Sivistynyt ja miellyttävä ihminen on yksi viimeisen vuoden aikana lukemistani suomalaisista kirjoista hienoimpia. Ehdottomasti arkkitehtuuripohjaisen huumorin kulmakiviä tämä teos.
Eeva Turunen on Helsingissä asuva kirjailija ja arkkitehti, jonka loistava novellikokoelma Neiti U muistelee niin sanottua ihmissuhdehistoriaansa voitti Helsingin Sanomien esikoiskirjapalkinnon.
Sivistynyt ja miellyttävä ihminen on harkiten laadittu ja Turuselta odotetusti taidokas teos, joka on rakenteeltaan jossain runouden ja virallisen jargonin välimaastossa. Päähenkilön ukki on kuollut ja jälkiselvittely laajenee jälkeenjääneiden tavaroiden katalogisoimisesta oman elämän järjestelyyn. Teksti poukkoilee hallitusti läpi yksityisen elämän myrskyjen ja siihen kuivalla tavalla lisätty huumori tekee kirjasta itselleni yhden viime vuoden lemppareistani.
"ukin talo, se on myyty, nimittäin puusilmille, jotka ovat puusilmäilleet sen piloille, tapiseeranneet mauttomasti, antaneet kyhätä pation ja patiolle tyyliin sopimattoman rustiikkis-eloisan kivireunukseneloisuus on paskaa!ukki ei sallinut pensaita leikata lain, sillä ne edustivat hänelle luontoa, mutta nyt ne on totta tosiaan saksittu kokonaan helvettiin sieltäkun mummi ja täti ehdottivat aikoinaan kasvien siistimistä, ukki napsahti mykkäkouluun"
Arkkitehtuurissa on havaittavissa tietynlainen rytmi. Se välittyy taloista ja sen voi joskus lähes kuulla. Kirjallisuudessa on myös rytmi, mutta Turusen tekstin rytmi muistuttaa välillä enemmän juuri sitä arkkitehtuurin rytmiä. Miten valo asettuu nurkkiin eri päivänaikoina ja miten eri materiaalit sopivat toistensa kanssa. Samalla tavoin kirjaimet asettuvat Turusen sivuilla omalakiseen järjestykseensä.
Laajat vaikutelmat ovat tärkeitä, mutta pieniäkin yksityiskohtia jäädään pohtimaan loputtomiin. Jäin itse tuijottamaan sivunumeroita. Etenkin numeroa seitsemän ja sitä pientä hakasta, jonka numeron lävistää, sillä olen tottunut näkemään saman tyylin lähinnä teknisissä piirustuksissa.
Vaikka kirjassa paneudutaan myös arkkitehtuurin pieniin yksityiskohtiin, niin sisäiset tutkimusmatkat eivät pysähdy niihin. Sama ajattelutapa halkaisee koko päähenkilön ympäröivää maailmaa. Suhteet, tulevaisuuden suunnitelmat ja kielen pienet ilmiöt käsitellään kaikki samalla vakavalla painoarvolla. Pidin paljon romaania halkovista keskusteluista sähköpostitse. Miten tämä verrattain uusi, mutta niin yleinen dialogin muoto on tuotu niin sävykkääksi osaksi teosta.
"Hei Peku!Huomasin, että toivoit aurinkoa loppuviikkoon, et mukavaa viikonloppua. Siinä mielessä toivotukseni - vastatoivotukseni - oli epätarkka, joskin hengeltään oikeansuuntainen. Pyydän anteeksi vedoten siihen, että on ollut kaikenlaista. Edellisen virkkeen loppuosan ylimalkainen tilannekuvaus tietysti pätee ihmisiin yleensäkin, eikä leväperäisyydelleni varsinaisesti ole oikeutusta."
Kirjan kannen on suunnitellut Jussi Karjalainen ja haluan nostaa esille miten paljon teoksen visuaalinen ilme voi merkitä. Ennen kuin edes tajusin kyseessä olevan Turusen kirjan tai olin edes ehtinyt lukemaan kirjan nimeä, niin tiesin tämän kuuluvan lukupinooni. Taidokas, sivistynyt ja miellyttävä kansi kaikenkaikkiaan.
Eeva Turunen, 2022, Sivistynyt ja miellyttävä ihminen, Siltala
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti