Mutkanlukutaito on Pirjo Puukon esikoisteos, jossa liikutaan melko arkisissa kehyksissä, mutta tarinoissa mennään aina vähän mutkan kautta. Välillä törmäilläänkin.
Pirjo Puukko on helsinkiläinen viestinnän opettaja ja teatterikriitikko. Tämä on osa mielenkiintoista pienkustantamoa nimeltä Stresa. Kyseessä on joukko kirjailijoita, joita yhdistää erityisesti rakkaus Italiaan. Nämä kohtaavat aina syyskuisin pienessä Stresan kaupungissa, Lago Maggioren rannalla ja yhdessä keskittyvät teksteihinsä. Kuinka kihelmöivä ajatus.
 |
| kuva: stresa.fi |
Mutkanlukutaito ei kuitenkaan liity Italiaan vaan on hyvinkin suomalainen. Jotenkin nimittäin hahmot ovat todella tunnistettavia ihan lapsuuden lähipiiristäni vaikka kirjojen tilanteet ovatkin vieraita. Se tuttuus on jossain syvemmällä. Siellä naapureiden ja vanhojen, kaukaisten sukulaisten muodostamassa Suomessa.
Mutkanlukutaito on kokoelma novelleja, jotka ovat vain muutaman sivun mittaisia. En kiellä ettenkö olisi vähän puolueellinen kyseistä tyyliä kohtaan, sillä rakastan tiivistettyä kerrontaa. Puukko onkin onnistunut tuomaan hahmot ja tarinan eläväksi hyvin pienillä yksityiskohdilla.
Usein mininovelleissa tyyli saattaa olla hyvinkin maalailevaa ja tyyli jyrää tarinan, mutta Mutkanlukutaidon tarinat ovat suoraviivaisia ja niissä sanotaan melko paljon muutamilla lauseilla. Useat ne liittyvät ihmissuhteisiin ja niiden vaikeuksiin. Mutkanlukutaitoa nimittäin tarvittaisiin ihmissuhteissa tai lopputuloksena voi olla niitä törmäyksiä.
Vaikka tarinat ovat lyhyitä, niin niihin saattaa välillä mahtua kokonaisia ihmiselämiä. Esimerkiksi novelli Universumin yksinäisin mies maalaa koskettavan kuvan Ilmarista, joka Aleksis Kiven kadulla käy läpi elämäänsä pienessä hetkessä. Juuri tuo pienten hetkien voima suhteutettuna ihmisten elämiin on usean novellin voima.
Novellit ovat kuin kahvipöydässä kerrottuja tarinoita. Leppoisia ja yksinkertaisia, joissa kaikuvat kirjailijan omanlaiset ilmaisut.
"Pöydällä on muovin päällä keskentekoinen sudoku. Viiden tähden tehtävä on vaativa. Kahvihetken jälkeen Elsa päättää ratkaista sen. Herkku-Veikon korppu sulaa kielelle, kun sen päälle imaisee kahvia. Maailman paras kanelikorppu. On hiljaista ja suussa hyrrää hyvä maku. Silmät painuvat kiinni nautinnosta."Lisätietoa kirjasta löydät Stresan sivuilta täällä. Useita kirjoja ei aina nähdä isoissa lakanoissa Suomalaisen kirjakaupan seinällä vaan ne jäävät markkinakoneiston varjoon. Tue siis paikallista pienkustantamoasi (ja nehän ovat kaikki paikallisia).
Pirjo Puukko, 2017, Mutkanlukutaito, Stresa kustannus osk., arvostelukappale
Voit seurata minua näissä nuorisolaisten medioissa:
Luin tämän kesällä ja pidin tästä kovasti. Ei mitään turhaa hienostelua, yksinkertaisesti vain elämän makuisia tarinoita.
VastaaPoista