Haluaisitko hetken keskustella Star Warsista?
Nyt se on nähty! Vuosien odotuksen jälkeen seitsemäs Star Wars, The Force Awakens. Ajatukset ovat liian tuoreita varsinaiseen arvosteluun. Haluan kuitenkin hieman jaaritella nyt aiheesta ja kerron omasta suhteestani tähän mittavaan elokuvasarjaan sekä hieman uudesta leffasta. Varsinaiseen tarinaan liittyviä spoilereita en paljastele, mutta lue toki omalla vastuullasi.
Kun menimme vaimoni kanssa kihloihin, hankimme sormusten sijaan Star Wars-tatuoinnit. Lapsemme kolmas nimi tuli Darth Vaderin oikeasta nimestä. Kun tämä kasvoi, niin jouduin luopumaan Star Wars-huoneestani. Kokonainen huone täynnä figuureja, patsaita ja aluksia monelta eri vuosikymmeneltä. Osa niistä koristaa edelleen olohuonettamme, mutta suurin osa on pakattu laatikoihin.
Voisi ehkä siis sanoa, että kuulun siihen valtavaan ryhmään ihmisiä, joita kutsutaan Star Wars-faneiksi. Vaikka silti edelleen vierastan sitä termiä. Minulle koko keräilyssä ja kulttuurituotteen palvomisessa on edelleen jotain camppia. Se on hauskaa, koska siinä on jotain perustavanlaatuisen typerääkin. En minä nimennyt lastani warssihahmon mukaan vain koska satun rakastamaan jotain elokuvaa. Poikani kantaa nimeään muistutuksena siitä, että joitakin asioita voi tehdä vain puhtaasti sen takia, että se on hauskaa.
Otan minäkin verrattain vakavasti joitain Star Warssiin liittyviä asioita. Se tunne kun näin Tähtien sodan ensimmäistä kertaa, on todellinen. Kämäisestä, pienestä telkkarista tullut elokuva oikeasti liikutti jotain minussa silloin pikkupoikana. Ja tekee se niin edelleen.
Kun elokuvateatterin ruudulle tuli tuttu teksti "a long time ago in a galaxy far far away" kulki lävitseni kylmiä väreitä. Taas mentiin. Kankaalle räjähtää teksti "Star Wars" John Williamsin musiikin tahtiin ja tuttu alkuscrolli lähtee pyörimään. Olen myyty ennen kuin leffa edes alkaa.

Toki purnattavaakin on. Tietyt kohdat tarinassa vähän särähtivät tajuntaan, mutta toisaalta ei se alkuperäinenkään trilogia ihan saumaton ollut. Minun Star Warssini ei tarvitse olla täydellinen. Vaikka niin tekisikin mieli pari epäkohtaa tässä ottaa esiin, pysyn kuitenkin kovana.
Erityisen tästä ensi-illasta teki se, että pääsin ensimmäistä kertaa katsomaan Warssia valkokankaalta poikieni kanssa. Minun sukupolveni Star Warssien jälkeen yksi sukupolvi on jo saanut omansa prequeleiden muodossa. Lasteni sukupolvi sai onneksi jotain parempaa. Oli ihan tajuton ilo katsoa näiden leveitä hymyjä kun elokuvateatteriin tulivat valot leffan jälkeen.
Sitten leikitään hetki, että tässä olisi vielä kyse pelkästä kirjablogista...

Jos haluat nauttia Star Warsista, niin tämä kirja ei ole ehdoton hankinta. Itselleni sen lukeminen oli jopa hieman puuduttavaa ja sen kerronta tökki pahasti. Huomasin myös, että Star Wars on minulle hyvin visuaalinen kokemus. Tarvitsen tarinan tueksi koko sitä näkyvää maailmaa, joka valkokankaalle on luotu ja ainakaan tästä kirjasta en pystynyt sitä maailmaa pääni sisälle luomaan. Tämän pidemmin en kirjasta jorise sillä blogissa Tähtien jatkosota siitä on jo loistava teksti täällä.
Kiitos tästä keskustelusta. Se tuli tarpeen kun uusi elokuva toi paljon ajatuksia mieleen. Kiitos myös, että sain olla koko ajan itse äänessä. Nyt lähden varaamaan leffalippuja uusintakatselua varten.
MTFBWY!