5.6.2017

Reija Glad - Rikki




Reija Glad voitti kolmannen sijan Robustoksen pienoisromaanikilpailussa 2015. Nyt pari vuotta myöhemmin kirja julkaistiin ja tulos on pieni helmi. Rikki on kauniisti tehty tarina ihmiskohtaloista, joista löytyy myös rumuutta.

Rikki on tarina maaseudun tyhjenemisestä, lamasta, mielenterveysongelmista ja lapsen kasvamisesta aikuisuuteen. Mielenkiintoista on, että mitään näistä asioista ei oikeastaan käsitellä kirjassa suoraan vaan ne ovat lukijan itse pääteltävissä hahmojen kertomuksista.

Tarina koostuu hyvin yksityiskohtaisista, pienistä kohtauksista, jotka viittaavaat isompiin murroksiin yhteiskunnassa. Gladin luomat hahmot saavat toimia eräänlaisina esimerkkitapauksina ongelmista, jotka koskettivat ja koskettavat useita perheitä. Tästä huolimatta juuri näiden hahmojen kohtalo koskettaa lukijaa.

"Tulee toinenkin ajatus, pidempi, vaikeampi. Se ei ikinä muutu puheeksi. Sitäkään ei sanota, mutta se on meissä, kaikissa eri tavalla, se on kaikissa reppanoissa, avioerolapsissa, lama-ajan lapsissa, yksinhuoltajien lapsissa, hullujen lapsissa, niin että vielä aikuisenakin me ajatellaan samalla tavalla, yhdeksänkymmentäluvun pennut. Me matkustetaan asumaan kaupunkeihin, jotka on vieraita, meillä on erilainen katse, ikuinen toive että joku perusteellinen asia muuttuu, että jotain tapahtuu, eikä me ajatella sitä, ei osata pukea edes lyhyen välähdyksen ajaksi siihen muotoon että siitä saisi kiinni. Eikä me ymmärretä, me vain vaelletaan maailman halki. Tämä on niin syvällä meissä, kaikessa tekemisessä, ajatuksissa, sinä että pysähdytään aina jos on ilmaista tavaraa tarjolla, pitää ottaa koska tulee se päivä kun mitään ei saa vaikka tarvitsee. Me otetaan ilmaiset kahvit, tulitikut, mehu, heijastinliivit; eduskuntavaalikevät on ihanaa jakamisen aikaa. Meillä on nyt tämä paikka ja me mahdutaan yhtä aikaa tähän. Mutta sitten kun me ollaan vanhempia me ei voida tulla takaisin, koska me asutaan muualla ja joki on kaukana ja kivi kutistuu. Sitten nämä ajatukset on liian isoja. Kaikki tämä hämmennys jota me ei osata sanoa ääneen, kaikissa pelko ja toive, jos saisi aina olla tässä, ei mikään haittaisi."

Teksti on jämäkkää ja varmaa. Glad on onnistunut saamaan kipeitä asioita paperille ilman turhaa paatosta. Mieleen jää enemmän sympatia hahmoja kohtaan kuin sääli.

Kirjassa seurataan kolmen lapsen tunteita ja kehitystä kun nämä kasvavat avioeron, köyhyyden ja äidin mielenterveysongelmien kanssa. Tämä kirja sopii hienosti Suomi 100 -juhlallisuuksien joukkoon muistuttaman, että myös tämä on suomalaista kulttuuria.

Kohtaukset tuntuivat todella autenttisilta. Mikään ei tunnu oikeastaan täysin tuulesta temmatulta vaan tämä voisi olla tavallinen, suomalaiseen perheen kertomus. Sellaisen mikä on vähän rikki.

Hienointa oli kuitenkin nähdä hieman valoakin pilkahtelevan rikkinäisten kuorien välistä. Kirja oli lopulta nautittavinta juuri sen Gladin soljuvan kielenkäytön vuoksi jota ylläoleva tekstinäytekin todistaa. Tämä ei ole perinteistä fiktiota vaan tulkintaa ajasta. Suosittelen kokeilemaan, tämä vieläpä menee pienoisromaanina helposti vaikka yhdeltä istumalta.

Lisää tietoa kirjasta löytyy vaikkapa Robustuksen sivuilta täältä.


Reija Glad, 2017, Rikki, Robustos, arvostelukappale


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti