28.12.2020

Rajalliset maat - Olli Heikkonen




Rajalliset maat on kokoelma runoja, jotka vaativat uudelleenlukua heti kun olin ehtinyt sulkea kirjan. Erilaiset rajat, valtioiden ja kokonaisten kansakuntien syntymät ja kuolemat välittyivät muutamista harkituista sanoista.

Olli Heikkonen kuuluu maamme eturivin runoilijoihin, joten lähdin tämän teoksen maailmaan erityisellä mielenkiinnolla. Heikkosen esikoiskokoelma Jakutian aurinko sai Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkinnon vuonna 2000 ja Teoria kaikkein pienimmistä Einari Vuorela -palkinnon vuonna 2015.

Olli Heikkonen. Kuva: Liisa Takala

Rajalliset maat on syvä sukellus 1600-luvulle. Alussa meitä pyydetään ajattelemaan Eurooppaa. Valtioita, keisaria ja ruhtinaita. Olemme joskus kauan sitten, satojen vuosien takana ja runot puhuvat pakkasista, nälästä ja sodasta.

"Missä talot kylmenivät ja savupiiput imivät tuhkaa,
    siellä ihmiset, tiheät pilvet, taivalsivat.
Kipu ja kaipuu niin lähellä toisiaan,
    niin valkoinen ja musta.
Onko minulla sanoja tälle ja tällaiselle."


Runoissa kuvataan maailmoja rajojen sisällä. Mistä oikeastaan muodostuvat valtiot ja rajat? Pidän suuresti kirjan kannesta, jossa käsi piirtää kultaista linjaa halki kumpujen. Miten keinotekoista, mutta vahvasti sinetöityä samaan aikaan.

    "Kuningas, kreivi, herttua ja rajakreivi ynnä kolme
arkkikansleria, he ovat nämä seitsemän vaaliruhtinasta.
    Heidät on nyt siivilleen viskattu, ja heidän ovat
nämä rajalliset maat, joita he keisarilla pommittavat.
    Vuoret, virrat, ja lehdot, kaikki lujat liitokset,
olivatpa ne tammea, leppää taikka vaahteroita,
                       natisevat."

Rajalliset maat antaa lukijalleen kurkistuksen Euroopan historiaan. Ei kuten historiankirja vaan kuten silkkojen faktojen sijaan se antaa tunteen jostain kansakuntia siirtelevästä voimasta. Historia tarvitsee taidetta tulkikseen ja Heikkonen on onnistunut toimimaan tällaisena hiljaisen kielen välittäjänä.

    "Mutta ajatelkaa sellainen hiljainen kieli,
kuin itse hiljaisuus olisi vasta ääntymässä,
    kuin sammaleet ja jäkälät vasta
olisivat kilpikaarnoihin vääntymässä.
    Kun lapset ovat nukahtaneet,
puhumme yksityisiä asioita,
    kaikille kuuluvia,
kovasti pehmeitä ja kuohkeita.
    Tärkeät asiat, miten usein
ne on tarkasti
    niin ja näin
ja suurin piirtein
    sanottu."

Runolla on kyky kuvata historian kautta myös nykyisyyttä ja siitä Rajalliset maat todella saa voimansa. Ennakko-odotukset siis palkittiin ja tämän teoksen sivuille jäi usein pohtimaan sen teemoja.











Mainoslinkit merkattu: *

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti