sunnuntai 26. maaliskuuta 2017

Klassikkoteokset esiin Ateneumin uusissa lyhytelokuvissa



Ateneum tuottaa 13 lyhytelokuvaa, joissa esitellään avainteoksia Suomen taiteen tarina -kokoelmanäyttelystä. Ensimmäiset kaksi elokuvaa ovat jo nähtävissä ja niissä esitellään Helene Schjerfbeckin Toipilas (1888) ja Eero Järnefeltin Kaski / Raatajat rahanalaiset (1893). Kävin tutustumassa elokuvien syntyyn.

Ateneumin museonjohtaja Susanna Pettersson toimii elokuvien tuottajana. Ohjaaja on Terhi Amberla, kuvauksesta vastaa Kansallisgallerian kuvaaja Hannu Pakarinen ja käsikirjoituksesta Ateneumin erikoistutkija Anja Olavinen.

Susanna Pettersson, Hannu Pakarinen, Terhi Amberla ja Anja Olavinen

Susanna Pettersson sanoo:
”Ilmaisuvoimaisen elokuvasarjan tekeminen on ollut yksi tavoitteistamme. Sarjaan on valittu esimerkkejä Suomen taiteen klassikoista niin maiseman, kansankuvauksen, historiamaalauksen, Kalevalan kuin vuosisadan vaihteen uusia taidesuuntauksia edustavien teosten parista. Haluamme varmistua siitä, että teokset ovat mahdollisimman monikanavaisesti yleisöjen ulottuvilla. Elokuva on yksi keinoista”

Monikanavaisuus onkin hyvin toteutettu. Suomen taiteen tarina on käsitelty hienosti kirjassa, josta enemmän juttua täällä. Elokuva tuo teoksia monelle lähemmäksi ja useat teokset kiertävät tällä hetkellä Suomea. Itse elokuvatkin ovat nähtävissä ilmaiseksi useasta eri lähteestä.

Elokuvat tuovat teokset todella lähelle katsojaa aivan uudella tekniikalla. On kuin kaksiulotteisen maalauksen sisään voisi katsoa kuin kolmiulotteiseen maailmaan. Välillä sumeus vähän häiritsi ja tuntui kuin teoksesta katsoisi kuvaajan versiota, mutta lopulta kokonaisuus vei mukanaan. Moni teosten yksityiskohta ei tulisi samalla tavalla esiin hämärässä museovalaistuksessa.

Jo muutaman vuoden kypsynyt idea on ohjaaja Terhi Amberlan mukaan kudelma monien eri ammattilaisten työtä. Kansallisgallerian kirjasto ja taiteilijoiden kirjeet olivat prosessissa rikas lähde käsikirjoittaja Anja Olaviselle ja lopulta kaiken sitoo upean Jonna Järnefeltin kertojaääni. Tämä ei vain spiikkaa teoksia vaan on todellinen kertoja. Amberla sanoo:

”Jokainen elokuva on oma taiteellinen ja elämyksellinen kokonaisuutensa, jolla on oma rytmi, tunnelma, visuaalinen lähestymistapa ja äänimaailma. Käytämme tarkoituksella pitkiä kuvia, sillä taideteokset tarvitsevat aikaa katsomiseen ja nähdyn kokemiseen. Pyrin samaan katsomiskokemukseen kuin museossa, jossa katsoja voi itse määritellä, miten kauan kunkin teoksen parissa viettää aikaa”

Voit katsoa alta kaksi ensimmäistä elokuvaa:







Toipilaan ja Kasken lisäksi sarjassa tullaan näkemään muun muassa romanttisen kansankuvauksen klassikko, Robert Wilhelm Ekmanin Pentti Lyytinen lukee runojaan savolaisessa talonpoikaispirtissä (1848), Erik Johan Löfgrenin ikoninen historiamaalaus Eerik XIV ja Kaarina Maununtytär (1864), Ferdinand von Wrightin Taistelevat metsot (1886), Ellen Thesleffin herkkä Omakuva (1894-95), Akseli Gallen-Kallelan Lemminkäisen äiti (1897) ja Hugo Simbergin Iltaa kohti (1913).

OHJAUS Terhi Amberla
VISUAALINEN KONSEPTI Terhi Amberla ja Hannu Pakarinen
KUVAUS Hannu Pakarinen
KÄSIKIRJOITUS Anja Olavinen
LEIKKAUS Ville Koivuranta
ÄÄNISUUNNITTELU Zacharias Kullman
MUSIIKKI Juri Seppä
OHJELMATUNNUS JA EFEKTIT Lasse Kilpiä
VÄRIMÄÄRITTELY Timo Luomanen
TYPOGRAFIA Suvi Wirman
ON LINE –LEIKKAUS Ari Rusanen
KERTOJA Jonna Järnefelt
MUUSIKOT Riikka Lampinen, sello, Annariina Seppä & Venla Seppä, laulu sekä Juri Seppä, piano
KUVAUSASSISTENTTI Tanja Becher                   
TUOTANTOKOORDINAATTORI Mirjam Koskinen
JÄLKITUOTANTO Petri Riikonen / Post Control Oy
TUOTTAJA Susanna Pettersson, Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kaikille kommentoijille.