 |
| Vanamo Karhupuro |
Vain minä saan kutsua itseäni hulluksi on runokokoelma, jossa voi tutustua mielenterveyden ongelmien maailmaan vähemmän kliinisesti kuin vaikkapa alan oppikirjojen parissa. Suosittelisinkin tätä kirjaa erityisesti alalla toimiville ammattilaisille. Kysyin Karhupurolta itseltään miltä runokirjan kirjoittaminen tuntui.
Jotkin runot kuvaavat maailmaa ympärillämme. Näyttävät meille sanojen kautta maailman kauneuden tai parisuhteiden petollisuuden. Karhupuron runoissa tämä taas avaa itsensä ja näyttää oman sisäisen maailmansa. Minulla on sellainen tunne, että hän myös tekee sen poikkeuksellisen rehellisesti.
kerro mitä muuta rakastat
kerro mistä pidätja kirjoitan itseni paremmaksisinua varten
Juuri avoimuus on kokoelman avain. Helposti lukijan mieli menee suuntaan, jossa haluaisi sanoa runojen olevan raadollisen rehellisiä, mutta näen niissä enemmänkin tietynlaista viattomuutta. Hieman rikkoutuneen ihmisen maailman, jossa ihminen itse ei välttämättä osaa arvostaa omaa voimaansa kuten pitäisi. Jo tämän kokoelman kirjoittaminen kertoo, että runojen tyttö hengittää vielä voimakkaasti.
Vanamo Karhupuro on itselleni tärkeä ihminen, joten kokoelman lukeminen ei ollut helppoa. Toisen vaikeuksista lukeminen on kivuliasta kun tietää, että ne vaikeudet aiheuttaa sairaus, johon ei voi tarjota mitään nopeita pirkkaniksejä avuksi.
Yksi asia mikä auttoi rankkuuden kanssa oli se yllättävä huumori, mitä rivien välistä pystyi lukemaan. Jos masennukselle ei voi nauraa, niin sen päästää voittamaan liian helpolla.
Runojen symboliikka oli suhteellisen selkeää ja välillä tuntui, että Karhupuro yritti enemmänkin suoraan kertoa jotain lukijalle kuin runon kielellä vihjailla. Lähes huutaa sanomansa sivujen läpi. Tunsin, että minun täytyy kuunnella.
Olen edelleen jokseenkin järkyttynyt siitä mitä kuulin. Kirjan sivuilta pystyi kasaamaan pala kerrallaan rikkinäisen ihmisen ja lukijan on hyvä tiedostaa, että kyse ei ole vain kirjoittajasta. Nämä runot ovat paljon yleismaailmallisempia. Liiankin. Masennus satuttaa todella montaa ihmistä ja näille Karhupuro onkin kokoelmansa omistanut.
Karhupuro tuli monen ihmisen tietoisuuteen kun tämä alkoi kirjoittamaan sosiaalisen mediaan avoimesti mielenterveyden ongelmistaan. Tämä on tuonut lukuisan ihmisen elämään toivoa ja iloa, mutta toki asialla on kääntöpuolensakin.
Karhupuro on joutunut lukuisten vihakampanjoiden kohteeksi netissä ja on ollut kammottavaa seurata mitä jätettä ihmiset pystyvät mielestään suoltamaan. Kyseessä ovat epävarmat ja omasta identiteetistään selkeästi peloissaankin olevat yksilöt, mutta ymmärryksen rajat näitä kohtaan ovat hataralla pohjalla. Onneksi hyvikset ovat voitolla ja tämä kirja vain todistaa sitä.
Miltä tämän kokoelman kirjoittaminen tuntui?
Se oli yhtä aikaa rankkaa ja vapauttavaa. Sain ylös synkimmät ajatukseni. Niiden käsitteleminen ei ollut helppoa, mutta sen arvoista. Kirjoittaminen jätti minut vereslihalle. Minulla on vieläkin paljon sanottavaa, mutta ei kaikkea saanut ulos kerralla. Tuntuu, että sain esiin vasta pienen osan kaikesta ja ehkä siis jatkoa on luvassa.
Onko sinulla tiettyjä runoilijoita, jotka ovat vaikuttaneet sinuun erityisesti?
Ei oikeastaan. Lang Leav, Michael Faudet ja useat Button Poetryn runoilijat kuitenkin ovat jo pitkään inspiroineet ja kulkeneet mukana.
Entä mikä muu kulttuuri vaikuttaa juuri sinuun?
Musiikki ja elokuvat erityisesti. Seuraan myös luontovalokuvaajia ja meikkitaiteilijoita! Meikkaaminen on minulle itselleni hyvin terapeuttista. Mahtavia lähteitä inspiraatiolle. Myös aikaisemmin mainittu Button Poetry (lavarunous, youtubessa) on upeaa ja pysäyttävää.
Olet joutunut kohtaamaan paljon paskaa internetissä. Itse toivon, että tämä kokoelma voisi avata kiusaajien silmiä, mutta uskotko sen olevan mahdollista? Mitä haluaisit sanoa niille ihmisille, jotka ottavat oikeudekseen puhua sinusta pahaa?
Uskon. Tiedän, että niiden kiusaajien joukossa on ihmisiä, jotka kykenevät näkemään mistä on oikeasti kyse. Kaikki eivät varmastikaan ymmärrä, mutta jaksan silti toivoa, että edes yksi heistä lukisi ja tajuaisi mistä on kyse. Teille, jotka olette minusta puhuneet pahaa: te ette tunne minua. Jos tuntisitte, ette sanoisi minusta noin kamalia asioita. Ehkä ette pitäisi minusta, mutta ainakin näkisitte, että minä en ole paha ihminen. Toivon, että keksitte parempaa tekemistä kuin viattoman ihmisen rääkkäämisen netissä.
Aiheet, joista kirjoitat ovat samaan aikaan todella henkilökohtaisia että universaaleja. Moni varmasti tunnistaa itsensä sanoistasi. Mitä haluaisit sanoillasi erityisesti välittää niille ihmisille, jotka joutuvat taistelemaan mielenterveysongelmien kanssa?
Te olette upeita ja arvokkaita. Sairaus ei tee sinusta huonoa ihmistä. On täysin okei, että aina ei jaksa. On täysin ok, ettei ole okei. Et ole yksin vaikka usein tuntuu siltä. Minä välitän.
Vanamo Karhupuron löydät Twitteristä nimellä @pohjoistuulesta. Seuraa, ihastu ja ennen kaikkea ole hyvis.
Vanamo Karhupuro, 2018, Vain minä saan kutsua itseäni hulluksi, Books on Demand, arvostelukappale
Voit seurata minua näissä nuorisolaisten medioissa:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti