sunnuntai 23. elokuuta 2015

Klassikko - Jokaisen miehen tyylikirja






Muoti on aina ollut sosiologisesti mielenkiintoinen kohde. Se muuttuu ajan mukana sosiaalisten sääntöjen ja sattumien muovaamana. Georg Simmel muun muassa kirjoitti siitä Muodin filosofiassaan. Ville Raivio kuitenkin ilmoittaa jo esipuheessaan, että muoti ei häntä kiinnosta. Häntä ei kiinnosta muutos vaan pysyvyys. Toisin sanoen klassikot, jotka ovat erehdysten ja oivallusten läpi jääneet elämään miesten tyyliin. Uusi muoti taas saa Raiviolta jonkin verran kritiikkiä:

"Nyt maksamme vaatteiden ideoimisesta, hienoista liikkeistä kaupunkien keskustassa, massiivisista mainoskampanjoista sekä kalliista muotinäytöksistä - siis kaikesta muusta paitsi kankaasta, leikkaamisesta, muotoilusta ja yksilöllisyydestä. Valmistuksen ja materiaalien sijasta suurin osa vaatteen hinnasta on kaikkea muuta kuin itse vaatetta. Tämä on aikamme kuva, eikä se ole kaunis."




Ville Raivion nimi oli itselleni jo tuttu tämän nettisivujen, keikari.com, kautta. Jos jokin tyyliongelma on askarruttanut, niin tämä on aina ollut ensimmäinen osoite, jonka puoleen kääntyä. Vähintään sivujen vilkkaiden keskustelujen kautta on tietoa hihan pituuksista tai oikeista solmiovalinnoista yleensä löytynyt.

Siksi havahduin välittömästi kun kuulin Raivion kirjoittaneen viimein miesten tyylistä kirjan. Kun sain sen käsiini, oli se juuri sellainen kun odotin. Nimi Klassikko on loistava ja koska aihepiiriniä on tyyli, on asianmukaista, että myös kirjan ulkoasu itsessään näyttää hyvältä ja tyylikkäältä. Kirja on hyvin jäsennelty helposti sisäistettäviin osiin ja sisältää tarpeeksi kuvia. Etenkin kannen kuva on erityisen onnistunut mielestäni. Kirja on kuitenkin myös muuta kuin nätti ulkoasu.

Kirja esittelee kattavasti erilaiset miesten pukeutumiseen liittyvät historiallliset käänteet. Osansa saavat niin housut, paidat kuin erilaiset puvutkin sekä asusteet. Yllättävän paljon uutta tietoa voi näiden historioista saada. Teksti on paikoin kuin tyylin sosiologiaa ja muutenkin Raivion tapa puhua vaatteistaa huokuu asiantuntemusta ja auktoriteettia vaikka kyseessä on verrattain nuori mies.

Erityisesti "Raivion maksiimit" nousivat kirjasta kivana yksityiskohtana. Siinä tämä tiivistää vuosien kirjoituksensa muutamamiin ohjeisiin, joita noudattamalla on jo matkalla tyylitietoiseksi mieheksi. Maksiimit käsittävät muun muassa vaatteiden hoitoon, materiaalien valintaan, yhdistelmien valintaan, istuvuuteen ja mittasuhteisiin liittyviä ohjeita.

Windsorin herttua sai suuren roolin tyyli-ikonina kirjassa.
Kirjasta selviää myös miten esimerkiksi eroavat toisistaan brittiläinen, amerikkalainen tai italialainen tyyli, millainen historiallinen kehitys erialaisilla puvuilla on ollut tai miten asusteet vaikuttavat pukukokonaisuuteen.

Tyyli-ikonit James Bondista Windsorin herttuaan saivat kirjassa huomiota hyvän pukeutumisen lähettiläinä. Samalla tulee selväksi, että hyvässä pukeutumisessa on paljon eri tasoja. Jo vähäisellä vaivalle on mahdollista löytää muutama klassikko vaatekaappiinsa, mutta todellinen perehtyminen ja harrastuneisuus vaatteiden ja tyylin suhteen vaati jonkin verran rahaa ja sitäkin enemmän tietoa.

Kirjassa ei kerrota mittatilauspuvuista ja räätäleiden välttämättömyydestä pukeutumisessa, mutta tuodaan esiin miten hyvä pukeutuminen liittyy oman persoonan esille tuomiseen historiallisessa kontekstissa ja silkka marssi lähimmän marketin miestenosastolle ei välttämättä vielä aja asiaansa jos vaatimukset itselle vähän nousevat kirjan lukemisen jälkeen.


Tämä oli inspiroiva kirja. Hyvä lisä kirjahyllyyn ja juuri klassikoiden suhteen ehdottomasti aiheen perusteos. Miesten pukeutuminen on hienovaraisten tyylivirtausten peli. Jos toisimme aikakoneella miehen arkipuvussa nykypäivään, vain suhteellisen harvat erottaisivat pukeutumisessa suuria eroja nykypukuun (vaikka tämän kirjan lukijat eivät siihen joukkoon ehkä kuuluisikaan). Naisten pukeutumisessa taas on tapahtunut huomattavasti suurempia mullistuksia ja sadan vuoden takainen arkipuku erottuisi selkeästi katukuvasta.

Vaikka tyylillisesti meitä löytyy nykyään joka lähtöön eikä esimerkiksi sukupuoli enää niin määrittele pukeutumista, niin on näissä klassikoissa jotain tajuttoman puoleensavetävää. Pieni määrä materialismia ja hedonistista mielihyvää pukeutumisesta vielä sallittakoon.
Raivio kirjoittaa:

"Koska kauneus on katsojassa, se ei tarvitse muita perusteluja kuin itsensä. Näiden ylevien tavoitteiden vaarana on ajautua katsomaan vain pintaa ja tulkitsemaan ihmisiä ensivaikutelman perusteella. Karikot välttää kun muistaa kaiken tavaran olevan lainaa vain. Me emme ole tavaramme. vaan tavarat ovat heijastus ajautuksistamme fyysisen muodossa. Samoin emme ole vaatteemme, vaan ne ovat näkemyksemme itsestämme." 



Klassikko, Jokaisen miehen tyylikirja, 2015, Ville Raivio, Tammi, arvostelukappale

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kaikille kommentoijille.