14.1.2017

We Have a Dream




Fotografiska Tukholmassa on upea matkakohde. Tällä kertaa lähdin katsomaan Albert Wikingin näyttelyä We Have a Dream. Kokoelmassa on kuvattu 114 ihmistä, jotka tavalla tai toisela voivat inspiroida muita tavoittelemaan unelmiaan.

Fotografiskan koko alakerta oli vallattu mustavalkoisilla muotokuvilla. Pimeät, suuret huoneet muodostivat vaikuttavan tilan hämärästä esiin tuleville valokuville, jotka näin loivat vahvan tunnelman jo sisään astuessa.


Ihmisen kasvot ovat kiinnostavat. Ne ovat periaatteessa kaikki samasta muotista tehty, mutta silti jokainen kuva oli aivan erilainen. Iso osa ihmisistä oli tunnettuja näyttelijöitä, muusikkoja tai politiikkoja, mutta vaikka kuinka tunnettu ihminen oli, niin saatetekstistä löytyi aina jotain yllättävää ja mielenkiintoista. Näiden kuvien ja tekstien äärelle jäi pitkiksi ajoiksi.

Albert Wiking ja Oscar Edlund keräsivät vuosia inspiroivia tarinoita ja Fotografikalla on nyt nähtävissä työn lopputulos. Näyttelyyn päätyneitä ihmisiä ovat muun muassa Patti Smith, Malala Yousafzai, Ai Weiwei, Henry Rollins, Paul Auster, Dalai Lama ja Jane Goodall.

Paul Auster

Kuvien ihmiset tuntuvat usein olevan aivan eri puolilta kulttuurillisia maailmoja ja se on mielestäni näyttelyn vahvuus. Kysymys on inspiraatiosta ja unelmista, jotka kaatavat kulttuurilliset rajat ja myös valtiolliset rajat. Näyttely kertoo yhteisöllisyydestä, joka elää ideoiden tasolla ja tuo tämän yhteisön näkyväksi. Antaa monille yksilöllisille, vahvoille äänille yhden kanavan.

Ruby Rose

Näyttelyn teemoiksi Wiking ja Edlund nimeävät rohkeuden, ihmisyyden ja ihmisoikeudet. Työkaluina näillä oli vain kamera ja Hotmail-tili ja joitain haastateltuja ihmisiä oli todella hankala saada tavoitettua. Esimerkiksi Malalaa ja Jane Goodallia nämä kertoivat jäljittäneensä noin viisi vuotta. Jo näyttelyn kokoaminen on itsessään inspiroiva tarina.

Nelson Mandela lupautui kuvattavaksi näyttelyyn, mutta ehti kuolla ennen kuin kuvausta oli mahdollista järjestää. Tämä ehti kuitenkin lahjoittaa näyttelyyn nämä sanat:
"My inspiration are men and women who have emerged throughout the globe, and who have chosen the world as the theater of their operations and who fight socio-economic conditions which do not help towards the advancement of humanity wherever that occurs. Men and women who fight the suppression of the human voice, who fight disease, illiteracy, ignorance, poverty and hunger. Some are known, others are not. Those are the people who have inspired me."
Jos haluat jakaa omat unelmasi Wikingin, Edlundin ja maailman kanssa, voit tehdä sen osoitteessa www.dreamcatch.se

Fotografiskan muista näyttelyistä tällä hetkellä kannattaa käydä katsomassa ainakin Dieselin mainoksia vuosilta 1991-2001. Finally It All Makes Sense on kuvallista juhlaa meille ysärillä nuoruuttaan eläneille. Kuvat olivat tuttuja vaikka en moniakaan ihan suoraan muistanut nähneeni. Nykyaikana mainonta on pirstaloitunut todella sekavaksi kuvamaailmaksi, mutta muistan 90-luvulla Dieselin tehneen aivan toisella tavalla vaikutuksen.


Kuvat ovat hauskoja koko upeassa esi-hipsterissä ysäri-ironiassaan ja videotykki näyttää jatkuvasti vanhoja Dieselin mainoksia valkokankaalle. Meitä kertyi iso ryhmä ihmisiä kankaan eteen. Täysin tuntemattomia keskenämme, mutta hiljalleen kaikki alkoivat yhdessä nauraa mainoksille. Jos käyt Fotografiskalla, niin ehdottomasti kannattaa tämän takia kivuta yläkertaan (myös se törkeän hieno kahvila tietty kannattaa katsastaa).

Lisätietoja näyttelyistä Fotografiskan sivuilla täällä


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti