perjantai 14. syyskuuta 2018

Kalsarikänni-live




Kalsarikänni on Miska Rantasen kirja.. no kalsarikännistä. Lähes muinaisesta suomalaisesta tavasta, joka haastaa esimerkiksi ruotsalaisten lagomin ja tanskalaisten hyggen. Tämä aihe vaatii mielestäni niin sanottua observoivaa lähestymistapaa, joten luvassa on hieman erilainen kirja-arvostelu. #Kalsarikännilive alkaa än yy tee...


"Kalsarikänni ei ole poseeraamista, esiintymistä tai teeskentelyä: siitä ei postata tunnelmallisia Insta-kuvia.Kalsarikänni on totta."

Klo. 19:00

Aloitan kalsarikännini siivoamalla ja käymällä kaupassa. Tämä on tärkeää ennakointia, jossa muistetaan sekä tämän illan Simoa että huomisen aamut Simoa. Täytyy siis olla pikkusuolaisia ja vaikka vegaanista pizzaa illaksi ja aamuksi vegenugetteja, jotka voi vain heittää uuniin sekä tietysti paljon tuoremehua. Puhdas kämppä taas on rentoutumisen ydin. Myöskään keskeneräisiä töitä ei kannata jättää jos ne jäävät mieleen kummittelemaan.

Kirjassa neuvotaankin hyvään kalsarikänniin varaamaan muun muassa "ruokaa, villasukat, henkinen kotikolo ja puhdas omatunto".

Klo: 20:00

Pääsen korkkaaman kirjan ja viinin. Liveä pääsee seuraamaan Twitterissä, jossa tuleekin heti paljon ihmisiä seuraan. Löydyn sieltä nimellä @lukupino, joten käykää seuraamassa.

Luen kirjasta esimerkkejä kalsarikänneistä elokuvissa ja telkkarissa. Erityisesti minulle resonoi Big Lebowski upea kohtaus, jossa Dude makaa mattonsa päällä, vetää valkovenäiläisiä ja kuuntelee Walkmanista keilahallin ääniä Venice Beach Leaguen playoff-kisoista vuodelta 1987. Kuka olisikaan parempi esimerkki kalsarikännäilijästä kuin Dude.

Klo: 21:00

The Kalsarikänni has begun. Puolet viinipullosta kaadettu yhdeksi jättimäiseksi lasiksi ja huomaan kirjan lupaileman rauhan laskeutuneen huoneeseen. Tunnen ymmärtäväni tekstin sanoman.

"Kalsarikänni on tapa viettää iltaansa suunnitelmallisesti vailla mitään suorituspaineita. Määritelmä kuulostaa näennäisesti järjenvastaiselta, mutta siinä on suuri viisaus. Kalsarikänni on uskallusta peilata omia tunteitaan ja valmiutta tarttua hetkeen."

Klo: 22:00

Vaikka kirjaa on markkinoitu vastavoimana hyggelle ja lagomille, niin Rantanen painottaa näiden olevan samaa pohjoista perinnettä. Villasukat jalassa, viiniä siemaillessa nyökkäilen syvään.

Kyseessä on tämän mukaan täsmäisku vapaa-aikaan. Uskallusta olla yksin omien tunteiden kanssa ja tapa olla ilman suorituispaineita omassa rauhassa kun ulkona on lähinnä pimeyttä.

Klo: 23:00

Mieleeni tulevat ne painokkaat, ikiaikaiset sanat, jotka aina tässä vaiheessa kalsarikännin evoluutiota: OISPA PIZZAA! Ja onneksi olin siis varautunut.



Klo: 00:00

Olen puolessavälissä kirjaa nyt siinä varoitetaan Twitterin käytöstä kalsarikännin aikana. Vähän myöhäistä!

"Suljetut keskustelut ja Facebookin seinällä käytävät keskustelut ovat kalsarikännääjän ominta aluetta. Instagram ja Twitter vaativat usein skarppausta tai jopa suoranaista pingottamista, mikä ei sovi illan henkeen."

Klo: 01:00

Kirja ja viini loppuivat samanaikaisesti. On aika ottaa lasi vettä ja painua vielä hetkeksi vaikka äänikirjan pariin sänkyyn. Loppuun voisikin ottaa Mies, 52, työttömän tiivistelmän:



Suomalaiset kuluttavat alkoholistaan vain 17 % varsinaisissa anniskelupaikoissa. Kalsarikännit ovat olennainen osa kulttuuriamme niin hyvässä kuin pahassa. Yleensä ne pahat puolet nousevat helpommin otsikoihin, mutta se ei tarkoita, etteikö vastuullisen kalsarikännin medtatiivisia puolia tulisi kokonaan unohtaa.

Kalsarikännin kaveriksi sopii erinomaisesti herkuttelu, musiikki, telkkari ja nykyään myös sosiaalinen media. Etenkin jälkimmäisen kanssa kannattaa kuitenkin olla varovainen. Kaikenlaiset "kalsarikänni-livet" eivät sovi ihan jokaiselle.

Loppujen lopuksi kirja on kivaa ajanvietettä ja pitää sisällään muistutuksen siitä tarpeesta rauhoittumiseen, mikä on ehdottomasti tärkeää. Tulee muistaa, että alkoholi ei kuitenkaan ole välttämättä tarpeen tulosten saavuttamiseen.

Haluankin loppuun mainita, että jos tuntuu kalsarikännien olevan turhan yleinen tapa omassa elämässä niin esimerkiksi päihdelinkin neuvonnan kanssa täällä voi tarkemmin miettiä omaa käyttäytymistä.

Hyviä, rauhoittavia, turvallisia ja virkistäviä kalsarikännejä kaikille!


Voit seurata minua näissä nuorisolaisten medioissa:






11 kommenttia:

  1. Hahaa! Viime talvena saksalainen mieheni yhtäkkiä kysyi, että mikä on kalsarikänni. Tähän mennessä en tiedä, mistä hän on oppinut moisen sanan. Tosin, sinänsä luontevaa koska muu hänen suomenkielinen sanastonsa on luokkaa kärrypolku, paskahuussi, parkkipirkko. No mutta, siinäpä koitin selittää englanniksi, mistä on kyse. Onneksi ilmestyi kirja; otin sen yhdelle Saksan-reissulle mukaan ja käänsin lukiessani. Oikeilla jäljillä olin ollut ilman kirjaakin mutta sen avulla tuli enemmän lihaa luiden ylle. Nyt taitaa olla jo englanninkielinenkin, täytt etsiä käsiin ja viedä tuliaisiksi seuraavalla reissulla :D

    VastaaPoista
  2. Aika selväpäisen kuuloinen "känniteksti"! Mulle ainakin kävisi niin, että polttaisin tuon pakastepizzan. Luin tämän ilman alkoholia, mikä taisi olla huono idea. Tykkäsin kirjasta, mutta hankkisin sen lähinnä ulkomaalaisille kavereille.

    VastaaPoista
  3. Olipa hauska postausidea ja toteutus! Ja vielä parempi lopetus!
    Naureskelin jostain syystä etenkin puolenyön kommentille :)

    VastaaPoista
  4. Kiitos, tämä juttu riittikin mulle tästä aiheesta. :D Kirja ei hirmuisesti kiinnosta, mutta juttusi oli hauska. :)

    VastaaPoista
  5. Seurasinkin kalsarikänniliveäsi Twitterissä satunnaisesti ja se hymyilytti. En usko kirjan kiinnostavan minua, mutta kirjoituksesi ja sen toteutustapa on hauska ja omalaatuinen. :D

    VastaaPoista
  6. No voi harmi, että missasin live-kalsaroinnin Twitterissä! Olin kyseisenä päivänä tavoistani poiketen ulkomaailmassa enkä silloin ole koskaan nettiyhteyksien ääressä (en omista älypuhelinta, kyseessä on valinta). Oli kuitenkin hauska lukea tätä liveselontekoa jälkijunassa. Itse valitsen usein kalsarikännit mieluummin kuin menen jonnekin muualle juopottelemaan. En tosin useinkaan jaksa juoda itseäni känniin, joten ei ole tarvetta auttavalle puhelimelle. :D

    VastaaPoista
  7. Olen lukenut tään kirjan, ja minusta tuntui että se oli suunnattu lähinnä toimistotyötä tekeville Aikuisille niin kuin kaikki muutkin tämäntyyppiset "tietokirjat".

    VastaaPoista
  8. Kiva postaus, joskaan en yhtään ymmärrä, miten aiheesta saa aikaan kirjan verran tekstiä.

    VastaaPoista
  9. Tämäpä oli hauska idea ja postaus. Harmi kun live-Twitter on mennyt minulta ohi. Mutta kun asian esittää tällä tavoin sinä ja ko. kirja, niin ihan kohtuullisen järkevältä tuo kalsarikännin ideaperusta vaikuttaa 😄

    VastaaPoista
  10. Tätä liveä olisi ollut kiva seurata! (En vain millään jaksanut värkätä Twitter-tiliä vain sitä varten, joten oma häviöni.)

    Kalsarikännit silloin tällöin ovat todennäköisesti hyvä juttu. Tosin omalla kohdalla välttelen sitä känniosuuden saavuttamista, koska siitä seuraa helvetillinen krapula, joten tyydyn sellaiseen kevyeen kalsarimaisteluun. Mikä toki kuulostaa nyt ihan erilaiselta toiminnalta...

    Loistavasti valmistauduit kalsarikännejä varten! Syömisiä pitää aina varata ja se on ihan totta, että sotkuisessa kodissa tai keskeneräisten hommien äärellä rentoutumista ei varmasti tapahtu.

    VastaaPoista
  11. Mietin ihan samaa kuin Tuulevi, mitä ihmettä nuo kannet oikein pitävät sisällään, kun tämä ei ollutkaan romaani!? Jos kirja tulisi vastaan kirjaston uutuushyllyssä, voisin sitä selata, mutten usko että lainaisin... vaikka postauksesi siitä hauska olikin!

    VastaaPoista

Kiitos kaikille kommentoijille.