Kotiinpaluu on näytelmä, joka esittelyn mukaan "kutsuu katsojaa pohtimaan, kuinka ennakkoluuloton ja suvaitsevainen yhteiskunta Suomi oikeastaan on?"
KokoTeatteri kutsuu katsojat Hämeentien varrelle värikkääseen ja viihtyisään tilaan. Katsomoon viimein siirryttäessä värimaailma vaihtuu tummaksi ja lavaa koristaa vain muutama tuoli. Valot sammuvat, syttyvät hetken kuluttua uudelleen ja Jannika astelee lavalle.
 |
| Johanna Kokko ja Eila Halonen |
Jannikaa näyttelee Johanna Kokko, joka tuo rooliin sellaista dramaattista taustavirettä, jota on hankala selittää. Jannika on kriisialueilla työskennellyt valokuvaaja, joka kertoo meille tarinaansa. Kasvoista näkee, että tietyt muistot ovat pinttyneet tiukasti mieleen ja paluu Suomeenkin on lopulta täynnä ristiriitoja. Kaaoksesta maaseudun rauhaan siirtyminen ei pystynyt takaamaan sitä rauhaa mitä Jannika oli odottanut.
Vanhoillinen kyläyhteistö ei ota hyvin vastaan Jannikan avopuolisoa Mirjamia. Pari kohtaa avointa syrjintää ja väkivaltaa. Kaikkea sitä mitä he alunperin pakenivat. Suomalainen yhteiskunta koetetaan läpileikata yhden tarinan kautta ja lopputulos tuntuu paikoin teemojaan alleviivaavalta, mutta todelta. Esityksen keskellä elävä, koskettava ja aito, kahden naisen rakkaustarina jaksaa pitää otteessaan ihan itsessäänkin.
 |
| Johanna Kokko ja Marjaana Maijala |
Mirjamia näyttelee Marjaana Maijala, jolla on räväköitäkin kohtauksia näytelmässä, mutta joka samalla tuo tarinaan sanatonta herkkyyttä. Myös Jannikan äitiä esittävä Eila Halonen osaa sen tietyn herkkyyden ja räjähtävyyden tasapainon, joka pääsee oikeuksiinsa tämän todella äitimäisen roolin kanssa. On kuin äidin hahmo olisi kirjoitettu edustamaan kaikkia suomen äitejä, vaikka todellisuudessa kirjo onkin luonnollisesti laajempi.
Äiti joutuu yhtälailla kyläyhteisön syrjimäksi ja tiivistääkin hienosti erään esityksen teemoista. Hän pohtii miten "se on ovela taktiikka, kun kohtelee toista kuin ilmaa". Näytelmässä esitetään vähemmistöjen kokemuksia erilaisissa yhteiskunnissa. Kun Jannikan kokemissa kriisialueissa uhka on usein välittömämpi, niin Suomessa viha saattaa olla piilotetumpaa. Suoran väkivallan sijaan esimerkiksi ulos sulkemista ja hiljentämistä. Voi käydä kuten Jannikan äiti sanoi: "sitä lakkaa olemasta".
 |
| Eila Halonen ja Marjaana Maijala |
Myös naapurissa asuvaa Paavoa esittävä Jouko Puolanto pääsee roolissaan edustamaan kaikkia hahmonsa edustajia. Tässä tapauksessa maaseutujen takapajuisia ja ahdasmielisiä äijiä. Stereotyypit näytelmässä voisivat häiritä, mutta ne ovat tarpeellisia ja tosia. Välillä esityksen teemojen äärellä tuli ajatus, että tätä samaa keskusteluahan käytiin jo vuosikymmeniä sitten.
Onkin hieman ikävä todeta, että keskustelun täytyy edelleen jatkua. Vahingolliset ja vanhat arvomaailmat elävät sitkeästi ja Paavon kaltaiset ihmiset tuntuvat olevan kykenemättömiä näkemään omaa pihaansa kauemmaksi. Tai kuten Paavon tapauksessa, kyttäävät turhankin tarkasti naapureiden pihalle. Puolanto on todella inhottava roolissaan ja sen lisäksi näyttelijän kunniaksi voi laskea sen huumorin, jonka hän kaikesta huolimatta onnistuu rooliinsa piilottamaan.
 |
| Jouko Puolanto ja Marjaana Maijala |
Kotiinpaluu KokoTeatterissa sai ensi-iltansa 17.8.2022 ja lisätietoa esityksestä löydät täältä. Käsikirjoittaja ja ohjaaja Kirsi Marie Liimatainen on luonut teoksessa maailman, jossa traaginen tarina saa yleisön nauramaan epäsopivissakin paikoissa ja lunastaa lupauksensa saattaa yleisö ajattelemaan, kuinka suvaitsevainen yhteiskunta Suomi oikeasti onkaan. Näytelmän esittelyssä kirjoitetaan:
"Vaikka maailma muuttuu avoimemmaksi, erilaisuuden ja toiseuden pelko nostaa samalla päätään. Pride-tapahtumia vastustetaan maakunnissa kynsin ja hampain ja sateenkaariaatteen pelätään leviävän. "Aito avioliitto" -kampanja on voimissaan ja seksuaalista eheyttä voi edelleen oppia herätyskristillisessä liikkeessä. Arvokonservatismi vahvistuu ja anti-gender-toimijat saavat uutta kaikupohjaa Euroopassa. Kotiinpaluu kutsuu katsojaa pohtimaan, kuinka ennakkoluulottomana ja suvaitsevaisena pidämme itseämme?"
Onnea myös tuoreelle kihlaparille! Enskari-illan lopuksi esitetty yllätyskosinta oli melkoinen yllätys katsomollekin.
Rooleissa: Johanna Kokko, Marjaana Maijala, Eila Halonen ja Jouko Puolanto
Käsikirjoitus, ohjaus & videot: Kirsi Marie Liimatainen
Grafiikka: Jenny Orgis
Valo- ja äänisuunnittelu: Niklas Vainio
Tuotanto: Johanna Kokko & Kirsi Marie Liimatainen
Kuvat: KokoTeatteri, Sini Salo, Kirsi Marie Liimatainen
Esitys nähty kutsuvieraana
Sisältövaroitus: näytelmässä käsitellään identiteettiä mitätöivää henkistä ja fyysistä väkivaltaa ja syrjintää
Mainoslinkit merkattu: *
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti