torstai 28. toukokuuta 2015

Älä koske mun kirjastoon



Tiedon määrä lisääntyy ja kirjastojen merkitys kasvaa. Vaikka uudet teknologiat mahdollistavat nopeaa tiedonsiirtoa ja kirjastojen määräkin on puolittunut viimeisen 35 vuoden aikana, niin kirjastot säilyvät tilana, jossa tieto kohtaa avoimesti kaikki ihmiset aidosti julkisessa tilassa. Myös perinteisten kirjojen määrä on vain lisääntynyt vaikka kirjastojen määrä on vähentynyt. Tuskin kenelläkään ainakaan on enää kuvaa kirjastosta, jossa vain etsitään vanhoja Paasilinnoja lainattavaksi mökille ja käydään ehkä vessassa lenkin varrella?

Nyt uudistetaan kirjastolakia ja uudet säädökset tulevat voimaan vuoden 2017 alusta. Opetus- ja kulttuuriministeriön mukaan tavoitteena on turvata tiedon ja kulttuurin yhdenvertainen saatavuus. Maksuttomuuden säilyttäminen on uudistamisen lähtökohta.

Vuorovaikutussuunnittelija Virve Miettinen keskustakirjastohankkeesta sanoo:
"Uuden kirjastolain valmistelussa huomioidaan demokratiakehitys. Kirjastoista halutaan vielä enempi yhteisöllisiä oppimisen, työskentelyn ja kansalaisosallistumisen paikkoja, joissa sekä vaikuttamismahdollisuudet vahvistuvat että syntyy avoimempaa hallintoa."

Uusi hallitusohjelma antaa kuitenkin kunnille nyt itsenäistä päätösvaltaa kulttuuripalvelujen suhteen, joihin myös kirjastot kuuluvat. Käytännössä siis hallitus antaa luvan kunnille kiertää jo säädettyjä lakeja myös kirjastojen suhteen. Monet ovatkin huolissaan mitä tämä tulee lopulta tarkoittamaan. Ovatko esimerkiksi pienten kuntien kirjastot turvassa? Mitä jos jonkin kunnan päättäjät haluavat ajaa kirjastoja alas? Mitä jos joku haluaa liittää kirjastot vaikka R-kioskien palveluvalikoimaan?

Perussuomalaisten Pertti Johansson on esimerkiksi sanonut:

"Ihmettelen sitä, pitääkö yhteiskunnan ostaa keski-ikäisille naisille rakkausromaaneja. Kirjasto on siis mielestäni yliarvostettu paikka, eikä sinne tarvitsisi sijoittaa hirveitä summia."

Jos kirjastot ovat tila, joissa edistetään demokratiaa ja osallistumista kansalaisyhteiskuntaan, niin eikö tätä järjestelmää tulisi myös hallituksessa tukea? Suomessa on 800 kirjastoa ja 3 miljoona kirjastokorttia. Keksitkö kulttuuripalvelua, jota käytettäisiin enemmän? No ei sellaista ole. Lisäksi se on vielä palvelu johon ollaan eniten tyytyväisiä.

Kirjastolain suhteen Suomi oli edelläkävijöiden joukossa jo vuonna 1928. Tuolloin ymmärrettiin miksi on tärkeää saada informaatio aivan kaikkien kansalaisten saatavaksi. Vapaa tieto ja vapaa kulttuuri on edelleen tärkeää.

Kirjastolakia valmistelevan työryhmän vetäjä Hannu Sulin sanoo:

"Ei ole kysymys pelkästään kirjallisuudesta vaan yleisemmin tiedosta ja kulttuurista. Kaikissa kunnissa on kirjasto, ja niissä järjestetään yhä enemmän esimerkiksi tapahtumia. Monissa pienissä kunnissa kirjasto on ainoa kulttuurilaitos, joka tarjoaa tilat ja aineistot asukkaiden käyttöön."


Minulle kirjastot ovat aina olleet henkilökohtaisesti tärkeä paikka, mutta myös hyvinvoivan yhteiskunnan mittapuu. Jos kirjastot voivat hyvin, niin muillakin osa-alueilla tehdään selkeästi jotain oikein. Pitäisinkin huolestuttavana jos kuntien toimet jollain tapaa vaarantaisivat nyt kirjastojen vapautta tarjota aidosti yhdenvertaisia palveluja.

Siksi kannustan pohtimaan mitä merkityksiä näillä toimilla oikeasti olisi kulttuurillemme, sillä kirjastojen arvoa on aika hemmetin vaikea mitata taskulaskimen ja parin kuntapomon kanssa. Siis päättäjä hyvä: älä koske mun kirjastoon.




Suomen kirjastoseura on jättänyt opetus- ja kulttuuriministerille kannanoton, jossa edellytetään, että kirjastolain valmistelua jatketaan. Tue kirjastoja ja allekirjoita alla oleva adressi!
http://www.adressit.com/kirjastojen_puolesta


6 kommenttia:

  1. Yhdyn vaatimukseesi. Näpit irti kirjastosta! Ei tässä kai auta kuin odotella ja kuulostella, mitä tuleman pitää, mutta kyllä se hieman mietityttää, mitä kunnat keksivätkään säästöpaineissaan ja ohjasten heltyessä tehdä. Maksuton ja vapaa kirjasto on ehdottomasti säilytettävä.

    VastaaPoista
  2. Alkeellinen parannus olisi, että kirjasto olisi edes auki, perjantaisin 20 ja kesälauantaisin. Monet kirjastot ovat auki noin. Jos yritetään leikkiä pääkirjastoa... Porvoossa kirjasto sulkeutuu 17.00.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aukioloaikoja kehitetään monissa kirjastoissa koko ajan. Yleistyvä malli on, että kirjastoihin pääsee varsinaisten aukioloaikojen ulkopuolella kirjastokortilla sisään ja voi käyttää kirjastoa itsepalveluna. Tällä tavoin kirjastoon voi päästä jopa juhannuspäivänä!

      Poista
  3. Miten hallitusohjelman toteuttamisessa nähdään kuntien kirjastojen merkitys? Tämä on iso kysymys, jos ja kun hallitus alkaa purkaa erityislainsäädäntöä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Merkittävää on ainakin se, miten käy kirjastojen ylläpitoon annettavien valtionosuuksien. Jos rahoitus leikataan ja poistetaan kirjastolain velvoitteet, kunnissa voi olla vaikea perustella esim. veroprosentin korottamista kirjaston ylläpitämiseksi.

      Poista
  4. Kunnat rahoittavat pääosan kirjastojen menoista ja investoinneista. Kunnilla on jo nyt lain mukaan laaja vapaus päättää mm. kirjastotoimipisteistään, henkilöstömääristään ym. Se mitä nyt uusi laki antaisi mahdollisuuksia, ei tästä syystä juuri muuttaisi kovinkaan kirjastojen toimintaa kunnissa. Suurin merkitys lienee yleisellä talouskehityksellä. Jos kunnalla menee taloudellisesti huonosti niin säästöt koskevat kirjastoja siinä missä muitakin sektoreita. Valtinosuuksien osuus kuntien menoista on alle viidennes ja kehitys on ollut jo useampana vuotena sellainen, että kuntien rahoituksen osuus ja merkitys palvelujen rahoituksessa kasvaa ja valtion vähenee.

    VastaaPoista

Kiitos kaikille kommentoijille.