27.1.2018

Masennuskomedia - Kansallisteatteri


Kuvassa Pirjo Luoma-aho ja Tuomas Uusitalo. Kuvaaja Mitro Härkönen

Masennuskomedia on Kansallisteatterin tuore näytelmä siitä miten hauras mieli voi olla ja miten absurdi yhteiskunta voikaan silloin olla sairastuneen ympärillä. Kirsikka Saari ja Jenni Toivoniemi ovat käsikirjoittajina ja ohjaajina kovassa nosteessa elokuvien maailmassa ja näiden kädenjälki on hyvin tunnistettava myös tässä näytelmässä.

Masennus ei ole hauskaa. Se on itseasiassa todella paskamainen tila, mutta sille ei tässä näytelmässä nauretakaan. Naurun kohteeksi nousee se ympäristö, jossa masentunut joutuu toimimaan. Masennus aiheuttaa kuin poikkeustilan kaikkeen siihen mitä voimme pitää "normaalina". Poikkeustilassa yhteiskunta ei aina ole kauhean taipuisa ja tämä johtaa erinäisiin omituisuuksiin.

Masennuskomedian päähenkilö Eeva Ahonen, metalliyhtiön johtaja, luhistuu kesken tehokkaiden Powerpoint esitysten. Tätä näyttelevä Pirjo Luoma-Aho vetää roolia ääripäiden kautta herkullisen ilmeikkäästi. Etenkin tämän silmät elävät kuin omaa elämäänsä. Eeva on modernia bisnespuhetta viljelevä, supertehokas uraan keskittyvä pomo, jolla hyvin ratkaisukeskeinen ajattelutapa. Jokin niin irrationaalinen asia, kuin masennus, ei vain tunnu mahtuvan tämän elämään.

Silti Eeva löytää itsensä makaamasta sohvaltaan. Ura metalliyhtiössä vaihtuu mielenterveyskuntoutujien työkeskukseen, mutta sielläkin vanhat tavat puskevat esiin. Eevan mieli vaati tehokkuutta ja innovaatioita. Oma rauha asetetaan merkityksettömäksi kun vanha, hektinen maailma vetää mukaansa. Niin Eevan kuin muutkin työkeskuksen ihmiset.

Eeva hoitaa työkeskukselle mittavan tilauksen ja yhtäkkiä määrä ei vastaa kysyntää. Tarvitaan mittavaa tuottavuusloikkaa, joka kuitenkin vaatii veronsa.

Kuvassa Maria Kuusiluoma ja Pirjo Luoma-aho. Kuvaaja Mitro Härkönen

Näytelmä lepää välillä melko paljon stereotyyppien varassa, mutta toisaalta tämä tekee hahmoista yleismaailmallisia. Peilikuvia todellisuudesta, jossa yksilöt ovat asetettu oikeastikin näihin muotteihin. Ohjaaja Mari Rantasila on luonut pienoismaailman, jossa tilanteet vaihtuvat nopeasti ja luontevasti. Hahmot asetetaan lennosta aina uusiin tilanteisiin ja tylsää hetkeä ei ehdi tulla.

Mielenterveyskuntoutujat ovat hillitön porukka ja välillä sitä mietti, että onko tälle ok nauraa. Sleepy Sleepersistä tuttu Tuomas Uusitalo erityisesti huokui komediaa, Mestari ja Margaritassa juuri hurmannut Maria Kuusiluoma revitteli ihan tosissaan niillä stereotyypeillä hienoin tuloksin ja lopulta homman vei kotiin upea Pietu Wikström. Tämä Teatterikorkeakoulusta lavalle nostettu nuori jätkä oli samaan aikaan todella herkkä ja koominen. Odotan mielenkiinnolla mitä tulevaisuus vielä tuo tullessaan tämän näyttelijän suhteen. Arttu Kapulainen Eevan hipsteri-poikana ja huolettomana vastavoimana Eevan urakeskittyneisyydelle oli myös hieno. Kapulainen on aina kuulunut lempinäyttelijöihini, mutta on harvemmin tullut itselleni vastaan teatterin lavalla.

Kuvassa Maria Kuusiluoma, Tuomas Uusitalo ja Pietu Wikström. Kuvaaja Mitro Härkönen

Näytelmän sanomaksi nostettiin ajatusta, että asioiden arvo ei ole sama kuin niiden hinta. Yksinkertainen, mutta tavallaan herttainen ajatus, joka ei aina ole itsestäänselvyys. Lopussa sanomaa esitettiin eräänlaisena moraalisena opetuksena, joka korosti koko näytelmän roolia sanoman välittäjänä.

Julistus ei ole tyhjänpäiväistä. Vuonna 2007 voimaantulleen hankintalain jälkeen kuntien tuli kilpailuttaa kaikki sosiaali- ja terveyspalvelut. Ja sitten ylläripylläri! Se ei oikein toiminut, vaan nyt kansainväliset yritykset ovat tulvineet markkinoille, tarjouspyynnöissä on epäselvyyksiä ja kärsijöiksi jäävät ne heikoimmissa asemissa olevat ihmiset, joilla ei ole edes enää sananvaltaa siinä mitä heille tapahtuu. Ihmisistä tuli nopeasti kirjaimellisesti kauppatavaraa ja palveluiden laadulla ei ollut enää mitään merkitystä.

Tämän esiin tuominen näytelmän keinoin on hieno teko. Näin myös esityksen väliajalla ihmisiä keräämässä nimiä kansalaisaloitteeseen. Jos haluat vaikuttaa, niin käy allekirjoittamassa Ei myytävänä! -aloite.

Kuvassa Pirjo Luoma-aho. Kuva Mitro Härkönen / Krista Mäkinen.

Lisätietoa esityksestä ja esityspäivistä löydät Kansallisteatterin sivuilta täältä.



RooleissaArttu Kapulainen, Maria Kuusiluoma, Pirjo Luoma-aho, Antti Pääkkönen, Paula Siimes, Tuomas Uusitalo ja Pietu Wikström (TeaK)OhjausMari RantasilaLavastusKatri RenttoPukusuunnitteluNinja PasanenValosuunnitteluKare MarkkolaÄänisuunnitteluJohanna StormVideosuunnitteluPyry HyttinenNaamioinnin suunnitteluPetra KuntsiTanssin valmennusKaari Martin ja Jussi VäänänenDramaturgiaMinna LeinoEsitys nähty kutsulipulla


Käy seuraamassa:




1 kommentti:

  1. Kiva kun löysin blogisi! Uskon, että kysymyksessä on hyvä näytelmä ja varmasti katsomisen arvoinen. Teema on ajankohtaisempi kuin koskaan. Vähän käy kateeksi kun teillä siellä pääkaupunkiseudulla on niin paljon teatterielämyksiä tarjolla. - Mukavaa sunnuntaita!

    VastaaPoista