torstai 29. lokakuuta 2015

Nälästä nautintoihin, ruoan tarina





Nälästä nautintoihin on Jaakko Hämeen-Anttilan ja Venla Rossin laatima teos ruoan historiasta ja sen merkityksestä elämäämme. Kirjassa esitetään miten ruoka on tiukasti sidoksissa kulttuuriimme ja miten tuhansia vuosia sitten syntyneet tavat edelleen vaikuttavat ruokailuumme. Ruokailutavat kertovat paljon siitä mistä kulttuurista yksilö on lähtöisin ja kirjassa kerrotaan miksi näin on.



Usein ei tule ajatelleeksi miten isoja muutoksia on ruokakulttuurissa läpikäyty kun on tultu alkukantaisesta puuron keittämisestä Saarioisten einespitsoihin. Se, että eteesi laitetaan puolessa minuutissa lämmitetty lätty, josta ei heti edes näe sen olevan ihmisravintoa, on kuitenkin nyt täysin normaalia. Ainakin meille länsimaisille ihmisille. Joillekin taas on normaalia syödä asioita, joita me pidämme outoina. Ei tulisi mieleenkään monelle syödä vaikkapa koiria, mutta joillekin se on arkipäivää. Toisille taas lehmien syöminen olisi kauhistus.

Tämä kirja on tiivis paketti tietoa. Turhaan jaaritteluun ei pahemmin ole käytetty aikaa ja tämä on hyvin tervetullutta. Välillä tuntuu, että nykyisissä tietokirjoissa yritetään selittää lukijalle liikaakin asioita uudestaan ja uudestaan hieman eri sanoin.

Kirja herättelee ajattelemaan ruokaa monelta eri suunnalta ja koska kyse on niin arkipäiväisestä aiheesta, lukija huomaa ehkä ottaneensa monia asioita itsestäänselvyytenä. Ruoka on meille ravintoaineena elintärkeää, mutta silkan hengissä pysymisen polttoaineena sitä ei enää nähdä vaan ruoka ja syöminen ovat ottaneet mitä moninaisempia merkityksiä kulttuurissa.

Ruoka yhdistää ihmisiä. Se keitä kuuluu vaikkapa joulupöytäämme, kertoo paljon ketkä ovat läheisiämme. Ruoka liitetään osaksi suuria ilon ja surun hetkiä ja siihen liittyy paljon erilaisia muistoja.  Itselleni mummolan "ketsuppiruoka", eli ihan vain makaroni ja jauheliha, tuo mieleen kokonaisia lapsuuden maailmoja. Kerran nuorena taas katsoin kipeänä Predatoria ja söin lihaa, jonka päällä oli ananasta. Lihan ja ananaksen yhdistelmä sekä Predator ovat siitä lähtien pysyneet poissa valikoimistani.

Ruoka myös erottaa ihmisiä. Teemme erilaisia valintoja ruokailun suhteen joilla erotumme muista ihmisistä. Jotkut asettavat paljon arvoa kauniille kattaukselle ja hienoille annoksille, toiset taas syövät lähinnä pakastepizzaa telkkarin ääressä. Ruokavalioon liittyvät valinnat voivat olla myös arvokysymyksiä ja vegaanisuuden ja lähiruoan arvostus onkin kovassa nousussa. Kirjassa kyseenalaistetaan perinteinen näkemys ihmisestä lihansyöjänä ja esitetään todisteita miten kasvissyönti onkin ollut historiassa luultua yleisempää.

Ruoan tarina on samalla ihmisen historian tarina. Ruokatavat ja ruokavaliot ovat muuttuneet tutkimusmatkojen, kauppareittien, sotien, uskontojen, vallankumousten ja muotien mukana. Mausteita käytettiin yleisesti maksuvälineinä ja ruokalajit yleistyivät matkamiesten mukana. Syntyi ruoka- ja ravintolakulttuuria, joka 1700-luvulla todella räjähti kasvuun. Silkka ruokailu muuttui gastronomiaksi ja ruokaan liittyviä nautinnon kokemuksia alettiin arvostamaan aivan uudella tavalla.

Samalla ruokatapoihin alettiin kiinnittää huomiota. Pierre Bourdieu kirjoitti hieman kärjistetysti: "Pöytätavat ja niiden tunteminen jakavat ihmiset hallitsijoihin ja hallittuihin". Syntyi "oikeita" ja "vääriä" tapoja nauttia ruokaa ja hyvänä ihmisenä olemiseen kuului nyt oikeiden tapojen tunteminen.

Ruoasta tuli myös osa populaarikulttuuria. Kirjallisuudesta löytyy mahtavia ruokaa käsitteleviä pätkiä aina Viisikoista Hemingwayhin ja elokuvissa se pääsee myös visuaalisesti oikeuksiinsa. Greenawayn Kokki, varas, vaimo ja rakastaja elokuva esimerkiksi teki minuun syvän vaikutuksen nuorena ja edelleen sen katsominen saa haluamaan kiertelemään ranskalaisia ravintoloita.

“As I ate the oysters with their strong taste of the sea and their faint metallic taste that the cold white wine washed away, leaving only the sea taste and the succulent texture, and as I drank their cold liquid from each shell and washed it down with the crisp taste of the wine, I lost the empty feeling and began to be happy and to make plans.”
― Ernest Hemingway,
A Moveable Feast
Kirjassa käsitellään myös mahtavia pätkiä lastenkirjallisuudesta ja mikä merkitys ruoalla on niissä ollut. Täytyy myöntää, että esimerkiksi Peppi Pitkätossunja Harry Potterin seikkailuissa juuri ne ruokailuhetket ovat jääneet todella elävästi mieleeni.

Kirja oli viihteellinen, mutta myös vakavampiin aiheisiin pureuduttiin. Etenkin sen jälkipuoliskolla käsiteltiin muun muassa nälänhätää ja miten loistavista ruokakulttuureista huolimatta, suuri osa maailmaa joutuu kärsimään ruoan puutteesta. Ruoan eettisyys nostettiin kartalle ja lihansyönnin oikeutus. Sukupuolikin otettiin aiheeksi ja pohdittiin miten huippukokkien joukkoon mahtuu vain muutamia naisia, mutta silti "äitien tekemää ruokaa" ihannoidaan. Mielenkiintoista oli tietenkin paneutua myös niihin ruokakulttuuriin erikoisuuksiin ja ällöttävyyksiin.

Kirja ei ole liian akateeminen ja sopii mielestäni kaikille. Se mitä suuhun tungetaan on aina hyvä nostaa uudestaan kartalle ja herätellä ihmisiä pohtimaan omia tottumuksiaan.




Nälästä nautintoihin, ruoan tarina, 2015, Jaakko Hämeen-Anttila, Venla Rossi, Otava, arvostelukappale

3 kommenttia:

  1. Tämä kirja kiinnostaisi kovasti. Kuuntelin Kirjamessuilla Hämeen-Anttilan ja Rossin haastattelun kirjasta, mikä edesauttoi asiaa. Lisäksi olen aikamoinen Jaakko Hämeen-Anttilan fani... Hyvältä kuulostaa se, että kirja menee suoraan asiaan ja käsittelee kuitenkin onnistuneesti useampia teemoja.

    VastaaPoista
  2. Kiitos taas, olet loistava kirjoittaja oli aihe sitten kirjallisuus tai teatteri tai mikä tahansa :)

    Blogissani on sinulle tunnustus ja haaste: http://hemulinkirjahylly.blogspot.fi/2015/10/liebster-award-ja-uusi-blogi.html

    VastaaPoista

Kiitos kaikille kommentoijille.