Acid for the Children on Red Hot Chili Peppersin basistin elämäkerta. Ison rocktähden uran nousukohtien sijaan huomasin lukevani hyvin henkilökohtaista tarinaa aikuistumisesta.
Flea on Australiassa syntynyt muusikko ja näyttelijä, jonka persoonallinen tyyli on tehnyt vaikutuksen bändeihin läpi useiden erilaisten genrejen. En arvostele hänen kirjallisia lahjojaan, mutta todella mielenkiintoinen tarinankertoja Flea ainakin on ja tämä kirja jätti vaikutelman kuin olisi ollut kahden jossain kapakan pöydässä intiimissä keskustelussa.
 |
| Flea. Kuva: Carlos Delgado |
Acid for the Children käsittelee Flean lapsuuden kokemuksia pitkään ja syvästi niin, että tuntuu kuin hän kävisi niitä läpi ensimmäistä kertaa yhdessä lukijoiden kanssa. Michael Peter Balzary syntyi vuonna 1962 kuumana lokakuisena päivänä. Tai kuten hänen isänsä sanoi päivästä: "It was so bloody hot you could fry a bloody egg on the sidewalk, mate!".
Luin jostain kuvauksen, että tämä kirja on matkatarina "katuojasta supertähteyteen", mutta en itse saanut sellaista kuvaa. Vaikka Flea on joutunut kestämään enemmän kuin lasten tulisi kestää, niin on hänellä aina tuntunut olevan koti. Jokin turvallinen paikka johon palata.
"I bow before the guardian angels that always showed me a light and a way up. My sanctuaries of friendship, books, basketball, music, and nature kept me sane.Even though I didn't have a clue of how to stop running myself ragged, to be still and know myself, or treat my body itself as one of those sanctuaries, I had my sacred spots. And in them, despite my utter ignorance of how to self-love, I knew that love existed. That knowledge was the life raft that saved me from floating away into Sea of Lost Causes."
Huumekokeilut alkoivat jo hyvin nuorena ja vaikka Flea useampaan otteeseen mainitsee, ettei vajonnut täysin addiktioiden maailmaan, niin lukijan on hankala uskoa sitä. On olemassa positiivisia huumetarinoita ja niitä löytyy tästäkin kirjasta, mutta kokaiinin piikittäminen ja suhteellisen säännöllinen heroiinin kuluttaminen on hankalaa selittää kasuaaliksi kokeiluksi.
Kirjassa mielenkiintoista on Flean suhtautuminen muihin ihmisiin ja miten tämä on valinnut elämänsä aikana erilaisia isähahmoja, valittuja veljiä ja suuria esikuvia. Muut ihmiset välittyvät kirjassa suurena voimavarana ja Flea vaikuttaa äärimmäisen sosiaaliselta ihmiseltä. Suurempana tulee vain rakkaus musiikkiin, joka alkoi jazzista ja hieman yllättäen rock tuli vasta paljon myöhemmin ja hieman vastahakoisesti hienostuneita rytmejä arvostavalle nuorelle trumpetistille.
Red Hot Chili Peppers mainitaan kirjassa vain harvoin ja tarina ikään kuin loppuu sen perustamiseen. Kaikkien hankaluuksien ja voitettujen esteiden jälkeen Peppersin perustaminen näyttäytyy yhtenä helppona ja karnivalistisena voittona. Henkilökohtaisten ja musikaalisten pyrkimysten pisteenä, joka vain syntyy omalla voimallaan, kuin mitään muuta vaihtoehtoa ei olisi ollut. Koko Flean elämä näyttäytyy kirjassa tarkoituksenomaisena matkana kohti jotakin tuntematonta.
Red Hot Chili Peppers mainitaan kirjassa vain harvoin ja tarina ikään kuin loppuu sen perustamiseen. Kaikkien hankaluuksien ja voitettujen esteiden jälkeen Peppersin perustaminen näyttäytyy yhtenä helppona ja karnivalistisena voittona. Henkilökohtaisten ja musikaalisten pyrkimysten pisteenä, joka vain syntyy omalla voimallaan, kuin mitään muuta vaihtoehtoa ei olisi ollut. Koko Flean elämä näyttäytyy kirjassa tarkoituksenomaisena matkana kohti jotakin tuntematonta.
"This burning thing inside has kept me always curious, always seeking, yearning for something more, always on the endless search to merge with infinite spirit, using whatever tools are available, and it has taken me into wild situations in my life, including bizarre and self-destructive places, cuz I have not been able to understand it or control it. However, it burns and burns, and I learn, I learn. My greatest hope is that, as I am compelled forward, this book will be an integral part of my journey."
Tämä kirja toimii niin musiikillisena historiana kuin syrjäytymisen kuvauksena Hollywoodin kaduilla. Useat pienet yksityiskohdat yllättävät (esimerkiksi Basquaitin vierailut nuoren Flean asuttamassa kommuunissa, kun tämä oli ostamassa kamaa) ja tarina on sen intiimin luonteen vuoksi jotain äärimmäisen todellisen tuntuista.
Acid for the Children Adlibriksessa*
Mainoslinkit merkattu: *
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti