 |
| Helene Schjerfbeck: Sirkustyttö (1916). Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo, kokoelma Kaunisto. Kuva: Kansallisgalleria / Yehia Eweis. |
Ateneum esittelee Helene Schjerfbeckin töitä näyttelyssä, joka nähtiin juuri Lontoon kuninkaallisessa taideakatemiassa. Nyt nähtävä kokoelma on kuitenkin jopa laajempi katsaus taiteilijan tuotantoon ja tämä kulttuuribloggari nautti ainakin ihan simona kun näki suomalaisista taiteilijoista lempparinsa viimein näin hienosti edustettuna.
Helene Schjerfbeck on ajankohtainen taiteilija monella tapaa. Tämän taide itsessään on ajatonta ja Ateneumin taiteilijat kirjasarjan ensimmäinen osa toi tästä uusia puolia esiin. Siitä kirjoitin aiemmin täällä. Myös Antti J. Jokisen elokuva Helene saa ensi-iltansa juuri ennen Ateneumin näyttelyn päättymistä.
 |
| Ensimmäinen kuva HELENE-elokuvasta. Kuvassa Laura Birn ja Johannes Holopainen. Kuva: Andres Teiss |
Ateneumin kolmannen kerroksen saleissa Schjerfbeckin teoksista liehuu hiljainen voima. Niiden aiheet ovat kuvattu hyvin aineellisiksi ja konkreettisiksi säästeliäin siveltimenvedoin. Ne tuntuvat tavallaan raskaasti maalatuilta, mutta kuitenkin kuin läpikuultavilta.
 |
| Helene Schjerfbeck: Tyttö madonnankuvan edessä (1881). Helsingborgs museer. Kuva: Helsingborgs museer / Anna Bank. |
Näyttelyn on kuratoinut Anna-Maria von Bonsdorff. Salien teemoissa ei olla lähdetty keksimään mitään liian kaukaa haettuja teemoja, mutta esimerkiksi Schjerfbeckin kiinnostus muotiin on tuotu mielenkiintoisesti esiin. Tämä oli hyvin kiinnostunut aikansa muodista ja tämä näkyy taiteessa.
 |
| Helene Schjerfbeck: Perhekoru (1915–1916). Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo, kokoelma Keirkner. Kuva: Kansallisgalleria / Yehia Eweis. |
Ateneumin näyttelystä sanotaan: "Maailmalta löysin itseni kertoo, kuinka Helenestä tuli Helene. Näyttely keskittyy erityisesti Schjerfbeckin matkoihin Pohjois-Ranskan Pont-Aveniin, Italian Fiesoleen sekä Iso-Britannian St Ivesiin 1800-luvun lopussa. Esimerkiksi Schjerfbeckin tunnetuimpiin kuuluva teos Toipilas (1888) on maalattu St Ivesissä. Millainen merkitys matkoilla oli taiteilijan tuotantoon – ja kuinka hän inspiroitui näkemästään?"
 |
| Helene Schjerfbeck: Äiti ja lapsi (1886). Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo, kokoelma Montgomery. Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Pakarinen. |
Näyttelyssä on useita tauluja, jotka pysäyttivät. Useita, joita ei ole ennen Suomessa nähty ja useita sellaisia, joiden takia kannattaa käydä Ateneumissa, koska niitä tuskin myöhemmin helposti näkee. Esimerkiksi Tanssiaiskengät (1882) on maalaus, jonka näkeminen oli jo itsessään kokemus, samoin kuin laaja joukko Schjerfbeckin omakuvia yhdessä huoneessa.
 |
| Helene Schjerfbeck: Tanssiaiskengät (1882). Yksityiskokoelma. Kuva: Kansallisgalleria / Jenni Nurminen. |
Taiteilijoiden Ruovesi on toinen samaan aikaan avautuva talvinäyttely Ateneumissa. Sen on kuratoinut Ateneumin erikoistutkija Anu Utriainen.
Ruovesi ja sen ympäristö on aina 1920-luvulta asti toiminut paikkana, joka tuntuu houkuttelevan taiteilijoita. Siellä ovat vaikuttaneet muun muassa Hugo Simberg, Werner Holmberg, Lauri Anttila, taiteilijapariskunta Elga Sesemann ja Seppo Näätänen sekä Louis Sparre.
 |
| Werner Holmberg: Myrsky Näsijärvellä (1860). Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo. Kuva: Kansallisgalleria / Jukka Romu. |
 |
| Louis Sparre: Ensi lumi (1891). Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo, kokoelma Antell. Kuva: Kansallisgalleria / Matti Janas. |
Akseli Gallen-Kallela Rakennutti Ruovedelle 1800-luvun lopulla Kalelan. Erämaa-ateljeen, jossa syntyivät nyt eräät ikonisimmista suomalaisen taiteen kulmakivistä eli Kalevala-teokset.
Myös Ellen Thesleff rakennut Ruoveden Muroleelle itse suunnittelemansa ateljeehuvilan ja Muroleen maisemat innostivat tätä läpi taiteilijan elämän.
 |
| Ellen Thesleff: Kevätyö (1894). Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo. Kuva: Kansallisgalleria / Jukka Romu. |
Vinkki: Näyttelyiden välissä pystyy nyt käymään myös kupposen ääressä istumassa Ateneumin kolmannessa kerroksessa, johon on pystytetty väliaikainen kahvila.
Lisätietoa näyttelyistä löydät Ateneumin sivuilta täällä. Molemmat näyttelyt ovat avoinna 15.11.2019–26.1.2020. Schjerfbeck-näyttelyn yhdessä näyttelysalissa nähdään yhdeksän esitystä Helene Schjerfbeckistä kertovasta näytelmästä Minä maalaan teidät kaikki 3.–14.12.2019. Käsikirjoitus Iida Hämeen-Anttila, ohjaus Kati Outinen, rooleissa Kati Outinen ja Annatuuli Saine. Näytelmä sai ensi-iltansa 23.2.2019 Teatteri Jurkassa.
Voit seurata minua näissä nuorisolaisten medioissa:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti