torstai 18. lokakuuta 2018

Kohtaamisia Kaupungissa - Ateneumin taidemuseo


Tove Jansson - Omakuva

Kohtaamisia kaupungissa on näyttely, jossa huomio keskittyy kaupunkielämään 1900-luvun Suomessa. Ateneumissa nähdään noin 300 teosta Kansallisgallerian kokoelmista sekä yksityiskokoelmista.



Kohtaamisia kaupungissa sai alkunsa Ateneumin tuottamasta Moderni nainen -näyttelystä, joka nähtiin New Yorkissa, Tukholmassa ja Oulussa. Nyt tuota teemaa laajennetaan moderniin muutokseen kaupungeissa.

Koska taiteilijat ovat aina ottaneet aiheita lähiympäristöstään, tarjoavat eri aikakausien maalaukset herkullisen maaperän juuri kaupungistumisen tarkkailuun. Kaupunkielämän kehittyessä ovat taiteilijat olleet herkkiä reagoimaan tuohon muutokseen.

Väinö Kunnas: Kaupunkikuva (1926). Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo, kokoelma Antell. Kuva: Kansallisgalleria/Jenni Nurminen.

Ateneumin näyttelyssä on havaittavissa hienon sosiologinen ote yhteiskunnan muutokseen. Tämä yhdessä taiteilijoiden näkemyksen kanssa tuottaa upean kokonaisuuden. Kuljeskin saleja eteenpäin aidosti innostuneena siitä minkälanen näkökulma seuraavasta huoneesta löytyykään. Näyttelyhankkeesta vastaava erikoistutkija Anu Utriainen sanoo:

"Kaupungistuminen mahdollisti uudenlaisten elämäntapojen muodostumisen. Myös naiset pystyivät toimimaan itsenäisesti ammateissa ja luomaan uraa taiteilijoina. Tavallisten ihmisen vapaa-ajan määrä ja harrastukset lisääntyivät. Elämä kaupungissa oli vapaampaa: rooleilla pystyi leikittelemään eivätkä ne perustuneet niin vahvasti sukupuoleen ja asemaan kuin maaseudulla"

Juuri naisten maailma onkin näkyvästi esillä näyttelyssä. Naisten roolien muuttuessa monipuolisimmiksi, nämä kuvattiin yhä erilaisimpina toimijoina. Näyttelyssä esitellään tämä "uusi, moderni nainen". Tätä ei enää määritellä miesten toimesta vaan on itsenäinen yksilö, joskus jopa hieman dekadentti yksilö.


Antti Favén: Harjoitelma naisen muotokuvaa varten (tohtorinna Edith von Bonsdorff) (1922). Kansallisgalleria/Ateneumin taidemuseo, kokoelma Ahlström. Kuva: Kansallisgalleria/Kirsi Halkola.

Myös näyttelyn alastonkuvat kuvaavat muutosta. Seksuaalisuus ei ollut enää pelkkä aisti vaan kuvasti ihmisten identiteettejä. Alastomuus oli myös arkisempaa ja vähemmän ihannoitu kehokuva nosti päätään.

Kaupungistuminen vaikutti moneen elämän osa-alueeseen, mutta se näkyi myös käytännöllisesti katukuvassa, jota hallitsivat yhä suuremmat ihmismassat, kahvilat, raitiovaunut ja kerrostalot. Tätä kuvattiin taiteessa niin kaupunkinäkyminä kuin kuvina kodeistakin. Romanttiset maalaismaisemat olivat muuttuneet kaupunkine realistisimmiksi kuvauksiksi. Ikkunan takainen maailma oli usealle taiteilijalle inspiraation lähde. Erityisesti arjen kuvaaminen oli itselleni mielenkiintoista nähdä näyttelyssä.


Aarre Heinonen: Kahvipöydässä (1938). Kansallisgalleria/Ateneumin taidemuseo, kokoelma Hoving. Kuva: Kansallisgalleria/Hannu Aaltonen.

Helsinki on näyttelyssä edustettuna vahvasti ja on mielenkiintoista katsella maalausten kautta maailmaa, jonka muutoksen voi itse niissä havaita. Erityisesti pidin Reino Harstin grafiikasta. Todellisia ajankuvia joiden tyyli vetää puoleensa.

Toinen iloinen yllätys oli miten näkyvästi Ulla Rantanen oli esillä näyttelyssä. Minusta on tullut tämän iso fani. Ne unenomaiset isot maalaukset vetoavat johonkin minussa syvästi.


Ulla Rantanen: Katukuva (1969). Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo, kokoelma Skop. Kuva: Kansallisgalleria / Ella Tommila.

Lisää tietoa näyttelystä löydät Ateneumin sivuilta täällä. Näyttelyn yhteydessä julkaistu kirja avaa teoksia todella paljon ja antaa kuvan miksi juuri nämä teokset ovat valikoituneet näyttelyyn. Suosittelen tutustumaan siihen vähintään Ateneumissa, jossa tuttuun tapaan on siroteltu lukukappaleita ympäri museota. Tietysti näyttelyn yhteydessä järjestettäviin luentoihin ja muihin tapahtumiin kannattaa myös tutustua.

Näyttely on esillä Ateneumin taidemuseossa 20.1.2019 saakka.



Voit seurata minua näissä nuorisolaisten medioissa:





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kaikille kommentoijille.