tiistai 30. lokakuuta 2018

Innostusta ja rakkautta Kirjamessuilla




Helsingin Kirjamessut vetivät ennätysyleisön jälleen kerran. Silloin tällöin kuulee kirjallisuuden olevan kriisissä, mutta 85 616 ihmistä todistivat toisin saapumalla Messukeskukseen. Eikä vain saapumalla. Todistin neljänä päivänä todellista innostusta kirjoihin ja kirjailijoihin, joka tuntui jopa vähän epätyypilliseltä näin suomalaisittain.

Innostuminen kirjoista on kaunista katseltavaa. Se tunnistettava katse kun ihminen löytää kirjapinojen joukosta jotain kiinnostavaa tai se tapa, jolla ihmisjoukot reagoivat kuulleessaan lempikirjailijoitaan.

Ruoka- ja viinimessut ovat hyvä paikka käydä välillä lataamassa akkuja.

Lempikirjailijoita ehkä parempaakin on innostua aivan uusista kirjailijoista ja kirjoista ja harvoin siihen Kirjamessujen kaltaista tilaisuutta tuleekaan samassa mittakaavassa. On hienoa löytää vaikka divarista joskus ihan uuden tuttavuuden kirjamaailmasta, mutta messuilla tämä toistuu saman päivän aikana uudestaan ja uudestaan.

Kirjamessuista vastasi tänä vuonna Ronja Salmi, joka teki poikkeuksellisen hyvää duunia.

Syntyy informaatioähky, joka saa aivot laukkaamaan. Olet luonnollisessa humalassa, joka sumentaa arvostelukyvyn ja saa kehosi uskomaan, että olet rakastunut tai kiitämässä lujaa pulkkamäessä. Saatat ihastua täysin yhteen kirjaan, mutta seuraavassa hetkessä löydät jo seuraavan. Ei ole väliä ostatko näitä kirjoja, sillä henkinen lukupino kasvaa joka tapauksessa.

Haluan lukea: kaikki kirjat.

Sitten alkaakin se lempikirjailijasi haastattelu ja pääset kuulemaan miten se juuri lukemasi kirja on syntynyt. Kun olet antanut kirjailijalle mahtavat aplodit, tulee paikalle jo seuraava kirjailija, josta et ole ikinä kuullutkaan. Tämän kirja ei ehkä alkuun edes kiinnosta sinua, mutta kirjailija on tehnyt sen parissa töitä mahdollisesti jopa vuosia ja on laittanut siihen ehkä kipeitäkin osia itsestään. Tämän omistautumisen voi tuntea kirjailijan puheesta ja on hankala olla samaistumatta tähän. Taas olet innostunut uudesta asiasta.

Pontus Purokuru puhui kirjastaan Täysin automatisoitu avaruushomoluksuskommunismi.

Kirjamessut ovat kaupallinen tapahtuma. Ne pönkittävät kapitalistista järjestelmää, joka pohjautuu jatkuvaan, haitalliseen kasvuun. Mutta se lopputuote taas on jotain muuta. Kirja voi edustaa niin paljoa. Esimerkiksi juuri sen järjestelmän kritiikkiä, joka on sen tuottanut fyysisenä esineenä.


En voi olla myöskään täysin neutraali sen kaupallisen ilotulituksen edessä, joka minun eteeni Kirjamessuilla tuodaan. Ne valtavat mainoslakanat, kirjavuoret ja tarjoukset vetävät puoleensa. Tämä supervärikäs ympäristö on se missä kohtaan yhden aidoimmilta tuntuvan asian elämässäni, enkä kykene oikein käsittelemään sitä ristiriitaa. Siinäkin mielessä tämä on kuin toinen joulu minulle.

Jos haluat nähdä enemmän kuvia messuilta, niin suosittelen siirtymään Insgramiin täällä.



Voit seurata minua näissä nuorisolaisten medioissa:






4 kommenttia:

  1. Aivan ihana teksti! Näin messuikävässä rupesi melkein itkettämään.

    Näin sut muuten pari kertaa viikonlopun aikana, mutta jänistin aina, kun olisi voinut sanoa moi :D ehkä ensi vuonna sitten...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi ei! Ehdottomasti voi tulla vetämään hihasta tai potkaisemaan polveen jos jossain näkee.

      Poista
  2. Sinä olitkin messuilla kaikki neljä päivää. Minä olin kaksi (pe-la), jotenkin tuntui että se oli ihan riittävä aika. Kyllä messut on hieno tapahtuma, syksyn kohokohta.

    VastaaPoista

Kiitos kaikille kommentoijille.