Suomalainen klassikkokirjasto on lukijan karkkikauppa

 Nyt tuli mielenkiintoinen palvelu verkkoon. Suomalainen klassikkokirjasto tarjoaa nimensä mukaisesti suomalaisia klassikoita ilmaiseksi luettavaksi sekä suomeksi että ruotsiksi. Palvelun tarjoaa Helsingin Yliopiston kirjasto ja Kansalliskirjasto ja siihen kuuluu myös suomalaisen kirjallisuudentutkimuksen vuosikirja Joutsen - Svanen. Palvelun löydät täältä.

Klassikkokirjasto tarjoaa loistavan työkalun ja tietolähteen tutkijoille ja opiskelijoille. Etenkin niille, joilla ei ehkä suomalaisiin kirjastoihin ole muutoin jatkuvaa pääsyä. Tulevaisuudessa palveluun on luvattu mahdollisuutta myös virtuaaliselle oppimisympäristölle ja työtilalle, jossa on mahdollista käyttää kirjojen lisäksi aikakausilehtiä, ääntä, kuvaa, sanakirjoja ja tutkimuskirjallisuutta.

Palvelu ei kuitenkaan ole vain opiskelijoille tai tutkijoille tarkoitettu vaan se on kaikille avoin kirjasto. Sinulla on pääsy erilaisiin bibligrafioihin ja hakujärjestelmiin. Voit ladata haluamasi tekstin kännykkään, tabletille tai tietokoneellesi ja valikoima on aidosti laaja. Kirjafriikeille luvassa on siis melkoinen karkkikauppa.

Ulkomaisten klassikoiden osalta on netin tarjonta ollutkin melko hyvä ja ainakin opiskelijoille myös verkosta löytyvä akateeminen kirjallisuus on melko laajasti saatavilla. Suomalaiset klassikot yhdestä paikkaa ja tässä laajudessa tarjoaa kuitenkin jotain aivan uutta ja halusinkin heti päästä testaamaan palvelua. 

Aiemmin testaamani Elisa-Kirjan arvostelu löytyy täältä.

Sivujen käyttö on erittäin yksinkertaista jos on käyttänyt ylipäätään mitään kirjastojen hakukoneita. Kategorioittain olisi kiva löytää helpomminkin materiaalia, mutta en toisaalta itse hakukoneen testailuun paljoa aikaa uhrannutkaan. Luettavaa löytyi nimittäin heti ähkyyn asti, mutta halusin rajata vaihtoehtoni nopeasti yhteen. Olinkin juuri saanut edellisen "kännykkäkirjani" luettua, joten ajoitus uudelle oli mainio.

Päädyin yllättävänkin nopean valintaprosessin jälkeen Eino Leinon kirjaan "Rahan Orja" (Yrjö Weilin & Kumpp. 1912). Tiedoston lataus oli yhden napin takana ja nopeaa. Tiedosto oli PDF-muodossa ja vaikka tämä joitain saattaa häiritäkin, niin ainakin tuosta kännykältä lukukokemus on melko samanlainen kuin missä tahansa e-kirjojen tiedostomuodoissa. Iloinen yllätys oli, että kirja näytti aidosti vanhalta. Skannauksessa näkyy "sivun läpi" seuraavan sivun himmeitä kirjaimia ja tämä tuo jotain aitoa kirjan lukemisen tunnelmaa. Eino Leinon kirjassa myös teksti näyttää suoraan vanhalla kirjoituskoneella kirjoitetulta.

Odotan mielenkiinnolla miten palvelu otetaan vastaan, mihin suuntaan se menee ja kuinka itse tulen sitä käyttämään. Toisaalta kuitenkin suomalaisia klassikoita ovat myös suomalaiset divarit pullollaan ja niihin aina mieluummin rahani kannan. Toisaalta taas tämän palvelun kautta saattaa löytää myös kirjoja, joita voisi olla äärimmäisen hankala muualta metsästää. Ei ne kirjat joka tapauksessa lukemalla lopu ja mielelläni otan vastaan uusia tapoja kuluttaa niitä.