tiistai 15. joulukuuta 2015

Tatun ja Patun ihmeellinen joulu





Aino Havukainen ja Sami Toivonen alkavat olemaan samassa luokassa lastenkirjailijoina kuin, jo oman sukupolveni legenda, Mauri Kunnas. Tatu ja Patu kirjat ovat kestosuosikkeja monessa perheessä ja esimerkiksi meillä ne ovat loistavasti toimineet ensikosketuksena kirjoihin nuorimmallamme. Viimeksi luimme tämän kanssa Tatu ja Patu, syömään! ja nyt oli vuorossa vihdoin jouluinen kertomus Tatun ja Patun maailmasta, jollaista olin salaa odottanutkin.

Tatun ja Patun ihmeellinen joulu jatkaa samalla laadulla kuin edeltäjänsäkin. Tällä kertaa Tatu ja Patu yrittävät luoda ympärilleen joulua, mutta Outolan asukkaina eivät tunnu oikein ymmärtävän kaikkia meidän outoja tapojamme.


Mukana on myös aiemmista kirjoista tuttu Veera, joka edustaa tätä "normaalia" maailmaamme. Tatu ja Patu pyrkivät Veeran luo joulunviettoon, mutta erehtyvät talosta. Seuraa sitä tuttua ihmettelyä ja yksityiskohtia vilisevää kerrontaa, jossa joulun perinteitä tuodaan läpinäkyväksi katsomalla niitä oudoin silmin. Tai oikeastaan outolalais-silmin.

Tästä sisäinen sosiologini pitää Tatussa ja Patussa. Normaaleilta tuntuvat asiat kun tuodaan suurennuslasin alle ja todella mietitään niiden tarkoitusta, niin alkavatkin ne vaikuttaa yllättäen oudoilta. Mikä ihmeen idea se on vaikka raahata puita sisään ja pukea niitä tiettynä päivänä vuodessa? Outoa.

Usein hyvissä lastenkirjoissa on kaksi tasoa. Toinen viihdyttää lapsia ja toinen aikuisia. Tatu ja Patu-kirjoissa nämä tasot yhdistyvät. Vitsit ovat älykkäitä ja sisältävät sekä tilannekomiikkaa että sanaleikkejä, mutta eivät ole liian vaikeaselkoisia. Niinpä huomaamme nauravamme poikani kanssa täysin samoille jutuille kirjan edetessä.

Joulu on aiheena tavallaan haastava. Lastenkirjailijoiden on hankala välttää puhki koluttuja aiheita, mutta toisaalta joulu on aiheena melkoisen mehevä. Niin myynnin kuin tarinoidenkin kannalta. Itse olen sen verran jouluhullu, että otan aiheesta mielelläni lisää kirjoja vastaan ja väitän, että tässä on onnistuttu tuomaan aiheeseen myös aivan uusi näkökanta.


Ensi vuonna Tatu ja Patu on erityisen ajankohtainen aihe, kun Riku Niemisen ja Antti Holman tähdittämä Tatu ja Patu-elokuva saa ensi-iltansa. Tatu ja Patu ovat jo seikkailleet teatterin lavalla, mutta tämä on ensimmäinen kerta valkokankaalla. Kuvaukset alkavat jo tänä jouluna ja sitten seuraavana jouluna pääsemme näkemään mitä työryhmä on saanut aikaan. Elokuva ei perustu mihinkään tiettyyn kirjaan vaan pyrkii vangitsemaan niiden hengen laajemmin.

Tämä tulee kasvattamaan Tatun ja Patun ympärillä pyörivää kohua varmasti entisestään. Tatu ja Patu-imperiumi kuulostaa pelottavalta, mutta vaihdan mielelläni vaikka Angry Birdsit Tatu ja Patu-tilpehööriin milloin tahansa. Suosiosta kielii myös paikka myydyimpänä lasten- ja nuortenkirjana tällä hetkellä. Jo kadulla kulkiessa on ollut hankala olla törmäämättä Tatun ja Patun naamatauluihin.


Mauri Kunnaksen jalanjäljillä kulkevat Havukainen ja Toivonen muuten jopa asuvat nykyään Mauri Kunnaksen vanhassa lapsuudenkodissa. Näin paljastui Avain-kustannuksen kirjasta "Mieli ja maisema", jossa päästiin tutustumaan kirjailijoiden työhuoneisiin. Muutama muukin hauska yksityiskohta tästä kirjailijapariskunnasta paljastui teoksessa (tästä aivan pian lisää Lukupinossa).


Jos joululahjoja on vielä hommaamatta tai on käynyt vielä pahemmin ja lahjojen joukossa ei ole yhtään kirjaa, tässä on aidosti hauska lisä pukinkonttiin. Kirja on ajatuksella laadittu ja yksityiskohtiin on nähty vaivaa. Näkee, että näiden taiteilijoiden yhteistyö on ehtinyt hioutua tietynlaiseen keskinäiseen harmoniaan sillä Tatun ja Patun maailmassa on jotain todella viehättävää.

Mielenkiinnolla odotan seuraavia vuosia ja mitä tämän kirjasarjan tulevaisuus tuo tullessaan. Varmasti tulen itse pysymään Tatun ja Patun kyydissä vaikka nuo lapset tuosta kasvavatkin.



Tatun ja Patun ihmeellinen joulu, 2015, Aino Havukainen, Sami Toivonen, Otava, arvostelukappale


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kaikille kommentoijille.