Noidan käsikirja




Noidan käsikirja on ottanut Suomessa myyttisen kirjan maineen kokonaisen sukupolven pelottelijana. Tämä kirja on kulkenut eräänlaisena perimätietona minun ikäisteni keskuudessa ja kaikilla tuntuu olevan muistoja siitä.

Kun Tammi pääsi viimein ottamaan Noidan käsikirjasta uusintapainoksen, pidettiin kustantamon väkeä kirjan oikeudet omistavan yhtiön puolella vähän outona. Miksi ihmeessä jossain Suomessa halutaan julkaista uudelleen kirja, joka on nykymittapuilla hieman vanhanaikainen ja.. no ei nyt oikeastaan edes kovin hyvä.

Tämä sininen pää on se ihmisten tarinoissa usein toistuva pelon kohde

Elettiin aikaa kun käsikirjoja oli nuorille ja lapsille moneen tilanteeseen. Niitä oli salapoliiseille, vakoilijoille ja Sudenpennuille ja herranjumala minäkin ahmin niitä. Jos nykyään haluaisin varjostaa jotakuta, niin osaisin välittömästi leikata sanomalehteen silmänreiät. Jos taas haluan päteä mustien tieteiden saralla, niin osaan kertoa lukemattomia tarinoita Noidan käsikirjasta.


Tiesitkö esimerkiksi, että Bettiscomben kartanossa säilytetään huutavaa pääkalloa tai, että ihmissudeksi voi muuttua juomalla suden käpälänjälkiin kerääntynyttä verta? No nyt tiedät! Vaikka käsikirjassa ei varsinaisia ohjeita muuten pahemmin ole, niin pienet kummitusjutut ja synkkien tapahtumien esittelyt olivat todella vangitsevia. Tämä oli kauheinta mitä lastenhyllystä saattoi löytää kirjastossa ja edelleen ihmettelen miten käsikirja on alkujeen edes päätynyt lasten ulottuville. Se oli kuitenkin itselläni jatkuvasti lainassa.


Kun kirja julkaistiin uudelleen, niin se sai aikaan pienen kansanliikkeen. Facebookissa on oma ryhmä Noidan käsikirjan faneille ja ihmiset jakavat nostalgisia muistojaan, joita näillä on ollut kirjan ääressä. Olen todella iloinen, että mikään kirja nostaa ihmisten innon tällä tavalla, mutta että se on vielä tämä oma lapsuuden rakas. Tämä on ollut Tammelta todellinen kulttuuriteko.

Ranskalainen susipoika oli erityisen rakas tarina minulle

Jos Noidan käsikirja julkaistaisiin nyt uutena kirjana, niin se luultavasti ei oikein löytäisi rakoa markkinoilla. Lapsille sitä ei voisi enää yrittää myydä ja aikuiset pitäisivät sitä lähinnä huvittavana. Nyt siis kauppoihin on tullut kirja, joka on puhdasta muistoarvoa. Se on mielestäni arvokasta.

Originaali Noidan käsikirja

 Onko sinulla kokemuksia Noidan käsikirjasta? Olisi todella hauska kuulla kommenteissa oma tarinasi.



Noidan käsikirja Eric Maple, Eliot Humberstone, Lynn Myring Julkaistu: 1983 (Tammi) Alkuperäinen nimi: Usborne Guide to the Supernatural World

 Voit seurata minua näissä nuorisolaisten medioissa: