lauantai 4. toukokuuta 2019

Camilla Läckberg - Kultahäkki




Saavuin perjantaina Kämppiin lounaalle kun kymmenkunta meitä bloggareita tapasi siellä Ruotsin menestyneimmän dekkarikirjailijan Camilla Läckbergin. "Hyvät naiset ja herra" kuului tervetulotoivotus ennen lyhyttä kirjailijan haastattelua.

Camilla Läckberg on vetovoimainen ihminen. Muodin, bisneksen ja kirjallisuuden parissa kotonaan oleva kosmopoliitti, joka on Kämpin ylellisessä peilisalissa elementissään. Läckbergin tausta markkinoinnin parissa näkyy kun tämä häpeilemättä puhuu brändistään ja kohauttaa kustannustoimittajia puhumalla kirjoistaan "tuotteina".

Tämä on virkistävää. Anti-kapitalisti minussa miettii, että mihin ihmeeseen olen eksynyt, mutta Läckberg painottaa, että kirja on tälle todellisen intohimon tulos. Sen kirjoittaminen on taiteellinen prosessi, mutta valmis kirja on myös tuote ja miksi sitä ei siis voisi sellaisena käsitellä? Kilpailu kirja-alalla on raadollista ja itse luomistyö on vain osa kamppailua. Jos kirjaa siis kuitenkin markkinoidaan, niin miksi kirjailija ei voisi itse siihen halutessaan osallistua.

Läckberg työskenteli vielä 25-vuotiaana telemarkkinointifirmassa, mutta haaveili koko ajan kirjoittamisesta. Tämä sai silloiselta mieheltään lahjaksi osallistumisen rikoskirjallisuuden kurssille ja haaveet muuttuivat pian todeksi. Vuonna 2003 julkaistu Jääprinsessa teki Läckbergistä tähden jonka kirjoja on myyty yli 22 miljoonaa kappaletta.

Kultahäkki on pienoinen muutos Läckbergin uralla ja poikkeaa perinteisten dekkarien maailmasta. Tämä on myös ensimmäinen kirja aivan uudessa sarjassa Läckbergin kirjoja Fjällbacka-sarjan jälkeen, ainakin jos Fayen tarina vielä tosiaa saa jatkoa.

Faye on Kultahäkin kaltoin kohdeltu vaimo, joka suurten petosten ja pettymysten kohdattua herää ulkokultaisen elämänsä pauloista ja haluaa kostoa. Kirja on vahvan feministinen sävyltään vaikka toisaalta Fayen elämä on miehen hallitsemaa tämän avioliiton aikana sekä tavallaan myös sen jälkeen, koska tämän teot edelleen tapahtuvat suhteessa mieheen. Vaikkakin nyt koston kautta.

Rakastan kunnon kostotarinoita ja tämä oli juuri sellainen. Fayen aviomiehen, Jackin, hahmo on helposti vihattava, mutta ei kuitenkaan liian karikatyyri. Tämän keinot sulkea vaimo ulkopuolelle ovat salakavalia ja inhottavia. Lukija joutuu kysymään itseltään miksi Faye selittelee Jackin tekoja hyväksi itselleen, mutta samalla tiedämme tämän olevan valitettavan normaalia käyttäymistä rikkinäisissä parisuhteissa.

"He eivät vie tilaa eivätkä vaadi oikeutta. Kiltit tytöt eivät tappele. Kiltit tytöt eivät korota ääntään. Sen naiset oppivat jo varhain. Naiset ottavat vastaan, silottelevat, kantavat vastuun kaikissa suhteissa, nielevät ylpeytensä ja pienentävät itsensä lähes olemattomiksi."

Varsinaisen moraalisia toimijoita ei kirjasta välttämättä löydy, mutta sehän kostotarinoista niin kiinnostavia tekeekin. Ne kuvaavaat melko alkukantaista tunnetta ihmisen mielessä, jota ei kuitenkaan yleensä päästetä valloilleen. Kultahäkki on herkullinen ajatusleikki, joka kuitenkin sitoutuu todelliseen muutokseen nykyisessä yhteiskunnassa.

"Mutta nyt se loppuu, Faye ajatteli. Yhdessä olemme vahvoja emmekä enää vaikene."

Tarina sijoittuu menestyneiden ihmisten maailmaan ja heijastelee sitä samaa maailmaa, jota kirjan markkinointi henkii. Tukholman hienostoalueet ja muotimerkit vilahtelevat tekstissä ja vaikutusvaltaisten ihmisten elämätyyli herättää lukijassa joskus jopa hieman ällötystä.

Läckberg kertoi inspiraationsa lukemiseen tulleen lapsena lyhyistä kauhutarinoista ja sarjakuvista. Tuntuu oikein tutulta omaa lukuhistoriaani ajatellen. Etenkin kun myös Läckberg siirtyi pian Kingin ja Koontzin kaltaisten kirjailijoiden maailmoihin.

Myös Kultahäkki on väkivaltainen ja tumma kaiken sen kullatun pinnan alla. Tarina on hyvin suoraviivainen kuten koko kirjan tyyli. Sen voi lähes nähdä elokuvasovituksena lukiessa. Tämä viihteellisyyden ja tumman kuvaston yhdistelmä tekee kirjasta sellaisen kierolla tavalla rentouttavan lukukokemuksen. Jännä nähdä miten tulevaisuudessa tämä ehkä siirtyy eläväksi kuvaksi ja onko Tukholma vaihtunut Los Angelesiksi.




Camilla Läckberg, 2019, Kultahäkki, Otava, arvostelukappale


Käy seuraamassa lukupinoa näissä nuorisolaisten medioissa:







Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kaikille kommentoijille.