Osuuskumma julkaisee scifiä, fantasiaa ja kauhua sekä muuta spekulatiivista fiktiota. Kummallisilta kirjailijoilta on aiemmin ilmestynyt novelliantologioita, joissa teemana ovat olleet muun muassa lohikäärmeet ja merirosvot. Nyt vuorossa on laji, josta on usein hankala kirjoittaa ilman, että lopputulos kuulostaa tökeröltä.
Erotiikka kirjallisuudessa omaa pitkän historian, johon on mahtunut niin arvostettuja klassikoita kuin kioskikirjallisuutta. Moni teksti ei ole kestänyt aikaa ja toiset taas ovat saavuttaneet viihteen maailmassa massoittain seuraajia.
Vaikeudessaan erotiikka on eräänlainen kirjailijan taidonnäyte. Se vaatii hienovaraisuutta ja tietynlaista rehellisyyttä, jota ilman etenkin ne kuumimmat kohdat voivat näyttäytyä kiusallisina. Kiima on kokoelma, joka on tarjonnut kirjoittajilleen kuitenkin tuoreita tapoja käsitellä aihetta.
Yliluonnolliset elementit tarinassa monipuolistavat ne tavat, jolla seksuaalisuuden, sukupuolen ja lajienkin käsitteitä voi käyttää. Tämä voisi tarkoittaa vain köykäistä ihmissusi-ihmis -actionia, mutta kokoelma onneksi käyttää mahdollisuuksia hyväkseen huomattavasti tyylikkäämmin ja kekseliäämmin (myös siinä ihmissusi-tarinassa).
Kokoelmaa lukiessa tuli väistämättä mieleen juuri lukemani Sita Salmisen novellikokoelma Lupa, joka seksipositiivisuudessaan on virkistävä tapaus ja tarinat ovat hyvin rakennettuja. Lopulta siinä kuitenkin kuvataan samantapaisia akteja tarina tarinalta niin, että lukija ei edes odota enää yllättyvänsä loppua kohden. Kiiman kohdalla käy nopeasti selväksi, että on mahdotonta kuvitella mitä seuraavassa tarinassa tapahtuu.
Kiihkeät, leikkisät ja koukuttavat tarinat liikkuvat erilaisissa fantasian, scifin ja spefin maailmoissa. Olemme välillä Tartossa kuuntelemassa pakanametallia, avaruusaluksella valmistautumassa vieraiden sivilisaatioiden kohtaamiseen tai labyrintissa etsimässä härkäjumalaa.
"Houkuttelen hänet luokseni ja peräännyn samalla. Kierrämme ympäri valtaistuimen. Huomaan jumalani alkavan kiihtyä. Hän puhkuu ja puhisee. Sorkkien kopina on terävää. Annan välimatkan kuroutua pienemmäksi."
Novellien takana ovat kirjailijat Solina Riekkola, Juha Jyrkäs, J.S. Meresmaa, O.E. Lönnberg, Artemis Kelosaari, Magdalena Hai, Tuisku Havusalo, Hanna Morre ja Anni Kuu Nupponen. Näistä jokaisen tarinaan on nyt lukemisen jälkeen helppo palata.
Erityisesti Hain hyönteismaailmasta innoittunut tarina, Havusalon groteski ja absurdi tyyli ja Meresmaan järven kätköistä löytyvä kumppani tulevat varmasti jäämään mieleen vielä pitkiksi ajoiksi.
"Hitaasti hän laskeutuu järveen. Vesi haukkaa jalan polveen asti. Pohja on hiekkaa, jota ruskea humus peittää muutaman sentin kerroksena. Meeri kahlaa syvemmälle. Kolmen askeleen jälkeen vesi ulottuu vyötäisille. Sitten hän odottaa. Hän odottaa, kunnes rengasmaiset aallot ovat menneet ja veden pinta on taas sileä. Tiedän, että olet siellä. Tule. Minä odotan."
Kokoelmassa ei noudateta niitä seksuaalisuuden ympärille syntyneitä normeja, joita valtavirran erotiikassa voi nähdä. Kun fetissit on monin paikoin viihteellistetty, niin tarvitsemme kirjallisuutta, joka käsittelee niitä valtasuhteiden ja suostumuksen välisiä rajoja syvemmin.
"En tiedä käskikö hän minun polvistua. Jos hän käski, en tiedä tekikö hän sen sanoilla. Sillä ei ollut väliä. Tiesin, mitä hän halusi. Minä tottelin."
Tarinoissa mikään ei ole itsestäänselvää ja tämä on sekä virkistävää että huomattavasti enemmän todellisuutta kuvaavaa, kuin mikään Harlekiini sarjan kirja. Jotenkin ironista, että nämä todelliset representaatiot löytyvät monelle juuri fantasian maailmasta.
On selvää, että tämä kokoelma on tarkoitettu aikuisille lukijoille. Teksti on hienovaraista, mutta ei häpeilevää. Tämä ei ole pornoa, mutta lukijan silmien eteen maalataan hyvin yksityiskohtaisia kuvia. Suosittelen lämpimästi, että käyt kurkkaamassa.
Anni Kuu Nupponen ja Artemis Kelosaari (toim.), 2020, Kiima - eroottisia tarinoita, Osuuskumma, arvostelukappale
*mainoslinkki
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti