lauantai 4. marraskuuta 2017

Peppi Pitkätossu - Helsingin kaupunginteatteri



Olipa Peppi Pitkätossu hauska. Menin teatteriin pikkujäbän kanssa, koska se on hyvä tekosyy käydä katsomasssa "lasten" näytelmiä, mutta kyllähän tämä aidosti kiinnosti. Helsingin kaupunginteatterin suurta lavaa käytettiin hyödyksi ja kokonaisuus oli näyttävä. Innoistuneita pieniä ääniä kaikui salissa koko esityksen ajan.

Helsingin kaupunginteatterin Peppi Pitkätossu sai ensi-iltansa vuoden 2015 alussa ja on vetänyt yleisöä siitä asti. Astrid Lindgrenin Peppi-hahmo on yksi ikonisimmista tapauksista lastenkirjallisuudessa. Tämä huokuu puhdasta anarkiaa, joka hyväntahtoisuudessaan on kuitenkin tavallaan hellyttävää.

Pepin punaiset letit päähänsä saanut Maija Lang toi tämän anarkian lavalle värikkäästi. Lang otti roolinsa haltuun iloisesti ja hyvin fyysisesti. Hillitön vauhti säilyi esityksen loppuun asti ja auttoi pitämään pienimmätkin katsojat istuimen reunalla.

Samoin Petrus Kähkösen ja Raili Raitalan esittämät Pepin ystävät Tommi ja Annika saavat huhkia läpi esityksen. Huvikumpu raikaa kun nämä kolme näyttelijää pistävät tuulemaan ja esityksen rytmi on hengästyttävä. Pieni yleisö reagoi vahvasti jokaiseen käänteeseen ja välillä jopa hihkuu kommentteja lavalle. Se ei haittaa, koska tunnelma on todella kepeä ja välitön.

Petrus Kähkönen, Raili Raitala ja Maija Lang. Helsingin kaupunginteatteri. Kuva: Mirka Kleemola

Oma pikkujäbä oli kahden vaiheilla teatteriin lähtemisen suhteen. Onhan tämä kuitenkin jo 10-vuotias ja siksi mielestään liian vanha "kakaroiden näytelmiin". Iso, jännä teatteritalo teki kuitenkin heti vaikutuksen ja Huvikummun nähdessään jätkä oli silminnähden mukana näytelmässä.

Joskus on hauska uppoutua näytelmään, joka laukoo täysillä ja ottaa omakseen puhtaalla näyttävyydellä. Markus Tsokkisen lavastuksessa kaikki oli isoa. Jopa huvikumpu näyttää ihan luonnollisen kokoiselta talolta ja muuttuu esityksen kuluessa yhä vain värikkäämmäksi.

Mahtava Huvikumpu. Helsingin kaupunginteatteri. Kuva: Mirka Kleemola

Kun koko ensemble saapuu lavalle ja laulu raikaa, niin sitä taas muistaa miten yksinkertaisisita aineksista hyvä teatteri voi syntyä. Itse kuluttamani teatteri ja kirjallisuus on viime aikoinan liikkunut melko vakavissa aiheissa ja Peppi Pitkätossu on juuri oikea lääke muistuttamaan värien olemassaolosta maailmassa.

Lisää tietoa näytelmästä löytyy Helsingin kaupunginteatterin sivuilta täältä. Ikäsuositus on 5 vuotta ja paria kohtausta sitä pienemmät saattavatkin säikkyä. Muuten tosiaan ihan kaikenikäisille sopiva ja näytelmässä paljon juttuja, jotka viihdyttävät niin lapsia kuin aikuisiakin.


Rooleissa: Anna-Riikka Rajanen / Maija Koivisto, Petrus Kähkönen, Raili Raitala, Panu Vauhkonen, Ursula Salo, Kirsi Karlenius, Kaisa Torkkel, Sari Haapamäki, Risto Kaskilahti, Tuukka Leppänen, Kai Lähdesmäki, Helena Haaranen, Sofia Hilli, Juha Jokela, Ilkka Kokkonen, Unto Nuora, Inka Tiitinen


Suomennos Liisa Ryömä
Peppi Pitkätossu –laulun suomennos (1969) Kari Tuomisaari
Ohjaus Milko Lehto
Esitys nähty medialipulla



Muita Lukupinon juttuja teatterista voit lukea täältä


3 kommenttia:

  1. Upean näköinen lavastus, ja hienoa, että pikkujäbä oli mukana. Olen Pepin kirjana, ja katsonut DVD:lta ja SVT:lta legendaarisen tv-sarjassa. Peppissä on jotakin, jota ihailen esim. itsenäisyyttä ja ja sitä, että hän uskaltaa laittaa huijareita kuriin, noin yksinkertaisesti kiteytyksenä :)

    VastaaPoista
  2. Lavastus oli kieltämättä upea! Tommi ja Annika noisivat omiksi suosikeikseni aidolla liikkumisen riemullaan. Kunpa saisin samanlaiset pyörälliset lenkkarit kuin Annikalla!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Annikan lenkkarit ois niin siistit. Mistäköhän niitä löytäis kokoa 46..

      Poista

Kiitos kaikille kommentoijille.