maanantai 13. heinäkuuta 2015

The Other Hand/Little Bee




Kirja kulkee joskus nimellä The Other Hand ja joskus taas nimellä Little Bee. Riippuen onko kappaleesi kirjasta peräisin briteistä vai  jostain muualta. Itse tykkään Little Bee nimestä enemmän vaikka omistamani kappale tuota brittiläistä nimeä kantaakin. Se on Chris Cleaven toinen romaani vuodelta 2008 ja roikkui pitkään bestseller-listoilla. Eikä toki suotta.

Tarinaan on erittäin helppo uppoutua. Se aukeaa vain pala kerrallaan ja liikkuu eri kertojien painolla, rytmitettynä moniulotteisen tarinan ehdoilla. Cleaven tyyli käyttää kieltä on mahtavaa. Tarina tuntuu vain puskevan sivuilta omalla painollaan.

"I could not stop talking because now I had started my story, it wanted to be finished. We cannot choose where to start and stop. Our stories are the tellers of us."

Little Bee on nigerialainen tyttö, joka kokee pahoja asioita kotimaassaan. Tämä päätyy Englantiin vastaanottokeskukseen, jonka olot eivät myöskään ole ihanteelliset. Little Beellä on kuitenkin Nigeriassa rannalla tapaamansa englantilaisen miehen osoite mukanaan ja tämä karkaa laitoksesta miestä tapaamaan.

Lopulta Little Bee päätyy etsimänsä miehen vaimon hoteisiin. Näin Sarah O' Rourkesta tulee merkittävä osa tarinaa. Kuin myös tämän pojasta, joka haluaa elää elämänsä Batmanina. Myös Sarah tapasi Little Been Nigeriassa. Silloin kun rannalla tapahtui jotain kamalaa.

Tarinan ihmiset tuntuvat aidoilta. Little Bee ja Sarah ovat molemmat vahvoja naishahmoja, mutta samalla näistä löytyy vikoja, jotka ovat hyvin ihmismäisiä. Sarah ei ole länsimainen, vahva ja moraalintuntoinen supernainen, joka syöksyy pienen afrikkalaistytön pelastajaksi. Ennemminkin tämä kamppailee oman moraalinsa kanssa niin, että lukija alkaa jopa joissain paikoin kyseenalaistamaan kuinka hyvä ihminen tämä oikeastaan on.

Toisaalta mielestäni teot ratkaisevat. Kirjallisuus ja elokuvat ovat vain ylläpitäneet sankarimyyttiä. Etenkin naishahmoille, joille annetaan vielä äitimyytin taakka. Täydellisen, huolehtivan naisen malli, jota näiden odotetaan toteuttavan. Sarah oli virkistävä muutos näihin stereotypioihin.

Kirja toimii kritiikkinä muun muassa Britannian pakolaispolitiikalle. Siinä tuodaan esiin miten pakolaisia kohdellaan sekä vastaanottokeskuksissa että niiden ulkopuolella. Aihe joka myöskään Suomessa, jossa lapsia edelleen lukitaan säilöön, ei ole vailla aihetta kritiikkiin. Cleave ei kuitenkaan alleviivaa kirjassa tiettyjä poliittisia ongelmia vaan kaikki kritiikki tapahtuu hiljaisesti. Se uppoaa lukijan tajuntaan tarinan hahmojen kautta. Tavallisen elämän kautta. Esimerkiksi globalisaation tuomat epäkohdat tulevat esiin Little Been omista ajatuksista.

"A pound is free to travel to safety, and we are free to watch it go. This is the human triumph. This is called, globalization. A girl like me gets stopped at immigration, but a pound can leap turnstiles."

Naisten tasa-arvo ja sen toteutuminen eri tavalla ympäri maailma nousee kirjassa myös yhdeksi teemaksi. Tyttöjen kohtelu Nigeriassa on jotain mitä meidän länsimaalaisten on jopa hankala ymmärtää. Seuraava Little Been miete on kuitenkin melko helppo ymmärtää:

"That is the trouble with happiness - all of it is built on top of something that men want." 

Tämä on teema, joka ei kuitenkaan rajoitu kirjassa vain Nigeriaan vaan toistuu myös Sarahin elämässä. Voisin kutsua tätä jossain määrin feministiseksi kirjaksi.

Harvoin kirja pystyy tuomaan maailman epäkohtia samalla tavalla esiin kuin Little Bee. Kyse on ehkä tämän tavassa käyttää kieltä. Miten Bee yrittää ymmärtää itse uuttaa maailmaa ympärillään ja ikään kuin pakottaa lukijan lopettamaan tämän keskeneräiset ajatuksensa. Oivaltamaan jotain itse. Oivaltamaan vähintään mitä vapaus ja rauha merkitsevät ja miten etuoikeutetussa asemassa toiset ihmiset ovatkaan.

"That is it. Udo means, peace. Do you know what peace is, Charlie?"
Charlie shook his head.
"Peace is the time when people can tell each other their real names."

Tämä kirja toimii monella tasolla. Kritiikkinä, dekkarina ja etenkin vangitsevana tarinana. Siihen voi lukiessa saumattomasti myös suhtautua monella eri tavalla sillä kirja on kirjoitettu niin persoonallisella tyylillä, että sen eri tasot eivät riitele keskenään vaan tukevat toisiaan.

Kirja löytyy suomennettunakin. Suomennoksen on tehnyt Irmeli Ruuska vuonna 2011 ja se kantaa nimeä "Little Been tarina". Jos siis kirja on jäänyt väliin, niin suositteluni. Ainakin jos rankat teemat eivät pelota helposti pois.



The Other Hand, 2008, Chris Cleave, Sceptre

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kaikille kommentoijille.