6.9.2017

Satumaa -musikaali - Kouvolan teatteri



Satumaa on tangomusikaali, joka avaa Kouvolan teatterin juhlasyksyn. Se kertoo säveltäjä Unto Monosen elämästä ja sisältää roppakaupalla tämän säveltämää musiikkia. En tiennyt Monosen elämästä juuri mitään teatteriin astuessani, mutta traagisissa käänteissään se päihittää monen nykyisen rockstaran toilailut ihan 6-0.

Unto Mononen (1930 - 1968) on Toivo Kärjen ohella yksi merkittävimmistä tangosäveltäjistä Suomessa. Tämän ensimmäinen levytetty sävellys oli Pieni laulu vuodelta 1950 ja sävellyksiä syntyi yhteensä noin 70, joista tangoja oli yli 50. Tämän sävellystöihin suhtauduttiin nihkeästi, kunnes 60-luvulla suomalaisille syntyi aivan erityinen villitys tangoon. Vuonna 1958 Mononen tapasi Hilkka Suomisen, josta tuli pian tämän orkesterin solisti ja myöhemmin myös vaimo.

Satumaa-musikaali seuraa Monosen elämän vaiheita nuoruudesta aina traagiseen kuolemaan saakka. Näytelmä otti välillä melko synkkiä sävyjä, mutta tätä tasapainotettiin runsaalla komedialla. Nämä kaksi puolta eivät oikeastaan ristenneet, vaan pikemminkin vuorottelivat läpi tarinan. Välillä ehkä mentiin turhankin paljon farssin puolelle makuuni, mutta aina yleisö vedettiin takaisin sisään.

Unto Monosen roolissa näyttelevä Jussi Puhakka oli juuri sellainen traagisen sympaattinen hahmo mitä näytelmä tarvitsi. Tämän olemuksesta tuli vahvasti mieleen näyttelijä Vince Vaughn, mutta hyvällä tavalla. Juuri se tietty välitön henki toi syvyyttä Monosen hahmoon, joka tuntui leijuvan yhdestä elämänvaiheesta toiseen kuin sattumalta.

Hilkka Suominen (Satu Taalikainen) ja Unto Mononen (Jussi Puhakka). Kuva Nadi Hammouda

Monosen vaimoa Hilkkaa, eli Hiliä, näyttelevä Satu Taalikainen on todella vahva laulaja ja toi musikaaliin juuri sen musikaalisuuden. Vähän rahiseva ja kaikuva ääni valtasi Kouvolan teatterin Taalikaisen laulaessa ja kuljetti sinne vanhoihin muistoihin ajalta jolloin en ollut vielä syntynytkään.

Kasti oli tasapainoinen ja lauluosuudet toimivat. Esiin nousi muun muassa Monosen äitiä esittänyt Johanna Heimonen toisena vahvana laulajana ja erityisesti nuorta Monosta, sekä tämän orkesterin jäsentä esittänyt Petteri Hautala. Hautalan läsnäolo lavalla oli vangitsevaa ja energistä. Etenkin koomiset ja fyysisyyttä vaativat kohtaukset olivat niitä joissa Hautala varasti totaalisesti huomion lavalla.

Keskellä Uuno eli Unto Mononen nuorena (Petteri Hautala), vasemmalla äiti Helena (Johanna Heimonen) ja oikealla Uunon veljet. Kuva Nadi Hammouda

Kouvolan teatterissa edellisen kerran näkemäni näytelmä Poikamiesboksi (lue lisää Lukupinosta täällä) oli näyttävä kokonaisuus ja vaikka Esa Kurrin lavastus oli hitusen hillitympää, niin vähällä oli saatu nyt paljon aikaan. Lavalla nähtiin hienoja Riikka-Liisa Hannikaisen koreografioimia tanssikohtauksia, vanhoja esiintymislavoja ja upeita autoajeluita.

Takana Unto Mononen (Jussi Puhakka) ja Hilkka Suominen (Satu Taalikainen) sekä edessä Unton orkesterin jäsenet Ripa (Panu Poutanen) ja Romu (Petteri Hautala). Kuva Nadi Hammouda

Miljoonasateen Heikki Salon ja näytelmäkirjailija Heikki Paavilaisen musikaali oli melko kunnianhimoinen projekti tuoda esiin tärkeä hahmo tangon historiasta. Toteutus on jonkin verran retosteleva ja fiktiivinen, mutta rehellisen oloinen. On tärkeää tuoda esiin Monosen synkemmätkin puolet ja nyt se tehtiin melko ymmärtävällä otteella. Monosen musiikki lopulta toi sen lopullisen fiiliksen näytelmään. Ohjaaja Tiina Luhtaniemi sanoo:

"Monoselle musiikki oli tapa olla yhteydessä omiin tunteisiin ja maailmaan. Kun sanat loppuvat, musiikki jatkaa ja täydentää sen mihin sanat eivät riitä."

Unto Monosen tangot soivat läpi musikaalin ja vaikka ne olivat tarinallisesti irrallisia, niin soi niissä se suomalaisiin iskevät surumieliset sävelmät, jotka loivat näytelmään erityisen, kaihoisan pohjavireen.

Mononen kärsi ongelmista mielenterveytensä ja alkoholin kanssa koko uransa. Tämän avioliitto kärsi ja se urakin tuntui välillä ottavan ikäviä käänteitä. Suhde tyttäreen jäi välillä etäiseksi ja näytelmän lopuksi tämä nousikin näkyvästi liikuttuneena lavalle työryhmän kanssa.

Monosen tunnetuin sävelmä on tietysti se Satumaa-tango, jonka sävelmillä yleisöä kiusattiin ennen lopun kliimaksia usein. En oli itse tangomusiikin varsinaista kohderyhmää, mutta väitän tämän sävelmän koskettavan ihan jokaista näytelmän lopuksi.

Satumaa -musikaali sai ensi iltansa 2.9.2017 Kouvolan teatterissa. Kannattaa katsoa myös teatterin sivuilta täällä tietoa ilmaisista teemailloista, joissa käsitellään muun muassa  suomalaisen perheen historiaa, tangomuistoja ja tangon historiaa.




Ohjaus ja sovitus Tiina Luhtaniemi
Musiikin sovitus ja johto Iikka Kahri
Tanssikoreografiat Riikka-Liisa Hannikainen
Lavastus ja valosuunnittelu Esa Kurri
Pukusuunnittelu Sari Suominen
Äänisuunnittelu Kari Mitikka
Kampaukset ja meikit Satu Linerva
Rooleissa Jussi Puhakka, Satu Taalikainen, Petteri Hautala, Johanna Heimonen, Panu Poutanen, Raimo Räty, Emma-Sofia Hautala, Hannele Laaksonen, Jaana Raski ja Rebecca Viitala
Avustajat Netta Herranen, Tuukka Kauppinen, Silja Kuortti, Tanja Varha ja Ari Teräväinen
Liveorkesteri Iikka Kahri, Mika Huusari, Simo Helkala/Harri Suikkanen, Harri Ruotjoki ja Sami Laakso
Ensimmäinen kuva: Nadi Hammouda

Esitys nähty kutsulipulla





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti