Tällainenko on ihminen - Primo Levi
Auschwitz on ollut esillä Lukupinossa jo usean kirjoituksen voimalla. Primo Levin henkilökohtainen ja pohdiskeleva kuvaus leiristä on mielestäni oikea tapa päättää aihe. Sen tyhjentävämpää kuvausta tuosta ajasta en ole lukenut.
Primo Levi oli italianjuutalainen kemisti ja kirjailija, joka taisteli sodan aikaan Italian vastarintaliikkeessä vuonna 1943. Kouluttamattomana taistelijana tämä kuitenkin jäi nopeasti vangiksi ja joutui muiden partisaanien kera Fossolin leirille Italiaan.
Kun natsit ottivat leirin haltuun vuonna 1944, vankeja ryhdyttiin kuljettamaan kuolemanleireille. Levi päätyi Auschwitzin leirikompleksiin Monovitzin alueelle, jossa toimi Auschwitzin apteekkari -kirjastakin tuttu IG Farbenin tehdas. Toisin kuin suurin osa tämän mukana tulleista vangeista, Levi onnistui selviytymään, koska kemistin taidot osoittautuivat hyödyllisiksi tehtaalla.
Tällainenko on ihminen on Levin kuvaus ajastaan leirillä. Tämä kirja ei kuvaa leirin kauhuja yksityiskohdin. Se ei etsi syyllisiä tai edes yritä ymmärtää. Siksi pidän kuvausta niin arvokkaana. Muistan lukeneeni, että tupakka-askeihin lisätyt shokkikuvat syövästä ja kuolemasta eivät ole tehokkaita, koska ihmiset hautaavat liian epämiellyttävät asiat nopeammin mielensä syvyyksiin. Ehkä Levin teksti jää elämään raskaammin, koska se ei pyri antamaan shokkireaktiota. Ihan vain totuuden.
Olen jo käsitellyt omin sanoin leiriä aiemmissa jutuissani ja haluan päättää sarjan Levin omiin valikoituihin sanoihin.
Primo Levi |
"Aurinko nousi kuin petturi, joka on päättänyt osallistua ihmisten suunnitelmiin toistensa tuhoamiseksi. Meissä myllertävät erilaiset tunteet. Tietoinen alistuneisuus, puhkeamaton kapinamieli, uskonnollinen kohtalonusko, pelko, toivottomuus yhtyivät valvotun yön jälkeen kaikissa hillittömäksi mielettömyydeksi."
"Teimme tällöin monia tekoja; mutta on parempi, ettei niistä ole jäänyt muistoa."
"Kaikki ihmiset oppivat ymmärtämään aikaisemmin tai myöhemmin elämässään, ettei täydellistä onnea voi saavuttaa, mutta harvat joutuvat toteamaan, että se pitää paikkansa päinvastaisuuteenkin nähden: ei ole myöskään täydellistä onnettomuutta."
"Me olemme siis pohjalla. Jos asiat tuntuvat liian musertavilta, voi oloaan parantaa sylkäisemällä sekä menneisyydelle että tulevaisuudelle."
"He eivät kulje enää tahtonsa mukaisesti, vaan jokainen rummun jysähdys merkitsee askelta, väsyneiden lihasten nytkähdystä. Saksalaiset ovat onnistuneet tässä pelkistyksessä. Meitä on kymmenentuhatta ja olemme pelkkä harmaa kone, joka toimii täsmällisesti ajattelematta ja tahdottomasti marssien."
"Kun olen sijannut vuoteen ja pukeutunut, laskeudun lattialle kengät kädessä. Nyt panen ne jalkaani ja niin alkaa uusi päivä."
"Ihmisen luonto on sellainen, että kärsityt kivut ja tuskat eivät muodosta summaa mielessämme, vaan pienimmät piiloutuvat suurempien sisälle suhteellisuuden lain mukaan. Tämä on välttämätön edellytys sille, että voi elää keskitysleirissä."
"Olimme vanhoja keskitysleirivankeja ja viisautemme sisältyi siihen, ettemme yrittäneet ymmärtää, ettemme koettaneet arvata tulevaisuutta emmekä antaneet sen vaivata itseämme kun tiesimme sen loppuvan emmekä vaatineet mitään koska emme saaneet mitään vaatia."
"Tämän kirjan henkilöt eivät ole ihmisiä. Heidän inhimillisyytensä oli haudattu ja se oli hautautunut toisten iskujen ja vihan takia."
"Me sanomme 'nälkä', sanomme 'tyhjyys', 'pelko', 'kipu' ja sanomme 'talvi', mutta ne ovat muuta. Nämä sanat ovat vapaiden ihmisten sanoja, ja niitä käyttävät vapaat ihmiset, jotka asuvat, nauttivat ja kärsivät omissa kodeissaan."
"Meille historia oli päättynyt."
Aikaisemmat Auschwitz-aiheiset jutut:
Primo Levi, Primo Levi, Tällainenko on ihminen (alk. Se questo è un uomo), suomentanut Tapio Hiisivaara, 2019, Gummerus, arvostelukappale
Voit seurata minua näissä nuorisolaisten medioissa: