Kampaamo on "tragikomedia henkilökohtaisten rajojen merkityksestä". Ehkä hitusen enemmän traagisuuteen kuin komediaan kallistuva näytelmä vie Kansallisteatterin vieraat suomalaisten lähiöiden maailmaan.
Kansallisteatterin tila Vallilassa omaa yhden tunnelmallisimmista lämpiöistä Suomessa. Vanha konepaja on täydellinen yhdistelmä teollisuutta ja prameutta. Kristallikruunujen ja teollisten nostureiden alla kerääntyi suuri ensi-ilta -yleisö.
Kampaamo on osa Kansallisteatterin johtajan Mika Myllyahon kirjoittamia työläisnäytelmiä, jota edelsi näytelmä Korjaamo (2018). Teokset ovat itsenäisiä kokonaisuuksia.
Työläisteema on tuotu esiin vaikuttavasti ja duunarin arki tuntuu ja näyttää realistiselta kun kampaamon naiset kamppailevat yrityksen ongelmien kanssa. Toisaalta myös pienet onnistumisen hetket välittyvät näyttelijöiden kautta yleisöön.
Tragikomedian komediapuolta yritettiin paikoin kaivaa turhan matalista aiheista, eikä yleisöä kakkavitsit tuntuneet naurattavan, mutta arjen tavallisuuksista esiin kaivettu huumori puri sitäkin paremmin. Välillä tuntui, että lavalle oltiin laitettu duunareiden stereotyyppejä esille kuin luokkaeroja esittelevässä eläintarhassa.
 |
| Maria Kuusiluoma, Katariina Kaitue ja Sari Puumalainen. Kuva Mitro Härkönen. |
Ihmisen taloudellinen luokka vaikuttaa niin sosiaalisen kuin kulttuurilliseenkin pääomaan, mutta näytelmän hahmoja se tuntui määrittelevän erityisen vahvasti halki koko elämän. Elämä nivoutui sarjaksi ongelmia, jotka voisi olla suoraan revitty sosiaalitoimistossa jaettavista esitteistä.
Ylpeys elämän ansioista nivoutui ydinperheen ja työn piireihin. Ylempiä luokkia kohtaan tarjottiin herkullista kettuilua, mutta samalla tosiaan korotettiin niitä ylemmäksi. Oli vaikea olla ajattelematta mistä asemasta useat Kansallisteatterin vieraat näytelmää katsoivat.
Näytelmän hahmot eivät vaikuttaneet epätodellisilta. Itsesasiassa hahmoista löytyi hämmästyttävän paljon juuri sellaisia piirteitä, joita itse tunnistan vuosien duunarikokemuksen jälkeen lähiöbaareista. Tunsin nuo hahmot ja heidän ongelmat. Jos tämä näytelmä on ainoa kosketus lähiöiden todellisuuteen joillain katsojilla, niin ehkä se on tarpeellista.
 |
| Maria Kuusiluoma ja Petri Liski. Kuva Mitro Härkönen. |
Katariina Kaitue, Maria Kuusiluoma, Petri Liski ja Sari Puumalainen lopulta muuntivat hahmot todellisuudeksi. Näyttelijöiden välinen kemia heijasteli juuri sellaista energiaa kuin pitkään yhdessä työskennelleistä ystävistä voi havaita. Myllyaho osaa löytää ihmisyyden ytimen tarkasti ja käyttää tätä taitoa hyväksi tekstissä.
Erityisesti Kuusiluoman kova, mutta pinnan alta välittävä hahmo oli mahtavasti toteutettu ja olen kohdannut niin monta samankaltaista ihmistä oikeassa elämässä. Liski toimi näytelmässä monitoimisena huoltomiehenä. Niin hahmona kuin näyttelijänäkin ja onnistui taipumaan useanlaisiin tilanteisiin missä vain kätevää tyyppiä tarvittiin.
 |
| Sari Puumalainen, Katariina Kaitue, Petri Liski ja Maria Kuusiluoma. Kuva Mitro Härkönen. |
Lisätietoa Kampaamosta löytyy Kansallisteatterin sivuilta täällä. Tämä on näytelmä, joka ei tarjoa pakoa todellisuudesta vaan muistuttaa siitä. Näytelmä ei tarjoa vastauksia vaan lisää kysymysten määrää ja taiteella on oikeus tähän temppuun.
Kampaamo on tarkkanäköinen esitys lähiöiden arjesta, jossa ehkä viljellään stereotyyppejä, mutta ne perustuvat todellisuuteen, joka on ehkä jäänyt aiemmin turhankin näkymättömäksi teattereiden lavalla. Henkilökohtaiset rajat aiheena, johon luokka on vaikuttava tekijä, on oivaltava aihe näytelmään ja toivon sen jäävän usean kävijän mieleen esityksen jälkeen.
Rooleissa
Katariina Kaitue, Maria Kuusiluoma, Petri Liski ja Sari Puumalainen
Ohjaus
Mika Myllyaho
Lavastus
Mika Myllyaho
Pukusuunnittelu
Auli Turtiainen
Valo- ja videosuunnittelu
Kare Markkola
Äänisuunnittelu
Veli-Pekka Lahtela
Musiikki
Samuli Laiho
Naamioinnin suunnittelu
Petra Kuntsi
Esitys nähty kutsuvieraana
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti