27.9.2015

Murhaisa päivä Helsingissä - Dekkarifestivaali ja Helsinki Noir



Dekkarit ovat ehkä oma kirjallisuuden lajinsa, mutta niin ovat dekkareiden lukijatkin oma lukijoiden lajinsa. Dekkareiden hahmoihin suhtaudutaan intohimoisesti. Kirjailijoilta vaaditaan melkoista tarkkuutta paikkojen ja tapahtumien suhteen sillä nämä lukijat ovat teräviä. Pienemmitkin virheet havaitaan heti.

25.9.2015

Oopperan kummitus







“And, despite the care which she took to look behind her at every moment, she failed to see a shadow which followed her like her own shadow, which stopped when she stopped, which started again when she did and which made no more noise than a well-conducted shadow should.”


Oopperan kummitus oli kokemus. Se täytyy ensinnäkin sanoa. Niin kirjana kuin Kansallisoopperan upeana musikaalinakin. Tämä on tarina, joka on kiehtonut minua lapsesta asti, mutta kirjan luin ensimmäistä kertaa vasta juuri ennen musikaalin näkemistä.

24.9.2015

Kansallisteatterin Nummisuutarit heittää Eskon syntiseen maailmaan




Nummisuutarit taitaa olla yksi menestyneimpiä, ellei kaikkein menestynein, suomalainen omakustanne. Aleksis Kivi (1834 - 1872) osallistui sillä kilpailuun senaatin kirjallisuuspalkinnosta vuonna 1865 ja päihitti muun muassa J.L Runebergin, joka oli jo melkoinen kirjailijasankari suomalaisille tässä vaiheessa. Sittemmin Nummisuutarit onkin nähty teattereissa lähes jatkuvalla syötöllä ja erilaisia kirjallisia painoksiakin on ehtinyt tulla kymmeniä.

21.9.2015

Onnellisuuden tasavalta


Kuva: Kansallisteatteri


Onnellisuuden tasavalta (In the Republic of Happiness) on Martin Crimpin kirjoittama näytelmä, jonka Suomen kantaesitys oli Kansallisteatterissa 16.9.2015. Lontoossa se kantaesitettiin vuonna 2012.

19.9.2015

Merirosvoja tyyrpuurissa, ohoi!





Toukokuussa kirjoitin Osuuskumman antologiasta, jossa kirjailijat ottivat käsittelyynsä lohikäärmeet. Nyt Osuuskumma on julkaissut uuden kokoelman, uudella teemalla. Tällä kertaa pääsemme merirosvojen maailmaan, jossa elämä on halpaa, meri julma ja lukija tuolin reunalla.

12.9.2015

Hyvän elämän filosofiaa





Ilkka Niiniluoto on filosofi ja Helsingin yliopiston entinen rehtori, jonka nimen alta löytyy sinunkin lähikirjastosta hyvä määrä tieteellistä kirjallisuutta. Uuteen kirjaansa tämä on koonnut kirjoituksiaan parinkymmenen vuoden ajalta, joissa käsitellään hyvää elämää ja ihmisyyttä. Näistä syntyi Suomalaisen kirjallisuuden seuran kustantama Hyvän elämän filosofiaa. Kokoelma erilaisten ajattelijoiden huomioita etiikasta Niiniluodon omien ajatusten suodattamana.

8.9.2015

Minäkin luen




Ja niin lukee moni muukin. Etenkin tänään 8.9 kun ihmiset jalkautuivat ympäri Suomen lukemaan julkisille paikoille. Jos siis näit joitain outoja tyyppejä nenä kiinni kirjassa, niin tästä siis oli kysymys. Mielenilmaus lukemisen puolesta, eikä oikeastaan mitään vastaan. Hashtagilla #MinäkinLuen löydät varmasti Twitteristä, Instagramista ja mitä näitä nyt oli, paljon materiaalia aiheesta. Täältä taas löydät tapahtuman sivut jos aihe jää hieman epäselväksi tämän kangertelevan tekstin jälkeen.

Tänään olikin sopivasti kansainvälinen lukutaidon päivä ja pakolaisapu aloitti Lahjoita lukutaito-kampanjansa, jossa myös Lukupino on mukana. Lukeminen on siis tosiaan ollut vähän niinkuin päivän teema. Kirjan vuosikin lähentelee loppuaan ja kirjamessut kolkuttelee jo ovella. Jotenkin tuntuu, että lukeminen ja kirjallisuus ovat ottamassa paikkaansa taas uutena trendi-ilmiönä. Voi toki olla, että kuvittelenkin.

Mitä minä siis luin? Tänään luin vain muutamia sivuja. Juuri kampanjan aikaan tuli siis todella laiska lukupäivä. Toisaalta niiden muutamien sivujen ansiosta sain tämän vuoden lukutavoitteeni täytettyä. Sata kirjaa! Yhteensä 27223 sivua. Jotkut lukevat toki paljon enemmänkin, mutta minulle sata kirjaa tähän vuoteen on melko paljon.


Sieltä sadan joukosta löytyy muutama huti, mutta pääsääntöisesti olen päässyt vain positiivisesti yllättymään. Viiden tähden kirjoiksi ylti vain kahdeksan kirjaa (esimerkiksi se Stoner, josta hullaannuin), mutta niitä loistavia neljän tähden kirjoja oli sitäkin enemmän. Pisteytysjärjestelmäni on kuitenkin melko monimutkainen enkä blogijutuissani lähde yleensä tähtiä antamaan. Goodreadsissa se vain on ollut hauska lisä jonka aloin jossain vaiheessa ottamaan melko vakavasti.

Tänä vuonna minulla oli tarkoitus lisätä uutuuskirjojen määrää, suomalaisen kirjallisuuden määrää ja naiskirjailijoiden määrää. Kahdessa ensimmäisessä tavoitteessa onnistuin mielestäni melko hyvin, mutta naiskirjailijoiden määrä jäi sinne 30 %:iin. En oikeastaan halua valikoida lukupinoani kirjailijoiden sukupuolen perusteella, mutta näin sukupuolentutkimuksen opiskelijana tämä oli itselleni mielenkiintoinen testi. Luku jäi alhaiseksi, mutta nousi edellisvuoden 18 %:sta kuitenkin huomattavasti. Sukupuoli ja kirjat olivat aiheenani myös täällä ja täällä jos aihe kiinnostaa.

Halusin jakaa lukemiseni kanssanne, koska yksinkertaisesti rakastan listoja. Jos et ole vielä tutustunut Goodreadsiin ja jaat fetissini listoihin, niin suosittelen palvelua lämpimästi.




Lahjoita lukutaito





Millä hinnalla sinä myisit lukutaitosi? Näin kysyy pakolaisavun tänään alkanut kampanja #LahjoitaLukutaito.

7.9.2015

"Piirtäjän maisema" innostaa lukijaa tarttumaan kynään





Olen lukenut elämäni aikana monen monituista piirtämiseen ja maalaamiseen liittyvää kirjaa. Usein niiden ongelmana on ollut liika teknillisyys. Välineiden ja tyylien esittely saattaa olla kirjassa kohdallaan, mutta luovuuden, piirtämisen ilon ja ympäristön kokemisen alle jäävät alueet ovat jääneet liian vähälle huomiolle (tästä mainiona poikkeuksena kuitenkin esimerkiksi Onni Ojan Piirtämisen taito, 1957).

1.9.2015

Pitkä valotusaika







Pauliina Vanhatalon Pitkä valotusaika on kirja, jota jostain kumman syystä odotin todella innolla. Kummallista siinä oli, että minulla ei oikeastaan ollut mitään konkreettista taustatietoa kirjasta, sen tarinasta tai edes kirjailijasta itsestään. Ihan vain tunne, että tässä on kirja josta tulen todella pitämään.