Kysymys esitettiin paneelissa, joka järjestettiin Nuoret ja kulttuuri -tutkimuksen tulosten julkistamisen yhteydessä.
Onko kulttuurilla siis väliä? Luulisi, että vastaus on ilmeinen, mutta huolestuttavasti kulttuuri on rinnastettu jopa luksustuotteeksi. Joksikin mikä on luonteeltaan ylimääräistä, mutta ylimääräistä mistä? Voiko kulttuuria irroittaa elämästä erilliseksi osakseen, vai määrittääkö se osaltaan sitä mitä ihmisen elämä pohjimmiltaan on?
Nämä ovat omia kysymyksiäni, joihin toivon ihmisten kykenevän edelleen vastaamaan silkalla intuitiolla. Paneelissa pohdittiin muun muassa nuorten osallistamista kulttuurin pariin ja kulttuuria eräänlaisena terveyskysymyksenä.
Paneelin osallistuivat Anders Adlercreutz (RKP:n kansanedustaja), Axel Lyytikkä (Generation 2023 -näyttelyn taiteilija), Kaisa Rönkkö (Suomen Musiikki & Media -tapahtumat Oy:n toimitusjohtaja) ja videotervehdyksenä Riie Heikkilä (VTT:n dosentti, Tampereen yliopiston tutkija). Tilaisuuden ja paneelikeskustelun moderoi viestintäjohtaja Mary Gestrin Konstsamfundetilta.
Rönkkö erityisesti nosti kulttuurin esiin terveyskysymyksenä ja muistutti miten "ei saataisi tyytyä liian helppoon taiteeseen terveysnäkökulmasta". Onkin tärkeää muistaa, että vaikka kulttuuri on palautettavissa johonkin yksinkertaiseen iloon, niin taiteen on kyettävä käsittelemään myös vaikeita asioita ja on toisaalta myös tuettava taidetta, joka ei kannattele vain jotain vanhanaikaisia käsityksiä yhtenäiskulttuurista.
Lyytikkä nosti esimerkiksi keskustelussa Suvilahden kehittämissuunnitelman. Suvilahti on ollut jo perinteisesti tilaa omaehtoiselle kulttuurille ja siitä ollaan rakentamassa kulttuurikeskusta, joka Lyytikäisen mukaan edustaa ostoskeskuskulttuuria. Ihmiset, joilla ei ole varaa osallistua laajasti kulttuuriin, menettävät jälleen yhden tilan tehdä kulttuuria itse.
.jpg) |
| JKMM Amos Rex. Photo: Mika Huisman / Amos Rex. 2021. |
Nuoret ja kulttuuri -tutkimuksessa tuli esiin miten "kulttuurista kiinnostuneet suomalaisnuoret kertovat saavansa taidenäyttelyistä ylivoimaisesti eniten inspiraatiota ja uusia ideoita. Monet nuoret haluaisivat muutenkin kuluttaa lähes kaikkia kulttuurimuotoja vielä nykyistäkin enemmän, mutta usein hinta on käytön este. Sen sijaan joukko nuoria, joita kulttuuri ei kiinnosta lainkaan, ei kävisi enempää eri kulttuuritapahtumissa, vaikka hinta olisi alhaisempi tai pääsisi kokeilemaan ilmaiseksi." Tutkimus on Konstsamfundetin ja Kantar Publicin maaliskuussa toteutettu kyselytutkimus, jossa selvitettiin kulttuurin ja taiteen merkitystä suomalaisille 15–25-vuotiaille nuorille.
Suosituin kulttuurimuoto nuorille on elokuvissa käyminen, mutta myös museot ja konsertit ovat säilyttäneet suosionsa. Kulttuurin kuluttaminen on hitusen sukupuolittunutta niin, että nuorille naisille se on merkityksellisempää kuin nuorille miehille. Kulttuurista haetaan poikkeavuutta arkeen, inspiraatiota ja uusia ideoita.
Noin neljäsosa nuorista ei ole ikinä käynyt perheensä kanssa museossa tai elokuvissa. Paneelissa peräänkuulutettiinkin koulun ja perheen merkitystä esimerkkinä ja porttina kulttuurin maailmaan. Reilu kolmasosa kaikista vastaajista toivoisi enemmän nuorille kohdennettuja kulttuuritapahtumia. Vajaa kolmannes on sitä mieltä, että nuoret taiteilijat ja artistit tulisi huomioida laajemmin kulttuuritarjonnassa ja tapahtumissa.
Mielenkiintoista tutkimuksessa oli myös se, että kaksi viidestä nuoresta kokee olevansa itse taiteen tekijä. Samaan hengenvetoon täytyy todeta, että muorista kulttuurin ja taiteen tekijöistä 64 % on sitä mieltä, että heitä ei oteta taiteentekijöinä vakavasti, eikä heidän ajatuksia kuunnella.
Taiteen luominen on kuitenkin selkeästi tärkeä osa nuorten maailmaa ja mahdollisuuksien luominen erilaisten kanavien kautta tulee nousemaan tulevaisuudessa varmasti tärkeäksi. Kulttuuri on luksusta ja mahdollista aivan kaikille, kun vain sen eteen tehdään töitä. Jokainen kulttuuriin laitettu euro luo jotain merkittävää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti