lauantai 2. huhtikuuta 2016

SE on täällä taas




En ole peitellyt outoa fiksaatiotani Stephen Kingin kirjallisuuteen. Se poikkeaa monella tapaa normaalista lukemistostani, mutta King oli se ensimmäinen kosketukseni kirjoihin ja samalla siis kirjailija, joka muutti elämäni. Jos minun täytyisi valita se tärkein teos Kingiltä, niin valinta on vaikea. Christine oli ensimmäiseni, Hohto ihan sikahyvä tarina ja Musta Torni -sarja taas oli massiivinen lukukokemus. On kuitenkin sanottava, että SE on tyylillisesti kirja, jossa King on todella pistänyt parastaan. Se on kirjallisuuden klassikko, jonka klassikon statusta hieman tahraa dumppaaminen sinne muiden kauhukirjojen joukkoon "viihdeteoksena".

Kustantamo Tammi on tuonut Sen takaisin tällä kertaa yksissä kansissa. Muistan lainanneeni muutaman kertaan lähikirjastostani Sitä kahteen eri niteeseen jaettuna ja on hienoa viimein saada Se kokonaisena teoksena.


Ja erittäin onnistuneena sellaisena. Uusi kansi on varmasti aiheuttanut ahdistusta herkemmissä ihmisissä kun se on tullut kirjastossa tai kirjakaupassa vastaan. Etenkin pellekammoiset ihmiset kavahtakoot. Erittäin hieno ulkoasu, joka itsessään jo oikeuttaa kirjan uudelleenjulkaisun. Päivi Koivisto-Alanko Tammelta sanoo:

”Kaikista Tammen käännöskirjoista Se on kaikkein kysytyin. Tätä klassikkoa on ollut vaikea saada edes divareista, ja nyt, 30 vuotta alkuteoksen ilmestymisen jälkeen, tuomme tarkistetun käännöksen kaikkien vanhojen ja uusien fanien iloksi – ja kauhuksi.”



King kirjoitti Sen vuonna 1986 ja tarina on edelleen hyvin tuoreen oloinen. Se on tarina seitsemästä lapsesta Derryn kaupungissa Mainessa. Kingin maailma on laaja ja yhtenäinen. Tämän Maine koostuu mielikuvituskaupungeista kuten mainittu Derry tai vaikka Castle Rock ja Se on kirja, joka parhaiten esittelee tätä pikkukaupungin idyllistä elämää.

Idyllin tulee kuitenkin aina jokin seikka Kingin maailmassa pilaamaan. Derryssä se oli Pennywise. Pelle, joka tuntuu elävän jossain Derryn uumenissa ja vainoavan lapsia. Se on jotain pahaa ja pelottavaa. Se on pahaenteinen ja jokin siinä tuntuu olevan jopa yliluonnollista.


Kirja on pinnallisesti viihdyttävä, mutta se on myös syvempi tutkielma lapsuudesta, ystävyydestä ja etenkin pelon luonteesta. Mytologia, jota kirjassa esitellään laajenee vielä entisestään muun muassa Musta Torni -sarjan myötä ja samalla koko kirja saa paljon monimutkaisempia tasoja.

Henkilöhahmot ovat hienosti rakennettuja ja todellisia. Ne edustavat arkkityyppejä, joita King viljelee muissakin tarinoissaan, mutta todella puhtaassa muodossa. Aivan parasta kirjassa on kuitenkin se tunne ja tekstuuri, jolla King onnistuu luomaan lukijan päähän kokonaisen kaupungin. Kirjaa lukiessa todella matkustaa aivan omaan maailmaansa. Tämä tekee Siitä mielestäni klassikon. Ja tarjoaahan se erään kauhukulttuurin hienoimmista pahiksista.





Monille Pennywise on tuttu nimenomaan Tim Curryn esittämänä versiona Sen elokuvaversiossa vuodelta 1990. Elokuva oli alunperin minisarja, mutta julkaistiin kokonaisena teoksena. Pennywise otti tämän myötä paikkansa populaarikulttuurissa ja painajaisissa. Ehdoton kauhun kulmakivi.


Nyt elämme jänniä aikoja Stephen Kingin elokuvasovitusten suhteen. The Stand on saamassa uutta versiota, 11.22.63 on jo valmistunut ja tietysti Musta Torni on saamassa erittäin lupaavan kuuloista elokuvaversiota. Muutenkin Kingin IMDB-lista loistaa punaista tulevien julkaisujen osalta. Yksi näistä on tosiaan Se.


Viimeisimpien tietojen mukaan Will Poulterista oltaisiin leipomassa Pennywisea, joka kuulostaa vähintäänkin mielenkiintoiselta valinnalta. Ohjaajat ovat kuitenkin muuttuneet, ajankohdat heittäneet ja muutenkin ollaan vielä vähän epätietoisia elokuvan tulevaisuuden suhteen.

Mielenkiintoiseksi projektin tekee myös se, että kirjassa toimitaan kahdella aikatasolla. Tarinan lapset nähdään kolmenkymmentä vuotta vanhempina ja kuinka ollakaan... Nyt alkuperäisestä tarinasta olisi juuri sen verran aikaa. Ehkä alkuperäisen elokuvan lapsinäyttelijät voisivat esittää uuden elokuvan aikuisia. Olen jokatapauksessa erittäin innoissani näiden sovitusten suhteen! Vielä kun pääsisi Suomessa näkemään Kingiä teatterin lavalla.

Ennen elokuvia on siis hyvä hetki palata uudesta Sen maailmaan tuoreen kirjan myötä. Vaikka kauhu ei yleisesti kiinnostaisi, niin suosittelen tarttumaan kirjaan ja lukemaan sen kaunokirjallisena teoksena. Henkilötutkielmana ja klassikkona klassikkojen joukossa. Tämä on viihdettä ja tämä on kauhua, mutta Se on myös todella lämminhenkinen ja aito tarina.



Stephen King, 2015, Se, Suomentaneet Ilkka ja Päivi Rekiaro, Tammi, arvostelukappale


Lisää Kingistä Lukupinossa:

 




3 kommenttia:

  1. Tätä kingiä en olekaan vielä lukenut, vaikuttaa mielenkiintoiselta. Luin Musta torni-sarjan pari kuukautta takaperin ja se oli kyllä huikea matka! Toivottavasti sen filmatisointi onnistuu, Kuvun alla-sarja oli aika pettymys.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuvun alla alkoi lupaavasti, mutta jäi pahasti junnaamaan paikoilleen. Kirjana oli viihdyttävä ja tarjosi samaa pikkukaupungin idylliä kuin Se. Mustan tornin suhteen odotukset ovat kovat. Idris Elba Gunslingerinä vaikuttaa loistavalta valinnalta.

      Poista
  2. Voi että minä hykertelin kun Se vihdoin ja viimein julkaistiin yksissä kansissa. Uroteko Tammelta :)

    VastaaPoista

Kiitos kaikille kommentoijille.