehelle, joka haluaa vaikka tietää kannattaako Tinderissä mainita "elämänkoulua" koulutuksenaan.
Vaikka luokkaa ei enää usein ehkä haluta tunnustaa parinvalinnan perusteeksi, niin aiheella on kuitenkin pitkä ja mielenkiintoinen historia.


Katja Kallio: Valkokangastuksia

"Ranskalainen elokuva tekee naiselle ihmeitä" kirjassa sanotaan ja kyllä se tekee myös miehelle. Elokuvista kiinnostuneille miehille kirja, jossa fiilistellään ihan täysiä leffamaailmaa ja kaikkea siihen liittyvää.


Anu Kantola ja Hanna Kuusela: Huipputuloiset – Suomen rikkain promille

Paljon keskustelua herättäneessä teoksessa ääneen pääsee suomalainen yläluokka – kotimaiset, muusta yhteiskunnasta vakavasti vieraantuneet superrikkaat, jotka kuuluvat Suomen suurituloisimpaan promilleen. Kirjassa he kertovat suorasanaisesti, mitä ajattelevat itsestään ja muista – ja se on melkoisen hyytävää kyytiä. Professorin ja yliopistotutkijan kirjoittama, vertaisarvioitu kirja oli tietokirjallisuuden Finlandia-ehdokas ja yksi vuoden tärkeimpiä tietoteoksia.


Liisa Keltikangas-Järvinen: Ujot ja introvertit

Suomi, tuo ujojen introverttien maa! Mutta miten niiden kanssa tullaan toimeen? Jos mies on itse ujo introvertti, tai jos hän elää sellaisen kanssa, työskentelee sellaisen kanssa tai kasvattaa sellaista, hänen kannattaa lukea tämä kirja. Ekstrovertit touhottajat ovat yhteiskunnassa eniten esillä, mutta todellisuudessa tätä maata pyörittävät sisäänpäinkääntyneet, ujot ja varovaiset. Ei, ujoa lasta ei tarvitse väkisin työntää lapsilaumaan. Ei, kumppania ei kannata pakottaa avautumaan tunteistaan. Kyllä, introverttiydestä on runsaasti hyötyä, eikä siitä tarvitse yrittää opetella pois. Psykologian professori emerita Keltikangas-Järvinen on temperamenttitutkimuksen grand old lady ja moneen kertaan palkittu tietokirjailija.


Aura Koivisto: Mies ja merilehmä

Korkeasaaressa kasvanut toimittaja ja kirjailija Aura Koivisto kertoo saksalaisen tiedemiehen Georg Stellerin purjehdusmatkasta 1740-luvun Alaskaan. Kuuluisa Vitus Beringin retkikunta löysi runsaasti uusia eläin- ja kasvilajeja, joista yksi oli stellerinmerilehmäksi nimetty otus, jota kukaan tutkija ei ollut ikinä nähnyt. Merilehmän tarina osoittautui lyhyeksi – viimeinen yksilö kuoli 27 vuotta sen jälkeen, kun Steller oli olennon bongannut. Luurankoja on säilynyt joitakin, yksi Helsingin Luonnontieteellisessä museossa.
Bering ja Steller haaksirikkoutuivat saarelle, joka oli nimetty Beringin saareksi. Sinne Bering ja iso osa miehistöä myös kuolivat. Steller selvisi ja tutki vielä Kamtšatkaa ja Siperiaa.
Kirja kertoo tutkijan elämäntarinan ja kuvaa kiinnostavasti 1700-luvun tutkijoiden maailmankuvaa ja suhdetta sponsoreihin, kirkkoon ja vallapitäjiin. Arvio täällä.


Tarja Lappalainen: Stalinin tappamat – Muurmannin suomalaisten pitkä ja musta yö

Muurmannin rannoille alkoi muuttaa nälkää ja kurjuutta pakenevia suomalaisia 1800-luvun puolivälissä. Suomen sisällissodan seurauksena heitä saapui lisää, ja yhteisö eli melko rauhassa meren antimilla ja omissa tönöissään. Sitten Stalin sai päähänsä, että suomalaiset aikovat kaataa Neuvostoliiton, ja päätti tuhota Muurmannin suomalaiset. Monella tapaa hän onnistui.


Kirsi Lehto: Astrobiologia – elämän edellytyksiä etsimässä

Astrobiologian tutkija, tohtori Kirsi Lehto esittelee yleistajuisessa kirjassaan elämän edellytyksiä ja pohtii, millaista elämää maan ulkopuolella on. Entä voiko sitä olla jollakin toisella aurinkokuntamme kappaleella tai kenties toisissa planeettakunnissa? Mitä elämän syntymiseen, kehittymiseen ja kukoistukseen tarvitaan?
Elämän synty vaatii sopivaa biokemiaa ja riittävästi energiaa ja aikaa – mitä pitää tapahtua, että elämää syntyy, ja mita tarvitaan, jotta siitä kehittyisi älykästä?


Mariana Mazzucato: Arvo – globaalin talouden luojat ja välistävetäjät
(suom. Juha Pietiläinen)

Palkittu taloustieteilijä ja professori Mariana Mazzucato pohtii, miksi emme enää ymmärrä, millainen taloudellinen toiminta tuottaa arvoa. Onko rahoitusala tyystin kaapannut talousjärjestelmämme ja miksi emme enää näe, että talous ei ole mikään luonnonvoima tai väistämätön, fysikan lakeihin verrattava väistämätön järjestelmä, vaan oman toimintamme tulos?
Kun ihmiset ymmärtävät, mitä arvo on ja miten se syntyy, voimme ymös ohjata talousjärjestelmämme haluamaamme suuntaan.


Michelle McNamara: Katoan yön pimeyteen
(suom. Tiina Ohinmaa)

Rikostoimittaja Michelle McNamara on lähes pakkomielteisen kiinnostunut Kaliforniaa 1970- ja 1980-luvuilla kauhistuttaneesta joukkomurhaajasta, joka tunnettiin nimellä Golden State Killer. Hän lähtee selvittämään, kuka murhaaja oikein oli. McNamara kahlaa läpi poliisiraportit, haastattelee uhreja ja heidän omaisiaan ja uppoutuu arkistoihin.
Michelle McNamara menehtyi yllättäen kirjansa viimeistelyvaiheessa. Hänen viimeinen toiveensa kuitenkin toteutui: Golden State Killer saatiin kiinni keväällä 2018.


Maija-Riitta Ollila: Tekoälyn etiikka

Kuka määrää, millä eettisillä periaatteilla tekoälyt toimivat? Lainsäätäjät? Omistajat? Ohjelmoijat?
Kun tekoälyt ovat yhä erottamattomampi osa elämäämme, on syytä pohtia niiden moraalisia ja eettisiä ulottuvuuksia. Kuka päättää, mitä tai ketä itseohjautuva taistelurobotti ampuu? Saako seksirobotille tehdä mitä haluaa? Jos autistinen lapsi viihtyy paremmin robotin kuin ihmisen seurassa, pitääkö robotti piilottaa häneltä?



Hannele Pokka: Talvivaaran sisäpiirissä

Ympäristöministeriön kansliapäällikkö, entinen ministeri ja maaherra Hannele Pokka on työskennellyt Talvivaaran kaivoksen ympäristöpainajaisen ytimessä. Kirjassa Pokka kertoo, miten kaivos yritettiin pelastaa vielä silloinkin, kun tilanne oli jo lohduton, ja kuinka miljoonia euroja kaadettiin useiden eri hallitusten aikana kankkulan kaivokseen. Pokka työskenteli Talvivaaran asioiden parissa melkein vuosikymmenen, ja kirja kertoo kriisin pahimmista vuosista.


Patricia Posner: Auschwitzin apteekkari
(suom. Niko Jääskeläinen)

Auschwitzin apteekkari on katsaus Victor Capesiukseen – Mengelen läheiseen työtoveriin Auschwitzissa, jonka tarina on jäänyt aiemmin tuntemattomaksi. Tämä IG Farbenin omistaman, Bayerin lääketehtaan myyntiedustaja, oli vastuussa ihmiskokeissa käytetyistä lääkkeistä ja henkilökohtaisesti valitsi juutalaisia murhattavaksi. Kirjassa tulee mielenkiintoisesti esiin myös suuryritysten toiminta leirien yhteistyökumppaneina. Lukupinossa kirjasta täällä.


Venla Pystynen: Mercedes Bentso. Ei koira muttei mieskään.

Artistinimellä Mercedes Bentso tunnettu Linda-Maria Roine alkoi 16-vuotiaana seurustella juuri vankilasta vapautuneen narkomaanin kanssa. Hän ajautuu huumemaailmaan, jossa ihmisiä pahoinpidellään, naisia hyväksikäytetään ja jossa Roine on itse saada surmansa, kun poikaystävä käy kamapäissään kimppuun.
Taustalla vaikuttavat raju koulukiusaaminen ja tapaussarja, jossa musiikkiteatterin pedofiiliohjaaja käytti hyväkseen alle kouluikäistä pikkutyttöä. Keskiluokkaiselle lukijalle kirja esittelee Suomen ja Helsingin nurjan puolen, josta selviytyminen on suoranainen ihme. Vastikään Roine kertoi myös olleensa yksi Veijo Baltzarin uhreista. Kirjaa rytmittävät Mercedes Bentson lyriikat, joissa hän käsittelee elämäänsä ja kokemuksiaan.


Kukka Ranta ja Jaana Kanninen: Vastatuuleen

Vastatuuleen kertoo Euroopan ainoan alkuperäiskansan, saamelaisten, historiasta, nykypäivästä, identiteetistä, elinoloista, kolonisaatiosta ja kohtelusta. Suomelaiset tietävät saamelaisista varsin vähän. Nyt ääneen pääsevät nimenomaan saamelaiset. Heidät yritettiin vuosikymmeniä sulauttaa valtaväestöön, ja pakkosuomalaistaminen jätti pysyvät jäljet kulttuuriin ja ihmisiin. Perinteinen elinpiiri pienenee, mikä kasvattaa jännitteitä, eikä loppua näy nyt kun ilmastonmuutos muokkaa pohjoista ehkä lähtemättömästi.


