tiistai 18. joulukuuta 2018

Oodi on enemmän kuin pelkkä kirjavarasto



Keskustakirjasto Oodi on avattu ja se on saanut todella positiivisen vastaanoton. Monelle tuntuu kuitenkin olevan edelleen epäselvää miksi "vain" se kirjaston kolmas kerros on omistettu kirjoille. Kirjasto edelleen nähdään lähinnä varastotilana kirjoille ja näin helposti ohitetaan jotain tärkeää.

Vesa Sirén kirjoitti Helsingin Sanomissa Oodista ja kysyi saako Oodia jo arvostella. Tämä nosti esiin juurikin kirjojen vähäisen määrän sillä Oodi ei ole läheskään kattavin kirjasto Helsingissä valikoimaltaan. "Oodista on tulossa ainutlaatuinen monitoimitalo, ja se on hienoa!" Sirén kirjoittaa ja tätä seuraa iso Mutta.

Mielestäni Oodi sekä ansaitsee kritiikkiä että julkisena tilana täytyy olla avoin arvostelulle. Itse näen, että tila on turhan kliininen ja kansalaisten kädenjälki ei pääse näkymään siellä tarpeeksi. Jopa kahvi on mielestäni turhan kallista koko kansan olohuoneeseen. Kirjojen lukumääräkin voisi tosiaan olla isompi, mutta en haluaisi nähdä, että Oodin "turhia" neliöitä yritettäisiin väkisin täyttää kirjahyllyillä viihtyisyyden kustannuksella.

Lukemaan ei kannusteta sillä, että täytetään iso huone kirjoilla ja heitetään ihmiset sinne sekaan. Sitä voisi yhtä hyvin kannustaa lukemaan heittelemällä romaaneja ihmisten otsaan ja huutaa "lukekaa, kansalaiset, lukekaa!".

Kun ihminen ja kirja kohtaavat, niin siinä on jotain muutakin kuin vain se kirjan fyysinen saatavuus ja itseasiassa se saatavuus onkin meillä jo poikkeuksellisen hyvin hanskassa. Voisi kuvitella tuon kirjan ja ihmisen kohtaamisen kuin treffeinä ja nimenomaan tässä kohtaa Oodi tulee kuvaan mukaan. Se on täydellinen tila ja täydellinen wingman yhdessä paketissa.

Hyllyt ovat matalia, mutta eivät vain esteettisistä syistä. Kaikki eivät tunne oloaan turvalliseksi kun tilaan jätetään sokeita kohtia, joiden välissä pitäisi pujotella. Turvallinen tila oli yksi tärkeimmistä arvoista, joita kirjastoa suunnitellessa mietittiin.

Tila tarjoaa lukuisia paikkoja lukea kaikissa kolmessa kerroksessa. Kirjataivaan akustiikka mahdollistaa keskittymisen vaikka sali olisi täynnä ihmisiä. Tämän olen henkilökohtaisesti todistanut jo useita kertoja. Oodi on selvästi tehty lukijoille, ei vain kirjojen säilytystilaksi.

Oodi on avoin arvostelulle. Kirjastona se kirjaimellisesti on yksi demokratian vahvimpia linnakkeita, joten tottakai. Se on avoin jopa asenteellisille jutuille, joissa kylmät numerot nostetaan tärkeämmäksi kuin arvostus lukemiseen. Kirjastolle on hankala asettaa mittareita, koska se toimii niin monella muullakin tasolla kuin pelkän hyödyn tavoittelussa.

Edes se kirjojen määrä ei enää kerro, että kirjaston "ydintehtävä" olisi jotenkin vaarassa. Satunnaiselle lukijalle Oodi tarjoaa varmasti paljon ja himolukijat tietävät, että sitä haluamaansa kirjaa joutuu ehkä joskus hakemaan muualtakin.

Monelle kirjasto on niitä viimeisiä paikkoja joihin sitä on tervetullut ilman, että taskussa täytyy olla rahaa. Tämä on mielestäni se oleellinen asia muistaa kun puhutaan kirjaston ydintehtävästä. Tila joka aidosti toivottaa sinut tervetulleeksi. Ihan sama vaikka ei edes osaisi lukea.


Voit seurata minua näissä nuorisolaisten medioissa:





3 kommenttia:

  1. Kiva postaus kivasta paikasta. Minäkin kävin Oodissa viime viikolla kun menimme Tukholman risteilylle. On se todella niin kaunis ja mukava paikka. - Mukavaa joulun odotusta sinulle.

    VastaaPoista
  2. Kiva postaus ja todella kauniit kuvat! :)

    VastaaPoista
  3. Kirjat? Lukeminen? Totuuden nimissä, minä näen tuossa talossa vain kännykkään, tablettiin tai läppäriin tuijottajia. Talo ihan ok, vessa hieno. Pikku tappajat omassa lasilaatikossaan, paljon kojeita ja tehokkuutta. Miksei siellä voi olla siinä kun muuallakin... yksin.

    VastaaPoista

Kiitos kaikille kommentoijille.