Entä jos presidenttiehdokkaasta ei tietäisi mitään muuta kuin tämän kirhahyllyn sisällön? Jos koko äänestysprosessi olisi vain tämän yksityiskohdan varassa. Mitä sinä haluaisit hyllystä löytyvän? Mitä sieltä ei ainakaan saisi löytyä?
Minun ehdokkaani hyllyssä olisi kirjoja joka puolelta maailmaa ja suomalainen kirjallisuus olisi osa laajempaa kirjallisuuden perhettä hyllyssä.
Ehdokkaani lukisi paljon tietokirjoja. Arvostaisin kovasti, että näkisin siellä kuitenkin laajan skaalan tietokirjallisuutta ja taloustieteiden lisäksi haluaisin nähdä myös humanistisia tieteitä edustettuna. Haluaisin nähdä paljon sosiologista kirjallisuutta ja kirjoja yhteiskuntien historiasta, feminismin historiasta, kansalaisvaltioiden synnystä. Elämäkertoja, mutta en liikaa. Haluaisin, että ehdokkaani olisi enemmän oman tiensä kulkija kuin muiden esimerkin seuraaja.
Ja sitten runoja. Kirjoja taiteesta ja taiteilijoista. Ideaalisella ehdokkaalla olisi myös mukava kokoelma sarjakuvia. Kauhukirjojakin olisi kiva nähdä hyllyssä, koska niihin eläytyminen vaatii empatiakykyä.
Haluaisin nähdä ehdokkaani kirjahyllyn sekalaisena kokoelmana kirjoja, jotka missään nimessä eivät ole aakkosjärjestyksessä. Ehdokkaani kyllä tietää missä mikin tämän kirjoista on. Kirjojen välistä näkyy kirjanmerkkejä, koska eihän kaikkea ole kerralla luettava loppuun. Jokaiseen tilanteeseen tulee valita juuri oikea kirja. Hyllyt eivät ole täynnä kalliita ensipainoksia vaan jokaisella kirjalla on arvonsa. Myös divarien aarteet ja vaihtohyllyjen pokkarit ansaitsevat kunniapaikan ehdokkaani hyllyssä.
Haluaisin nähdä siellä John Steinbeckiä, Victor Hugoa, Jouko Turkkaa, Minna Canthia, Chuck Palahniukia ja monia muita, mutta lopulta ei sillä ole väliä pitääkö ehdokkaani juuri samoista kirjailijoista kuin minä. Ihanteellista olisikin, että löytäisin tämän hyllystä itselleni jotain uutta.
Kyselin jo eduskuntavaalien alla aikoinaan mitä lukevat eduskuntavaaliehdokkaat.
Käy seuraamassa:
Kommentoinkin jo Twitterissä, että Haaviston kirjahylly kiinnostaisi. Siellä olisi todennäköisesti paljon ihmisoikeuksiin ja luonnonsuojeluun liittyvää tietokirjallisuutta ja elämäkertoja. Esimerkiksi Minä olen Malala olisi tuskin yllättävä löytö. Olisikin kiinnostava kokeilu, jos äänestäjien pitäisi valita oma ehdokkaansa kirjahyllyn, CD- tai DVD-kokoelman perusteella. Tulisiko silloin valittua ihminen, jolla olisi mahdollisimman samanlainen maku, vai painottuisivatko arvostuksessa maailmankirjallisuuden klassikot, indie-musiikki tai taide-elokuvat? Varmasti hyllyn sisätö paljastaisi paljonkin ehdokkaasta, eikä valintaa ainakaan tehtäisi ehdokkaan ulkonäön perusteella.
VastaaPoista