Roosa Rentola: Kielestä kiinni

Tositarinoita siitä, miten rikollisia napataan heidän käyttämänsä kielen perusteella. Poliisi ja suomen kielen maisteri kertoo, miten rikosten selvittämisessä voidaan hyödyntää kielentutkijoiden asiantuntemusta. Kirja kertoo tenhoavasti esimerkiksi siitä, miten erotetaan lavastettu hätäpuhelu tai itsemurhaviesti aidosta. Rentola kertoo sekä ulkomaisista että myös muutamasta suomalaisesta tapauksesta.


Rebecca Solnit: Miehet selittävät minulle asioita
(suom. Pauliina Vanhatalo)

Esseekokoelma yhteiskunnasta ja vallasta kiinnostuneelle miehelle, joka ei halua olla setäselittäjä ja joka haluaa ymmärtää esimerkiksi sukupuolittunutta väkivaltaa, Dominique Strauss-Kahnin tapausta, avioliittoa, Virginia Woolfia, sukupuolista häirintää, nimeämisen voimaa ja solidaarisuutta.


Jenni Stammeier: Suomalaiset junapummit – Kulkureita ja kerjäläisiä Amerikan raiteilla

Kaikki suomalaiset siirtolaiset eivät suinkaan menestyneet rapakon takana. Suurina lamavuosina 1920- ja 30-lukujen vaihteessa Yhdysvaltojen ja Kanadan rautateillä vaelsi miljoonia kulkureita: sesonkityöläisiä, kerjäläisiä ja seikkailijoita. Mukana oli myös suomalaisia, joiden kullanvuolennasta ei ollut tullut yhtikäs mitän. Kielitaidottomat nuoret miehet, usein rähjäiset ja lain rajamailla elelevät, matkustivat ympäri Yhdysvaltoja ja yrittivät raapia kasaan elantoa sekä tappaa aikaa ja olla tappamatta toisiaan.


Katja Tikka, Elina Maaniitty ja Iisa Aaltonen: Punaisten lyhtyjen Helsinki

Kirjassa esitellään prostituution historiaa Helsingissä eri aikakausina. Siihen kerätyt aikalaiskuvaukset valoittavat pimeäksi jäänyttä, tai jätettyä, aikaa, jolloin Tukholmasta saakka saapui prostutioituja Suomeen. Näiden asiakaskunta koostui erityisesti ylemmän luokan miehistä ja ylioppilaista.
Kirja kulkee läpi historian aina aikaan, jolloin Neuvostoliiton hajoaminen toi prostituution "uuden aallon" Helsingin kaduille.


Nadija Tolokonnikova: Pussy Riotin opas aktivismiin
(suom. Sirpa Parviainen)

Kirja miehelle, joka kaipaa elämäänsä hiukan kansalaistottelemattomuutta ja joka osaa kyseenlaiastaa yhteiskunnan luutuneet rakenteet.


Arja Turunen ja Anna Niiranen: Säädyllistä ja säädytöntä — Pukeutumisen historiaa renessanssista 2000-luvulle

Miehelle, jota kiinnostaa pukeutuminen ja sen historia. Säädyllistä ja säädytöntä esittelee, kuinka käsitykset pukeutumisesta ovat muuttuneet ja miten sääntöjä on haluttu myös rikkoa.
Vaikka kuinka haluaisi sanoa, ettei välitä mitä päälleen heittää, niin vaatteet ovat aina viestineet jotain käyttäjästään. Ennen 60-lukua se huolettomasti päälle heitetty T-paita olisi näyttänyt katukuvassa oudolta. Sehän olisi ollut alusvaatteissa julkisesti oleskelua. Nykyään taas harva mies laittaa peruukkia päähänsä ihan vain koristeeksi.


Johanna Vehkoo: Valheenpaljastajan käsikirja

Palkittu toimittaja ja Ylen Valheenpaljastaja-sarjan tekijä  kertoo, miten parhaiten tunnistaa valeuutinen, infovaikuttaminen, manipulointi ja propaganda. Miehelle, jota kiinnostavat demokratian tulevaisuus sekä manipulaatioyrityksen ja niiden torjuminen. Kirja tarjoaa myös käytännön keinoja huijausten ja aivopesun torjuntaan.


Susanna Virkki: Politiikan kuvat

Vaalien alla katukuvaan ilmestyvät vaalimainokset, joissa poliitikot tai sellaisiksi haluavat, poseeraavat erilaisissa kuvissa. Harvoin yksikään ele, väri tai asento on näissä kuvissa täysin sattumaa.
Tutkija ja tohtorikoulutettava Susanna Virkin kirja pohtii mitä näillä kuvilla halutaan viestiä ja miten meihin äänestäjinä pyritään vaikuttamaan. Eduskunnan kirjasto antoi tälle käyttöön julkaisemattoman vaalimainoskokoelman: lähes 5 000 vaalimainosta, lehteä ja lehtistä sekä pienen määrän äänestäjille annettavaa jakotavaraa vuosilta 1945-2015.


Ritva Ylönen: Saima Harmaja — Sydänten runoilija 1913-1937

Ensimmäinen kattava elämäkerta nuorena tuberkuloosiin kuolleesta Saima Harmajasta. Vaikka Harmajan tuotanto ei olisi aiemmin tuttu, niin tämä kirja innostaa tutustumaan ja rakastumaan siihen.
Harmajan tekstit sykenöivät nuoruuden hurmosta niin rakkautta kuin luontoakin kohtaan tavalla, joka ylittää sukupuolirajat heittämällä ja on mielenkiintoista lukea millainen elämä noiden tekstien takaa löytyy.




Fiktio



Riikka Ala-Harja: En Saab

En Saab on romaani, jossa matkustetaan, tuskastellaan, ihastutaan ja tajutaan miten pitää ajaa. Tämä on melko kevyt ja todella hauska kirja, jonka päähenkilö Olga on ihan törkeän aidon oloinen. Tämä nappaa korjaamolta mukaan mekaanikon – pitkän ja karismaattisen naisen, jonka Olga ehkä toivoo korjaavan Saabin turvavyön lisäksi myös tämän oman sydämen, kun "Pupunhampaaksi" ristitty tyttöystävä on löytänyt jonkun toisen.
Tästä täsmäkirjallisuutta saabisteille, mutta myös kaikille modernin huumorin ystäville. Lukupinossa kirjasta lisää täällä.


Kate Atkinson: Liian kirkas taivas
(suom. Kaisa Kattelus)

Hirtehisessä kirjassa etsivä kuuntelee kantria ja sattuu paikalle, kun rikoksia tapahtuu. Dekkariksi naamioitua korkeakirjallisuutta.


Agustina Bazterrica: Rotukarja
(suom. Einari Aaltonen)

Suorastaan törkeää lähitulevaisuus-scifiä. Eläimet ovat kuolleet virusepidemiaan. Ihmiset on jaettu kahtia: niihin, jotka syövät ja niihin, joita syödään. Päähenkilö työskentelee yrityksessä, joka kasvattaa ihmisyydestä riistettyjä ihmisiä ravinnoksi. Hurja ja hieno kirja.


Lucia Berlin: Ilta paratiisissa
(suom. Kristiina Drews)

Kolmas ja viimeinen novellikokoelma New Yorkissa ja Chilessä asuneelta kirjailijalta, jolta jäi jälkeen vain 77 novellia. Tarinat ovat näennäisen arkisia, mutta todella tarkkanäköisiä. Niissä ruoditaan kirjailijalle tuttua alkoholi- ja huumeriippuvuutta realistisesti, mutta teksti on niin kaunista, että tuntuu todella traagiselta ettei tämä kirjailija ehtinyt tuoda meille lisää tarinoita.


Ulla Donner: Sontaa
(suom. Sinna Virtanen)

“Sontaa kertoo kapitalismista, perunoista ja halusta vetää itsensä alas vessanpöntöstä.”
Sarjakuvaromaani omaperäisen tyylin omaavalta lahjakkaalta taiteilijalta. Miehelle, joka kaipaa ironista otetta niihin kaiken maailman ilmastovegaaneihin ja muihin hippeihin.


Jennifer Egan: Manhattan Beach
(suom. Helene Bützow)

Anna Kerrigan on telakan ensimmäinen naispuolinen sukeltaja, jonka työ vie hänet hengenvaaraan. Se ei kuitenkaan ole mitään verrattuna seikkailuun, johon hän joutuu. Noir-henkinen historiallinen romaani liikkuu gangstereiden, merimiesten, sukeltajien, pankkiirien ja ammattiyhdistysaktivistien New Yorkissa jossa mafiosot taistelevat ja ihmiset pelkäävät sotaa. Jos mies on Vene-lehden lukija, hän tuntee romaanin jo, sillä se arvosteltiin joulukuun numerossa.


George Eliot: Daniel Deronda
(suom. Alice Martin)

Salanimellä George Eliot kirjoittanut Marian Evans on 1800-luvun brittikirjallisuuden suuria nimiä ja psykologisen romaanin uranuurtaja koko maailmassa. Hänen kuuluisa suurteoksensa Daniel Deronda on vihdoin suomennettu. Päähenkilö, opiskellen ja matkustellen kasvanut yläluokan nuorukainen Daniel Deronda yrittää etsiä elämälleen suuntaa. Kaiken pitäisi olla hyvin, mutta first world problemit vyöryvät päälle, eikä Daniel oikein tiedä, kuka hän edes on. Jännittävien naisten tapaaminen ei ainakaan vähennä ongelmia.
Kirja sivistystä arvostavalle miehelle, joka haluaa myös hymähdellä ironiselle kuvaukselle viktoriaanisesta Englannista.


Jenny Erpenbeck: Mennä, meni, mennyt
(suom. Jukka-Pekka Pajunen)

Eläköitynyt klassisten kielten professori Richard on vähän hukassa. Vaimo on kuollut, rakastajatar häipynyt. Berliinin Alexanderplatzilla asuvat turvapaikanhakijat ovat ryhtyneet nälkälakkoon, Richard kiinnostuu ja lähtee jututtamaan Afrikasta saapuneita ihmisiä. Hiljalleen hän pääsee yli ennakkoluuloista ja eksotisoinnista ja alkaa tutustua miehiin, joita Eurooppa ei halua. Miehet tahtovat vain töihin, mutta ovat juuttuneet Dublin II -infernoon ja eurooppalaisen byrokratian hampaisiin. He raapivat kokoon lantteja lähetettäväksi kotiin ja seilaavat ympäri Eurooppaa huomatakseen, että heidän kohtalonsa ei kiinnosta ketään. Vuonna 2015 saksaksi julkaistu Itä-Saksassa kasvaneen Erpenbeckin romaani suomennettiin tänä vuonna osaksi Tammen keltaista kirjastoa.


Anja Erämaja: Imuri

Anja Erämajan runot ovat elinvoimaisia niin kirjan sivuilla kuin livenäkin ja nyt tämän ensimmäisen romaanin päähenkilö Kristiina hyppää sieltä kirjan sivuilta aivan yhtä elävästi. Tämä on "nykyajan supernainen, joka hoitaa kodin ja lapset, alkoholismin ja superbakteerit" ja se nykyaika tosiaan loiskii kirjassa ihanasti. Kiiltomadossa kehutaan kirjan mustaa huumoria.


Monika Fagerholm: Kuka tappoi bambin?
(suom. Laura Jänisniemi)

Finlandia-ehdokkaana ollut romaani miehelle, jonka joulusta olisi muuten tulossa liian hauska. Kirjan päähenkilö osallistuu joukkoraiskaukseen ja ilmoittautuu itse poliisille. Kuka tappoi bambin? tai alkuperäiskielellä Vem dödade bambi? on kertomus  syyllisyydestä, teeskentelystä, vähättelystä ja valtarakenteista.
“Huikea romaani siitä mitä tapahtuu, kun joku lähtee, häipyy kuvasta niin että sitä tuskin huomaa.”


Petina Gappah: Pimeydestä loistaa valo
(suom. Aleksi Milonoff)

Tutkimusmatkailija ja ”Afrikan valloittaja” David Livingstone kuolee Afrikan halki vievällä löytöretkellään. Hänen palvelijansa ja seurueensa alkavat kantaa ruumista halki mantereen. Kirja seuraa taivalta ja havainnoi ja kommentoi samalla kolonialismia. Saarnaava kirja ei kuitenkaan ole, vaan pikemminkin seikkailukertomus.


Camilla Grebe: Horros
(suom. Sari Kumpulainen)

Grebe kirjoitti Pohjoismaiden parhaan dekkarin 2018. Tämä itsenäisesti toimiva dekkarisarjan kolmas osa tarjoilee trillerimäisen tarinan, jossa juoni mutkittelee todella ovelasti ja jaksaa pitää otteessaan, ei vain loppuun asti, vaan luku luvuta aina uudella tavalla.


Pauliina Haasjoki: Himmeä sininen piste

Pauliina Haasjoki on aikamme mielenkiintoisimpia runoilijoita. Tämä pohtii esseeteoksessaan elämää ja erilaisten eliöiden kohtaloita. Teksti liikkuu sulavasti tieteestä kaunoon ja aina jonnekin taiteen pohdintojen äärelle.
Tässä on kirja ajattelevalle miehelle. Fossiiliset energianlähteet ovat loppumassa ja tulevaisuuden ajattelu on osin abstraktia ja osin tieteellistä. Aivan kuten tämä tekstien kokoelmakin, joka osaltaan pyrkii etsimään vastauksia maapallon kohtaloon.


Elina Hirvonen: Punainen myrsky

Helmi Kekkonen on sanonut tästä kirjasta: "Elina Hirvosen uusin romaani Punainen myrsky on kaunokirjallisuutta siitä mitä maailmassa on lähivuosikymmenten aikana tapahtunut ja mitä tapahtuu juuri nyt, se on tarina joka alkaa kaukaa mutta päättyy lähelle.Se on vaikuttava vastalause vihalle, kädenojennus rauhalle." Kirja kertoo Isiksen nousun horjuttamasta maailmasta ja avaa lukijalle mitä on olla lapsi tässä maailmassa.


Robin Hobb: Narrin vaellus ja Salamurhaajan kohtalo
(suom. Ilkka Rekiaro)

Robin Hobb on maailman suosituimpia fantasiakirjailijoita. Yli 20 vuoden jälkeen hänen jättimäinen, 16 kirjaa käsittänyt sarjansa on viimein valmis. Otava on kääntänyt niistä yhdeksän olennaisinta, ja kaksi viimeistä tulevat vihdoin tässä.


Johanna Hulkko: Suojaava kerros ilmaa

Tässä tarina miehelle, joka on joutunut itse kuulemaan kommentteja ylipainosta tai jolla ehkä on elämässään joku, jota aihe koskettaa. Kyseessä on nuortenkirja, jossa seurataan kasiluokkalaisen Kepan elämää. Tämä ajattelee ihmisten näkevän itsessään vain ylipainon, kunnes tapaa matkalla Ahvenanmaalla toisen "outolinnun", tikkumaisen Huun mustissa vaatteissaan, jonka kanssa Kepa löytääkin paljon yhteistä.
Hulkko on luovan kirjoittamisen ohjaaja, joka on voittanut Laivakello- ja Arvid Lydecken -palkinnot kirjoillaan.


Virpi Hämeen-Anttila: Kirkkopuiston rakastavaiset

Suositun ja kiitetyn Björk-sarjan tämän vuoden kirja käynnistyy nuorestaparista, joka näyttäisi tehneen kaksoisitsemurhan. Suomeen palanneelle Karl Axel Björkille selviää kuitenkin pian, että kyse on aivan muusta – ja että jäljet johtavat korkea-arvoisten ihmisten salaisiin kabinetteihin.


Riikka Kaihovaara: Villi ihminen ja muita luontokappaleita

Kirja miehelle, joka haluaa pohtia millainen tämän oma suhde luontoon on. Kirjan oivaltavissa esseissä puretaan tiettyjä romanttisia kliseitä luontoa kohtaan ja tarkastellaan myös oman, villin ihmisluontomme pimeitä puolia.


Emma Kantanen: Nimi jolla kutsutaan öisin

Roviolla työskennelleen peligraafikon omakohtaisiin kokeuksiin perustuva kirja Kiinaan muuttamisessa ja siellä työskentelemisestä. Angry Birdien piirtäminen muuttuu jättikaupunkien vilskeessä luovimiseen, tarkkanäköiseen kulttuurierojen havainnointiin, ulkopuolisuuden tunteeseen, humoristisiin väärinymmärryksiin ja kiinalaisessa lesboskenessä luovimiseen.


Hanna-Riikka Kuisma: Kerrostalo

Twitteri-kyselyssä miehet suosittelivat eniten tätä kirjaa!
Laajasti kiitetty romaani kertoo suuresta kerrostalosta ongelmalähiössä. Valtava kerrostalo oli joskus maakunnan ylpeys ja tulevaisuuden toivo, mutta siitä on tullut tiiviisti aidattu ongelmalähiö. Maakuntien köyhä, valkoinen heteromies on kriisissä, eikä täällä kasvaneilla naisilla ole muuta vaihtoehtoa kuin olla vahva, vaikka henki menisi. Ankaraa, paikoin lohdutonta yhteiskunnan kuvausta ja syrjäytyneiden ihmisten karua arkea. Lukupinossa kirjasta täällä.


Laura Laakso: Mrs. Milkyway

Tässä on miehelle lyhyt kirja, joka ei kuitenkaan tarjoa valmiiksi pureskeltua tarinaa. Mrs. Milkyway on juuri Runeberg-ehdokkaaksi valittu kokeellinen ja naisellisuutta kuvaava romaani, joka on raadin mukaan "kaunokirjallinen pähkinä, sanasirkus ja intertekstuaalinen labyrintti".
Siinä sukelletaan lentoemännän sielun syvyyksiin, hänen inhimillisiin pelkoihinsa ja hurjiin fantasioihinsa: mitä tapahtuisi, jos tutut rutiinit ja luonnonlait mullistuisivat kesken juomatarjoilun?
Romaani oli myös ehdolla vuoden 2019 Helsingin Sanomien esikoiskirjapalkinnon saajaksi.


Ursula Le Guin: Maailman syntymäpäivä ja muita tarinoita
(suom. Jyrki Iivonen)

Sci-fin mestarilta on suomennettu tämä lähes 400-sivuinen kokoelma, joka sisältää viimeiset suomentamattomat hainilaisuniversumiin sijoittuvat novellit sekä kaksi muista maailmoista kertovaa tarinaa. Antropologiseksi sci-fiksi kutsuttu kirjoitustyyli on omimmillaan kuvaillessaan kasvamista, valtaa ja yhteiskuntarakenteita planeetoilla, jotka muistuttavat omiamme. Arvostelut ovat olleet voittopuolisesti varsin kiittäviä.


Leena Lehtolainen: Valapatto

Lehtolaisen uutuusdekkari kertoo kahdesta aivan tavallisesta ihmisestä, jotka joutuvat hämmästyksekseen ja kauhukseen keskelle hengenvaarallista rikollisten välienselvittelyä. Erämaa-alueen hoitaja löytää henkitoreissaan makaavan miehen. Käy ilmi, että hänet on kaapattu, huumattu ja jätetty kuolemaan. Enää pitäisi tietää, miksi.


Minna Lindgren: Kaukorakkaus

Eläkkeelle jääneen atk-päällikön Kauko Koskinen pitää normaalista elämästä ja järjestyksestä. Vaimo on hoitokodissa, poika ja pojanpoika asuvat Kaukon kellarissa. Joka päivä Kauko ruokkii ja jälkikasvunsa, onhan e-urheilu ja sen managerointi kovaa hommaa.  Kauko alkaa muistella nuoruutensa intohimoista rakkautta ja lopulta jäljittää ihanaa naista, josta hän on salaa unelmoinut vuosikymmenet. Lämmin, hauska ja erilaisia miehiä reippaasti ja lempeästi katseleva kirja.


Camilla Läckberg: Kultahäkki
(suom. Aleksi Milonoff)

Kultahäkki on tämän dekkarikuninkaallisen aivan uuden sarjan aloittava kirja, jossa hypätään häpeämättä rumaan kostotarinaan. Hieman perinteisten dekkareiden kaavaa rikkova kirja herättää ehkä ällötystäkin sen henkilöiden suhteen, mutta on pirullisen viihdyttävä.
Petetty vaimo lähtee koston kierteeseen, jossa ylilyöntejä tapahtuu. Lievästi sanottuna.
Tämä kirja sopii myös miehelle, joka ei välttämättä muuten lukisi paljon, sillä kerronta on hyvin elokuvamaista ja helposti seurattavaa. Kirjasta Lukupinossa täällä.


Eira Mollberg: Villahousuhäpeä

Kun Eira Mollberg menetti työnsä, hän alkoi juoda. Sitten hän joi kaksi vuotta putkeen. Realistista, rehellistä kuvausta alkoholismista ja päihdekuntoutuksesta.


Maija Muinonen: sexdeathbabies

Runeberg-palkinnon ehdokas, jossa antiikin tragedioita hyödyntäen liikutaan hyvin erilaisten tekstityylien viidakossa ja kuvataan kuolemaa tabujakin sohien. Uutta ja rohkeaa kirjallisuutta, jota on mahtava nähdä myös arvostettavan perinteikkään kirjallisuuspalkinnon ehdokkuudella.


Paula Nivukoski: Nopeasti piirretyt pilvet

Nivukoski lähti kirjoittamaan sata kirjettä sadalle tuntemattomalle ja jo silloin huomio keskittyi tämän kauniiseen tapaan käyttää kieltä niin Twitterissä kuin eräässä kirjeessäkin, joka tämän kirjoittajan postilaatikkoon ilmestyi.
Nopeasti piirretyt pilvet on romaani, jossa sinnikäs 1920-luvun pohjalaisnainen joutuu kovan paikan eteen miehen lähtiessa Amerikkaan. Kirjassa Nivukoski näyttää mitä taitava sanailija saa aikaan kokonaisessa romaanissa, kun jokaisen ajatuksen kohdalle tekee mieli jäädä hengähtämään. Siis lue vaikka:
”Liisa seisoi peltoaukealla ja katseli ympärilleen, lakeus oli ääretön kuin taivas. Hänet oli kirjoitettu tähän maisemaan, etäisyyksien välille.”


Liisa Näsi: Eilispäivä ei kuole

Maagisen realismin ystäville Liisa Näsin esikoisteos. Kirjan novellit pohjaavat nykyaikaan ja sen teemat pureutuvat vanhustenhoitoon, ympäristönsuojeluun, erilaisuuden hyväksyntään, luomutuoteöveriin, tavarankulutukseen, ulkonäköpaineisiin ja ihmissuhteiden valtapeliin. Huumoria ja todellisesta maailmasta tehtäviä pieniä harharetkiä luvassa tämän lukijalle.


Sofi Oksanen: Koirapuisto

Yksi tämän vuoden suurimmista kirjatapauksista on jälleen Oksasen uusi kirja. Varma hitti miehelle, joka etsii kirjalta tunteisiin vetoavaa tarinaa ja lähihistorian mielenkiintoisia tapahtumia. Tarinassa esiintyvät muun muassa hedelmöitysbisnes itsenäisyytensä alkumetreillä elävän Ukrainan varjoissa ja nykypäivän Helsinki, jossa tuon korruption ja epätoivon aika vielä vaikuttaa.


Raija Oranen: Manu

Jo hieman muistisairas Mauno Koivisto kommentoi ja muistelee elämäänsä. Poliittista historiaa hiukan totutusta poikkeavalla tavalla. Manun äänen todella tunnistaa! Kauniisti mutta ei kaunistellen kirjoitettu teos satamajätkästä ja suurmiehestä.


Paola Pigani: Nokkosia ja ihmisiä
(suom. Einari Aaltonen)

Kirjan kertoja on nuori tyttö, jonka silmin pääsemme näkemään millaista oli elämä lounaisranskalaisessa kylässä 1960-luvun alussa. Kirjassa kuvataan negatiivisia asenteita romaniväestöön ja sodanjälkeisiä tuntoja näennäisen idyllisen maalaismiljöön keskellä.


Pirjo Puukko: Kunnes jalkasi kantavat

Myös pienkustantamoiden tarjontaa kannattaa seurata. Viestinnän opettaja ja teatterikriitikko Pirjo Puukon esikoisena julkaistun novellikokoelman jälkeen tämä julkaisi romaanin, jossa kuvataan kahden naisia kasvua naisiksi ja äideiksi. Toisen tarina kulkee itäsuomalaisesta maalaismaisemasta sodan jylinään ja toisen jälleenrakennuksen kaudesta 60-luvun sodanvastaisten iskulauseiden keskelle. Nämä kohtalot kiinnostavat varmasti miehiä, jotka ovat samoja ajanjaksoja kokeneet.


Marisha Rasi-Koskinen: Auringon pimeä puoli

Haastan miehet tarttumaan nuortenkirjaan ihan ylipäätään, mutta tässä on erityisen hieno teos aloittaa. Lasten- ja nuorten Finlandia-palkinnon voittaja on parhaimpien dekkarien tavoin kudottu, monimutkainen jännityskertomus, jossa on  kaikuja myös moniin scifin klassikoihin.
Dystooppinen tarina sisältää sukudraamaa, aikamatkustusta ja toimintaa. Tämä oli niin hankala laskea käsistä, että jouduin leiriytymään lukutuolini läheisyyteen.


Anni Saastamoinen: Sirkka

Helsingin Sanomien kiittävä kritiikki kutsuu Sirkan  päähenkilöä Sirkkaa naispuoliseksi Mielensäpahoittajaksi. Saattaa Sirkka sitäkin olla, mutta myös paljon muuta. Kirjaa kuvaillaan hulvattomaksi. Päähenkilö Sirkka itse on erittäin hulvallinen. Hän silittää vaatteensa, pitää huolta viherkasveistaan, lajittelee roskansa ja pitää huolta, että muutkin lajittelevat sekä harrastaa kirjoitusvirheiden etsimistä kaupan ilmoitustauluille jätetyistä lapuista. Kirjan kieli on nautonnollista: lakonista ja suoraviivaista, toteavuudessana törkeän hauskaa. Kirja itsessään on kyllä hauska, mutta ei ilmeisimmällä tavalla, sillä se ei kerro hauskoista asioista vaan yksinolosta, yksinäisyydestä ja ihan tavallisesta elämästä, jossa ei ole mitään vikaa. Jotain kaurismäkeläistä tässä on.


Karina Sainz Borgo: Caracasissa on vielä yö
(suom. Taina Helkamo)

Kiitetty, osin omaelämänkerrallinen romaani Venezuelan poliittisesta tilanteesta ja järjestelmän romahtamisesta. Hienosti kirjoitettu, hyvän romaanin ystävään vetoava teos väkivaltaan ja kaaokseen luisuneesta maasta, jonka tukirakenteet ovat raunioina, jossa kapinallisten ja hallituksen tukijoukot taistelevat vallasta ja jossa rosvojoukot saattavat kaapata joko ihmisen kotitalon tai koko valtion.


Pirkko Saisio: Epäröintejä

Monessa mukana olleen kirjailija-ohjaaja-näyttelijä Saision tarkkanäköinen proosakokoelma tuo mieleen Jouko Turkan Aiheita-kokoelman. Saision valtaisa elämänkokemus huokuu kirjan sivuilta ja tarjoaa lukijalle kurkistuksen monien eri kulissien taakse.


Sara Stridsberg: Rakkauden Antarktis
(suom. Outi Menna)

Vuonna 1984 Tukholman ulkopuolelta löytyi seksityöläisenä työskennelleen Catrine da Costan ruumiin osia. Stridsbergin romaani ammentaa noista tapahtumista. Inni, seksityöläinen ja narkomaani, murhataan. Tarina tarkastelee kuolleen naisen perspektiivistä maailmaa, jossa Innin lapset, vanhemmat ja murhaaja jatkavat elämäänsä. Rakkauden Antarktis on romaani naisvihasta, mutta myös paljosta muusta – yksinäisyydestä, rakkaudesta ja ihmisen pahuudesta.


C. J. Tudor: Paluu pimeästä
(suom. Laura Beck)

Esikoisromaani, psykologinen trilleri ja muramysteeri Liitu-ukko oli kansainvälinen menestys. Toisesta povataan samanlaista. Nelikymppinen mies palaa nuhruiseen, sisäänpäinlämpiävään ja kuolemalta löyhkäävään kotikyläänsä selvittämään, mitä hänen pikkusiskolleen tapahtui kymmeniä vuosia sitten. Painostavassa kylässä lapset katoavat – ja palaavat, mutta muuttuneina. Ja miksei hautausmaalla ole yhtäkään lapsen hautaa?


Suvi Vaarla: Westend

Nousukausi. 1980-luvun voimain tunnossa kaikki on hienoa, eteenpäinkatsovaa ja vähän juppia. Elinan perhe muuttaa Westendiin, vanhat vähän nuhjuiset piirit jäävät menestyksen tieltä. Sitten Suomen talous romahtaa eikä mikään enää ole niin kuin piti. Sukupolviromaani kaikille, joiden elämää 1990-luvun lama kosketti.


Pauliina Vanhatalo: Tuulesta temmattu elämä

Botnia-ehdokkaanakin ollut Tuulesta temmattu elämä sopii miehelle, joka arvostaa ihmisen psyyken ymmärtämistä. Siinä Vanhatalo on nimittäin mestarillinen, kuten tämän romaani Pitkä valotusaika jo osoitti. Kirja kertoo vanhoillislestadiolaisesta suurperheestä lähtöisin olevasta Titistä ja itsekseen oleskelevasta Ilmosta. Näitä yhdistää oman identiteetin rakentaminen teatterin maailmassa.


Helena Waris: Nuorgamin vettä

Absurdi komedia miehestä, joka lyö vetoa siitä, että saa kuljetettua kävellen ämpärillisen vettä Nuorgamista Helsinkiin. Jotta homma ei olisi liian helppo, päähenkilö Mikke Korhonen ei saa kantaa vettä itse, vaan hänen on löydettävä ihmiset, jotka kantavat sitä hänen puolestaan – ja maksavat siitä riemusta.










3 kommenttia:

  1. Luen voittopuolisesti naisten kirjoittamia kirjoja. Mieheni lukee vain miesten kirjoittamia kirjoja, joten me taspainotamme hyvin toisiamme. Toisinaan kerron kyllä miehelleni parhaimmat palat meneillään olevasta kirjasta.

    VastaaPoista
  2. Tästä listasta sai itsekin hyviä lukuvinkkejä!

    VastaaPoista
  3. Kiva idea postaukselle! Kävin eilen kirjakaupassa ja ostin miehelleni Jessikka Aron Putinin trollit. Mukavaa joulun odotusta!

    VastaaPoista