9.4.2020

Iltasatuperinne Elävän perinnön kansalliseen luetteloon 12:n uuden kohteen joukossa


Ida Silfverberg, Äiti lukee sairaalle lapselleen, 1859 - 1862. Kuva: Kansallisgalleria

Elävän perinnön kansallinen luettelo on Unescon aineettoman perinnön sopimuksen mukainen kansallinen luettelo josta Suomessa vastaa Museovirasto. Nyt Opetus- ja kulttuuriministeriö on nimennyt luetteloon 12 uutta kohdetta.

Elävän perinnön kansallisessa luettelossa on nyt yhteensä 64 kohdetta. Uusina käsityöperinteinä mukaan nimitettiin ryijyperinne ja Tommi-puukon valmistaminen. Luontoon liittyviä uusia kohteita ovat romanien hevostaidot sekä kalevalainen jäsenkorjausperinne. Esittävistä taiteista nimityksen saivat nyt kanteleen sekä jouhikanteleen eli jouhikon soitto ja rakentaminen, kuurojen kulttuuripäivät, sahansoitto ja nukketeatteri. Lisäksi kansallisesta luettelosta löytyvät nyt demoskene sekä Käpylän Elävä joulukalenteri. Luettelossa on entuudestaan myös ruoka- ja peliperinteitä.

Erikoisasiantuntija Leena Marsio Museovirastosta kertoo:

”Luetteloon ehdotetut ilmiöt ovat tärkeä osa yhteisöjä ja niiden elävää perinnettä. Ne yhdistävät ihmisiä ja ovat olennainen osa identiteettiä. Kaikki nyt valitut perinteet osaltaan osoittavat niiden jatkuvuutta yhteisössä.  
On tärkeää huomata, että luetteloon hyväksyminen ei tarkoita virallista hyväksyntää vain yhdelle tavalle tehdä asioita. Esimerkiksi kanteleensoitossa ja nukketeatterissa on monenlaisia perinteitä eri yhteisöissä, ja niille kaikille on tilaa."

Romaniperhe hevoskärryineen. E. W. Rossi, Keski-Suomen museo
Iltasatuperinne on yksi uusista kohteista. Se on meillä lähes lapsen perusoikeuksiin laskettava perinne, jota tukevat neuvolat, kirjastot ja lukemista edistävät järjestöt.

Suomessa on iltasatujen kertomiseen pitkät tarinankerronnan perinteet, jotka ovat muuttuneet kirjan lukemiseksi ja nyt muun muassa äänikirjojen ja e-kirjojen myötä voivat ottaa edelleen uusia suuntia. Perinne tukee lapsen kielellistä kehitystä ja laajentaa sanavarastoa, opettaa keskittymään ja rauhoittumaan ja tukee lapsen vuorovaikutustaitojen kehitystä. Perinne elää sillä lapset, joille on luettu ääneen, lukevat usein aikuisena myös omille lapsilleen.

Suomessa Elävän perinnön luetteloon tulevat ehdotukset perinteitä ylläpitäviltä tahoilta itseltään. Kansallisen luettelon kohteiden on ensin oltava Elävän perinnön wikiluettelossa, jossa on runsaasti sellaisia perinteitä, joita ei ole valittu kansalliseen luetteloon saakka. Wikiluetteloon voi kuka tahansa voi ehdottaa oman yhteisönsä perinnettä. Wikissä on mukana jo 175 artikkelia yli 240 toimijalta. Suomen wikiluettelo kiinnostaa myös maailmalla: sivustolla on käyty sadasta maasta alkuvuoden aikana.


Elävän perinnön luettelon uudet 12 kohdetta:














Assembly 2006. Kuva: Susanna Viljamaa







*mainoslinkki

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti