Sarjakuva-Finlandia 2021 ehdokkaana oli 45 sarjakuva-albumia, joista nelihenkinen esiraati valitsi 10 finalistia. Valitsijadiktaattori Mato Valtonen nosti näiden joukosta tunnustuspalkinnon saajaksi käsikirjoittaja Pauli Kallion ja 22 sarjakuvapiirtäjän sarjakuva-albumin Ammatti: käsikirjoittaja (Suuri Kurpitsa).
Pauli Kallio (s. 1960) ei tiennyt pienenä, mikä hänestä tulee isona. Epätietoinen taiteilijasielu keksi vasta kolmikymppisenä työn, joka sopii hänen lahjoilleen ja luonteelleen: hänestä tuli Suomen ensimmäinen ja ainoa päätoiminen sarjakuvien käsikirjoittaja.
Teos on paitsi muhkea sarjakuvakokoelma myös tietokirja, joka kertoo, kuinka sarjakuvat syntyvät käsikirjoittajan ja piirtäjän yhteistyönä. Kallion ja taiteilijoiden kommentit kuvaavat sarjakuvantekijän arkipäivää ja juhlahetkiä. Samalla opus valottaa suomalaisen lehtisarjakuvan lähihistoriaa, nykyisyyttä ja tulevaisuutta.
Kirja kokoaa yhteen parikymmentä Kallion kirjoittamaa lehtisarjakuvaa. Kramppeja & nyrjähdyksiä, Ornette Birks Makkonen, FC Palloseura, Sekametsä, Onnen lahjat ja Lyhenevä kesä ovat tutuimpia. Niille tekevät seuraa Suhteita ja suhteettomuuksia, Annan ja Oton olohuone, Josefiina leipoo, Sirri ja Rautiainen sekä monet muut vähemmän tunnetut.
Piirtäjälista hakee vertaistaan: JP Ahonen, Saila Juuti, Ulf K, Jussi Karjalainen, Kati Kovács, Maarit Kytöharju, Karri Laitinen, Mika Lietzén, Jan Lindström, Reetta Niemensivu, Christer Nuutinen, Pentti Otsamo, Ville Pirinen, Tomi Riionheimo, Jii Roikonen, Tiitu Takalo, Petteri Tikkanen, J. Tilsa, Piipa Toivonen, Sami Toivonen, Katja Tukiainen ja Sami Vähä-Aho.
Kisan paksuin teos, mutta puolustaa kokoaan hyvin. Tekijä eli Pauli Kallio on mukana muista poikkeavalla konseptilla, eli käsikirjoittajana eri piirtäjille. Tarina on kuitenkin yhtä tärkeä kuin sen kuvitus. Niiden synkatessa niin syntyy nautittava kokonaisuus. Paljon erilaista, mutta kuitenkin kaikilla on yhteinen tekijä, korostaen tässä sanaa tekijä. Kirjan tarinoihin on lähes aina piilotettuna isompiakin ajatuksia. Pienellä paneutumisella löytää monenlaisia oivalluksia.
SARJAKUVA-FINLANDIA 2021 KÄRKIKYMMENIKKÖ
Kulttuuri-identiteettejä, sukupuolta ja seksuaalisuutta käsittelevä omaelämäkerrallinen teos haastaa sekä konservatiiviset asenteet että sarjakuvailmaisun konventiot. Päähenkilö etsii paikkaansa vuoroin Helsingistä, vuoroin Tukholmasta. Lopulta käy kuitenkin selväksi, että kotia ei tee maa, kaupunki saati kansallisuus. Tärkeämpää on se, että voi olla vapaasti oma itsensä ja toteuttaa identiteettiään juuri niin kuin haluaa. Melankolisesta sävystään huolimatta teos ei ole lohduton, vaan muistuttaa haaveilun radikaalista voimasta.
Tatun ja Patun ensimmäinen kokonainen sarjakuva-albumi on mestarillinen osoitus tekijöiden suvereenista osaamisesta niin suurien linjojen kuin yksityiskohtien runsauden hallitsemisessa. Kohderyhmäluokittelu osoittautuu tämän tarinan kohdalla vajavaiseksi: albumin sanoman tajuaa lapsikin, mutta myös aikuisen pitää pysytellä valppaana löytääkseen kirjasta kaiken. Outolan veljekset muistuttavat lukijaa katsomaan maailmaa jälleen hiukan tuoreemmin silmin.
Kolmen novellimaisen sarjakuvan kokoelma ihmissuhteista, rakkaudesta ja oman polun etsimisestä. Sarjakuvien maailmat vaihtelevat nykyhetkeä muistuttavasta kaupunkiympäristöstä purjelaivojen kultakauteen ja tulevaisuuden avaruusaikaan, mutta jokaisessa kertomuksessa ollaan ihmisyyden peruskysymysten äärellä. Miten olla oma itsensä? Kuinka kohdata toinen ihminen? Miten osoittaa rakkautta? Teos kuvaa ihmisyyden pulmia lempeydellä ja valaa uskoa avoimeen keskusteluun.
Muhkea kokoelma pitkän linjan sarjakuvakäsikirjoittaja Pauli Kallion kirjoittamia lehdissä ilmestyneitä sarjakuvia. Kallion ja 22 taiteilijan kommenttien kautta teos valottaa myös sarjakuvan syntyprosessia, käsikirjoittajan ja piirtäjän yhteistyötä ja suomalaisen lehtisarjakuvan historiaa 1980-luvulta tähän päivään. Kattava paketti, josta riittää makusteltavaa pitkään ja johon voi palata aina uudelleen.
Karoliina Korhonen ja Anssi Vieruaho ovat toimittaneet sarjakuva-antologian aikamme huolestuttavan yleisestä ilmiöstä, loppuun palamisesta. Yhdeksän sarjakuvataiteilijan tyylillisesti hyvin erilaiset tarinat kuvaavat osuvasti uupumuksen moninaisia ilmenemistapoja, mutta muodostavat yhdessä eheän kokonaisuuden. Teos herättelee tarkastelemaan työkulttuurin ongelmia ja auttaa ymmärtämään uupuneita.
Kauaksi kotoa joutunut piika Marjatta ja linnunkoipijalkineinen kulkumies Kinna Ilma kohtaavat kyläkäräjillä, jotka on kutsuttu kokoon metsästä löytyneen salaperäisen laukun arvoituksen selvittämiseksi. Kummituksistakin on riesaa kummallakin. Tarkemmin määrittelemättömään entisaikaan sijoittuva teos hyödyntää suomalaista mytologiaa ja uskomuksia. Lennokas piirrosjälki kuljettaa jouhevasti eteneviä tarinanlankoja ja henkilöiden käyttämä murre viimeistelee ilahduttavan teoksen.
Kahdeksan lyhyen kertomuksen kokoelma kuljettaa läpi länsimaisen taidehistorian. Aikamatka alkaa keskiaikaisesta kirkkotaiteesta, kulkee halki renessanssin, barokin ja impressionismin ja päättyy René Magritten surrealistiseen maailmaan. Sarjakuvaa hallitsee humoristinen ote, mutta muutamassa kertomuksessa kurkistetaan myös taidemaailman varjopuolille. Taidehistorian vaiheet erottuvat hienosti teoksen visuaalisessa ilmeessä, joka mukautuu kunkin aikakauden estetiikkaan.
Viivi Rintanen johdattaa lukijansa mielenterveyden järkkymisen synkkiin maisemiin ymmärrettävästi mutta ymmärtävästi. Rantanen on onnistunut tekemään totuuspohjaisista arkipäivän kauhutarinoista koskettavia sarjakuvia. Ankeista aiheista huolimatta tehokkaat kuvat kuljettavat albumin terapeuttisesti maaliin.
Musta Hevonen onnistuu yllättämään persoonallisuudellaan, oivaltavuudellaan ja tekemisen laadullaan sarjakuvan tutuimmassa lajissa, strippimuotoisessa vitsisarjakuvassa. Päähenkilön luonne ei ehkä syvene, mutta huumori tukee sen lakonista elämänasennetta. Pelkistetty graafisuus toimii varmalla otteella sekä kuvallisesti että monesti huumorin lähtökohtana.
Takalo on Memento Morilla luonut mestarillisen matkan ihmismieleen. Vaikka teos on hyvin monikerroksinen ja henkilökohtainen, se on samaan aikaan helposti lähestyttävä ja seurattava. Taattua Takaloa.
Sarjakuva-Finlandia-tunnustuspalkinto myönnetään kotimaiselle tekijälle yksin tai yhdessä toisen osapuolen kanssa tekemästä ansiokkaasta sarjakuvateoksesta. Tunnustuspalkinto myönnetään vuosittain keväällä Tampere Kuplii -sarjakuvafestivaalilla. Palkintosumma on yhteistyössä Tampereen kaupungin kanssa asetettu 5 000 euron suuruiseksi.Ehdokkaaksi voi esittää omakustannetta tai kustantajan kautta julkaistua suomen- tai ruotsinkielistä albumia. Myös muunkielisiä albumeita voidaan hyväksyä ehdokkaaksi, jos valintalautakunta niin päättää. Palkinto on albumikohtainen.Tampere Kuplii ry asettaa vuosittain valintalautakunnan, joka valitsee enintään kymmenen ehdokasta palkinnonsaajaksi, ja nimeää lautakunnan ulkopuolisen henkilön, joka suorittaa lopullisen valinnan.Sarjakuva-Finlandia-tunnustuspalkinto on perustettu vuonna 2007 ja se jaetaan seuraavan kerran maaliskuussa 2021.
Mainoslinkit merkattu: *
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti