Liisa Suvikumpu, Suomalaiset Kylpylät, 2014, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki, Arvostelukappale |
Liisa Suvikummun kirja
"Suomalaiset Kylpylät" (2014) tarjoaa lukijalleen ainutlaatuisen
portin suomalaiseen kulttuuriin ja historiaan. Itselleni tuli yllätyksenä miten
laaja osa suomalaista kansanperimää sen kylpyläkulttuuri on ollut. Tämän vuoksi
alunperin innostuinkin kirjasta. Jos olet kiinnostunut Suomen historiasta ja
kulttuurista, niin aiheesta on olemassa lukuisia kirjoja. Joskus on kuitenkin
valaisevaa ottaa tämäntyylinen, spesiaaliin aiheeseen keskittynyt kirja ja
huomata miten sen kautta voi tulkita historian vaikutuksia eri tavoin ja
käyttää kirjaa ikään kuin historiallisena kiintopisteenä.
Kylpylät eivät olleet vain
paikkoja nopealle rentoutumiselle vaan paikka johon mentiin pitkiksikin ajoiksi
parantumaan tai ihan vain näyttäytymään. Kylpylät olivatkin nykyistä enemmän
sosiaalisen kohtaamisen paikka. Suomen laajemmat tapahtumat historiassa
vaikuttivat kylpylöiden syntymiseen ja kuolemiseen ja kirjassa vilahtelee myös
monia tuttuja historiallisia nimiä.
Kun nykyään kylpylöihin
mennään perheiden kesken viettämään yhteistä aikaa, niin ennen niissä
kohdattiin muita ihmisiä. Kylpylöillä oli jonkin verran statusmerkitystä.
Kuuluisuudet ja taiteilijat viettivät niissä aikaa ja kylpylöiden tarjonta
ylitti silkat vesihoidot. Ne olivat laaja-alaisia huvikeskuksia ja
parantoloita, joissa oli juhlasaleja, ravintoloita ja kasinoita.
Tämä entisajan glamour
tuleekin Suvikummun kirjasta hienosti esiin. Muun muassa Savonlinnan ja
Terijoen kylpylät tuodaan kirjassa takaisin henkiin ja sitä huomaa kaipaavansa
aikaan jolloin ei ollut vielä syntynytkään. 1800-luvun lopulta 1930-luvulle oli
Suomessa vilkas ja rikas kylpyläelämä, josta voi peilata koko sen ajan
kulttuuria. Mieleen tulevat Rivieran ja Uuden Englannin rannat ja on hankala
kuvitella Suomea niinkin kansainvälisenä paikkana sata vuotta sitten.
Raidalliset uima-asut, cocktailit ja valkoiset rantarakennukset herättävät
mielikuvituksen. Ihmiset pukeutuivat illalla hienoihin pukuihin ja söivät vielä
hienommissa ravintoloissa. Suomen luonto ja järvet tai meri ympärillään eri
luokkien ihmiset seurustelivat keskenään ja nauttivat muusikoiden esityksistä.
Juuri tämän takia tartuin tähän kirjaan.
Vedellä on historian aikana
nähty olevan erilaisia parantavia vaikutuksia. Suomessakin käytiin lähteillä
(runneilla) nauttimassa "terveysvettä" ja jos tämä tapa ei ehkä aina
parantanutkaan vaivoista, niin ehkä se ainakin pelasti pahemmilta
hoitokeinoilta. Vesihoitoa käytettiin nimittäin monen arveluttavamman
menetelmän, kuten vaikka oksennuttamisen ja suoneniskennän, sijasta. Sääli,
että lopulta uudet vielä pahemmat tavat, kuten radiumin lisääminen erilaisiin
elintarvikkeisiin, korvasi monessa paikassa vuorostaan terveysvedet.
Parantoloina kylpylöitä ei
juurikaan enää käytetä ja kulttuurikin on niissä jäänyt taka-alalle. Luokkien
erot nostavat taas päätään, mutta kylpylöiden kaltaiset yhtenäistävät paikat
katoavat. On sääli, että kylpyläkulttuuri on muuttunut muovisiksi liukumäiksi
ja pikaruokaloiksi lastenaltaiden vieressä, mutta toisaalta se tekee entisajan
ihannoinnista helpompaa.
Toivon monien löytävän sen
historiallisen kaiun, joka kirjasta on löydettävissä. Joskus on ihan mukava
antautua naiivin ihannoinnin valtaan ja tämä on mitä mainioin kirja aiheeseen.
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura oli oikea osoite tämän kirjan kustantajaksi.
Kirja toimii viihtellisenä teoksena ja jopa näyttää kahvipöytäkirjalta.
Suvikumpua ei kuitenkaan voi luonnehtia tusinakirjailijaksi vaan tämä on Euroopan
historian dosentti Helsingin yliopistossa ja tämä näkyy tekstissä. Kirja on
informatiivinen ja paikoin hieman akateeminenkin. Kuvia on runsaasti ja ainakin
itseäni tämä viehätti suuresti. Niiden kautta välittyi kuitenkin parhaiten tämä
itselleni tuntematon historia.
Ensimmäinen puoli kirjasta
käsitteli yleisesti kylpyläkulttuurin historiaa ja toinen puolikas taas esitteli
parisenkymmentä kylpylää Suomen historiassa. Kirja toimii eräänlaisena
napostelukirjana eli voit lueskella sitä sieltä täältä, silloin tällöin tai tehdä
kuten minä eli ahmia sen kerralla loppuun. Suosittelen siis tätä teosta ja
vastaavaksi kirjaksi voisi mainita myös SKS:n kustantama Riitta Koskisen
"Suomalainen Kartano" (2013). Se toimii loistavasti
rinnakkaisteoksena Suomalaiset Kylpylät-kirjalle ja tarjoaa samankaltaisen
pienen ikkunan Suomen historiaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti