sunnuntai 4. maaliskuuta 2018

Miksi valvon oscar-yönä?




Oscar-gaala tulee taas ensi yönä ja jälleen kerran aion nautiskella herkkuja, ottaa etukäteen selvää ehdokkaista ja pilata unirytmini tämän takia (kutsun myös sinut mukaani alempana). Tänä vuonna en ole edes nähnyt paljon elokuvia ja useimmat ehdokkaista ovat itselleni tuntemattomia. Kyseenalaistan muutenkin palkinnon arvon sen nykymuodossa, joten miksi haluan taas valvoa?

Oscarit ovat vanhaa Hollywoodin perinnettä, joka alan muuttuessa entistä teollistuneemmaksi, muuttunut siinä mukana tietysti aina vain enemmän kaupalllisen koneiston muovaamaksi. Tämä tuskin on monellekaan enää edes epäselvää. Myös rakenteellinen rasismi ja seksimi vaivaavat seremoniaa ja tämän ainakin tulisi olla entistä selvempää suurille yleisöillekin.

Miksi siis nyt laitan herätyskelloa soimaan kello 1:15, jotta ehdin näkemään punaisen matonkin? Noh...

KUN MINÄ OLIN NUORI, meillä oli ihmisrotuna muutamia yhteisiä tv-tapahtumia. Suurin osa niistä keskittyi urheiluun ja ne eivät minua kiinnostaneet yhtään. Oscar-gaala oli se tapahtuma, josta pääsin nauttimaan samanaikaisesti miljoonien muiden ihmisten kanssa, vaikka sitten yksin pakastepizzan äärellä.

Nykyään on vaikea ajatella, että tv-tapahtuma olisi spesiaali yhteisen kokemuksen vuoksi. Tämä johtuu osaltaan siitä, että olemme nyt linkitettynä jatkuvaan tapahtumien virtaan sosiaalisen median kautta. Oscarit ovat edelleen yhteinen tapahtuma, mutta erona on se, että niin on kaikki muukin. Siis ihan kaikki tapahtumat omasta arjesta, uutisiin ja viihteeseen ovat nyt “yhteisiä tapahtumia” kun ne jaetaan reaaliajassa.

Ero yksityisen ja yhteisen välillä on murtunut ja henkilökohtaisesti minulle Oscar-gaala on keino nostalgisoida sitä aikaa kun yhteisillä tapahtumilla oli erityinen merkitys myös niiden harvinaisuudessa. En ole siis nähnyt yhtään ehdokasta, pidän koko gaalaa monin tavoin ongelmallisena, mutta haluan antautua sille lapselliselle ajatukselle yhtenäiskulttuurista, jonka luulimme vielä 90-luvulla olevan olemassa.

Ja onhan tuo oscar-valvominen hauskaa. Etenkin nyt kun voi lätistä ihmisten kanssa somessa ja kommentoida tapahtumia. Itse lätisen yöllä lähinnä Twitterissä, joten tervetuloa keskustelemaan täällä.

Olen valvonut oscareita aivan lapsesta. Ensimmäiset taisivat olla vuonna 89 tai 90. Siitä lähtien olen missannut ehkä kahdet oscarit livenä ja nekin katsonut sitten seuraavana päivänä. Rakastin elokuvia ja rakastan niitä edelleen. Tämä oli minulle Se elokuvan juhla ja muistan jännittäneeni esimerkiksi Goodfellasin, Dick Tracyn ja The Silent of the Lambsin puolesta.

Kuten urheilussa, niin oscareissakin iso osa hupia on hyvä kisastudio. Jakakaa siis omanne vaikka Twitterissä tai Instagramissa ja osallistukaa keskusteluun häpstääkillä #oscarit. Gaala näytetään suorana Yle Teemalta. Punainen matto alkaa puoli kahdelta ja itse gaala kolmelta aamulla.






1 kommentti:

  1. Allekirjoitan ihan kaiken. Synnyin -89, joten en jännittänyt vielä mainitsemiesi leffojen menestystä (Goodfellas, ah), mutta monta gaalaa on kuitenkin tullut nähtyä. Yleensä suurin osa ehdokkaista ei kiinnosta yhtään ja jää aina loppujen lopuksi katsomatta, mutta leffoja rakastavalle Oscareissa on silti äärimmäisen kiinnostavaa lumovoimaa.

    Tänä vuonna en pysty katsomaan gaalaa livenä, mutta jännittävää kisastudiota sinne!

    VastaaPoista

Kiitos kaikille kommentoijille.