tiistai 19. toukokuuta 2015

Kirjabloggaaja soluttautuu feministien alamaailmaan




Sana feminismi on taas ottamassa kummia merkityksiä alleen kun seurailee sen ympärillä käytyä keskustelua. Tuntuu, että siitä puhuttaessa ihmiset ovat täysin eri linjoilla toistensa kanssa, mutta toisaalta tuntuu myös siltä kuin ihmiset vain tarkoittaisivat täysin eri asioista feminismistä puhuessaan.

Pedanttina kirjabloggaajana päätin soluttautua feministeihin, jotta saisin jonkinlaisen käsityksen missä nyt mennään. Aloitin ponnisteluni varhain, jotta saisin ismistä tukevan otteen. Yritin puhua joillekkin naisille vähän kuin ihmisille ja tunsin saavani vastakaikua. Erään yksilön kanssa jopa menin naimisiin ja perustin perheen. Tämä osuus tutkimuksesta tuntuu menevän ihan ok.

Päätin lukea hieman feminististä kirjallisuutta ja opiskella aihetta. Suoritinkin yliopistossa sukupuolentutkimuksen opinnot ja niitä kirjoja kertyi lopulta melkoinen kasa. Betty Friedan, Tuija Saresma, Simone de Beauvoir tai Mary Wollstonecraft ovat muuten hyviä kirjailijoita jos haluat koota omaa feminismin starter kittiä. Rintaliivejä poltettavaksi tai "haistakaa miehet paska"-rintamerkkejä ei yllättäen tarvitse kuitenkaan hommata.

Sitten päätin ottaa osaa siihen feministiseen keskusteluun, jossa jotkut feministit jopa kyseenalaistivat Metsä Groupin lausuntoa naistyönhakijalle.
"Meillä ei ole näihin hommiin naisia otettu."
Joku toinen taas huomautti, että ehkä Koff ei täysin ymmärtänyt minkälaisen viestin se lähettää esimerkiksi lätkää harrastaville tytöille tällä kuvallaan:


Palaute näille feministeille oli välitöntä. Nämä olivat hiekkapilluja ja huoria siinä silmänräpäyksessä kun avasivat suunsa. Olin siis soluttautunut selkeästi vihatun ryhmän piiriin. Koska olin kuitenkin tullut jo siihen asti, niin päätin jatkaa tielläni ja ottaa osan huorittelusta itsellenikin. Otin siis myös osaa "Koffgateen" postaamalla yllä olevan kuvan ja kritisoimalla sitä. Postaukseni päätyikin jopa Iltalehden sivuille ja sitä katsottiin yli 8000 kertaa. Jäin siis odottamaan melkoista paskamyrskyä.

Aikani odoteltua huomasin kuitenkin, että paskamyrsky jäi saapumatta. Yhtäkään huoraa tai hiekkapillua ei mainittu minun kohdallani. Tämä oli kummallista. Enkö minäkin osoittanut vain suurta huumorintajuttomuutta kun en kyennyt näkemään miksi Koffin mainos ei ollut hulvaton? Totta on, että en vitsin hauskuutta kritisoinutkaan, mutta ei näin tehneet muutkaan. Ei se nyt vitsinäkään kauhean hauska ole, mutta ei se minua haitannut. Itseasiassa en omin silmin nähnyt kenenkään varsinaisesti "pöyristyvän" kyseisestä mainoksesta, mutta toki niin on ollut pakko käydä kun kaikki siitä puhuvat.

Mikä niillä feministeillä siis mättää? Tätä kysyi myös Sanna Ukkola Ylen blogissaan. Tämän mukaan feminismi "puuhastelee" ihan väärien asioiden parissa. Puututaan siis tuollaisiin semanttisiin pikkuseikkoihin ja "triviaaliin ajattelemattomuuteen" kun isot rakenteelliset ongelmatkin olisivat uhkana. Tytöistä tulee poikia, jotka huutavat sutta. Jos nainen asetetaan puheessa uhrin asemaan ja sitä kritisoi niin silloin uhriutuu itse ja pahimmillaan muuttuu hiekkapilluksi. Maidosta tulee piimää ja possut lentävät!


Mutta... Miksi noista rakenteellisista ongelmista ei voi enää puhua, jos ne sijaitsevat kielen alueella? Elämme sosiaalisessa kulttuurissa, jonka todellisuus siis osin rakentuu myös sosiaalisesti. Me emme kielen avulla vain kuvaa maailmaa vaan myös luomme sitä. Tästä Koffgatessa oli kysymys. Itse kuva oli vain pisara meressä. Siitä emme välitä. Mutta miksi pitää luonnollisena kieltä, joka asettaa tyttöyden automaattisesti synonyymiksi heikkoudelle?

Ongelmaa on turha lähestyä turhan tunteellisesti. Soluttautumisesta huolimatta en ole kyennyt löytämään feministien salaliittoa, joka haluaa tuhota miehet ja poistaa huumoria maailmasta. Kritiikillä on järkiperäinen tausta ja jos siihen myös suhtautuu järjellä eikä turhalla vastakkainasettelulla, niin koko ongelma näyttäytyy yhtäkkiä hyvin kirkkaana. Me voimme valita millaista kulttuuria haluamme ylläpitää. Jos haluamme kuvitella, että tällä ei olisi vaikutusta myös niihin "isompiin rakenteisiin", niin olemme ajautuneet melkoisen hakoteille.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kaikille kommentoijille.