Lintukoto - ajankohtaismusikaali

Ajankohtaismusikaali on mielenkiintoinen termi. Ehtiikö ajankohtaisista asioista tekemään musikaalia ja elääkö sellainen musikaali enää sen jälkeen ajassa? Jälkimmäiseen kysymykseen en osaa vastata, mutta ilmeisesti kymmenessä päivässä pystyy melkoisen pläjäyksen musiikkiteatteria kirjoittamaan. Ainakin Eppu Nuotio ja Jukka Nykänen, jotka tammikuisessa Berliinissä tutkailivat, mitkä aiheet olivat juuri silloin tapetilla ja päättivät tarttua katupartioihin.

Tarinassa Sampo palaa kotikaupunkiinsa, jossa tämän sisko Aino ja muistisairaudesta kärsivä isä Erkki asuvat. Isän uusi maahanmuuttajataustainen apulainen Ariyana tuntuu saavan Sampon poissa tolaltaan ja kun tämä vielä kuulee paikkakunnalle avatusta vastaanottokeskuksesta, niin päättää Sampo, että asialle on tehtävä jotain.

Tästä alkaa näytelmän ajankohtaisuus. Sampo perustaa katupartion suojelemaan rakasta kotimaataan sekä sen naisia. Tämä ottaa osaa julkiseen keskusteluun ja kosiskellaanpa tätä politiikkaankin mukaan. Maahanmuutto on Sampolle yksi iso ongelma, mutta Ariyana tuntuu luovan jonkinlaisen ristiriidan tämän ajatteluun.

Miika Laakso

Sampoa näyttelevä Miika Laakso nousi näytelmästä eniten edukseen. Vahva laulu ja ilmeikäs tulkinta vetosivat. Oli kuin Sampolla olisi ollut kaksi minää. Toinen täynnä vihaa ja toinen, jos ei nyt rakkautta, niin ainakin hämmennystä omista tunteista. Ariyanaa näyttelevä Elsa Saisio teki herkän tulkinnan naisena, joka on nuoruudessaan kokenut kovia.

Elsa Saisio

Aina niin jylhän oloinen Jussi Lampi teki hienon roolin Erkkinä, joka ei aina ihan tiennyt missä tai milloin oli. Tämän laulu "Kesä -71" oli yksi näytelmän hienoimpia hetkiä. Ihan hittikamaa. Ainoa näyttelevä Emmi Hatjasalo ilahdutti heleällä laululla. Tämä Disney-prinsessamainen, raikas näyttelijä oli juuri oikea henkilö esittämään Ainoa, joka näytelmässä pyrkii alituiseen hyvään.

Emmi Hatjasalo ja Jussi Lampi

Eppu Nuotion tarina oli ajankohtainen, mutta monilla tavoin myös ajaton. Se tuli eläväksi Jukka Nykäsen loistavan sävellystyön kautta ja täytyy myöntää, että juuri Nykäsen vuoksi tulin teatteriin lähteneeksi. Esimerkiksi One Night In Theatre -blogissa kehuttu Nykänen oli pakko nähdä omin silmin työssään ja kyllähän tämän soittoa oli ilo katsoa Kapsäkissä. Silkka flyygeli ja basso loihtivat melkoisen äänimaailmaan ja Nykäsen monisärmäisiä kappaleita kuunnellessa oli hämmästyttävää ajatella, että musikaali tosiaan syntyi vain kymmenessä päivässä.

Välillä meno äityi todella railakkaaksi ja esimerkiksi tietyssä kohtauksessa noussut riita oli vaikuttava elämys katsojille. Raskaat kalusteet lentelivät, laulu yltyi ja itsekin sain ihan väistää lavalta singonnutta peruukkia. Juuri tällaiset tunnetilojen tulkkaukset kannattelivat näytelmää pitkälle. Vähäeleisen lavastuksen, puvustuksen ja tarinankin keskellä syntyi suuria tunteita melko primitiivisin keinoin.

Lintukoto ei ole moralisoiva taru, jossa on selkeät hyvän ja pahan puolet. Se ei oikeastaan ota osaa yhteiskunnalliseen keskusteluun vaan pyrkii peilaamaan sitä teatterin lavan kautta. Esityksessä kysytään "mistä tämä kaikki viha tulee?", mutta kysymykseen ei tarjota vastauksia. Mielestäni tämä on hyvä asia. Taide voi ottaa osaa keskusteluun, mutta toisaalta se voi tuoda asioita myös läpinäkyväksi.

Maahanmuutto, katupartiot, rasistit ja suvakit ovat yhtäkkiä tulleet osaksi kulttuurista kieltämme ja on hyvä, että kulttuuri myös heijastelee tätä muutosta. Pakolaiset, turvapaikanhakijat ja ihan ylipäätään "ne muut" on helppo lokeroida yhdeksi harmaaksi massaksi ja unohtaa, että siellä taustalla on ihan oikeita yksilöitä, ihan oikeita ongelmia ja ihan oikeita ilonaiheita. Tästä musikaali muistutti tehokkaasti.

Lintukoto on nähtävissä vielä 7.5. asti. Teatterin yhteydessä on myös tosi mukava baari ja ensi kerran käydessäni taidankin varata vähän enemmän aikaa myös siellä hengailuun. Tämä oli konstailematonta, elävää ja hyvää musiikkiteatteria.

Käsikirjoitus: Eppu Nuotio
Sävellys: Jukka Nykänen
Ohjaus: Ville Sandqvist
Visualisointi: Kalle Ropponen
Rooleissa: Emmi Hatjasalo, Elsa Saisio, Miika Laakso, Jussi Lampi
Piano: Jukka Nykänen, Basso: Pekka Korhonen/Mikko Vuorela 

Esitys nähty kutsulipulla

Kuvat: Toivo Heinimäki