6.2.2017

Jessie Burton - Nukkekaappi




Nukkekaappi on Jessie Burtonin mysteeri, joka vie lukijan 1600-luvun Amsterdamiin. Yleensä vältän ilmaisuja, joissa lukijaa "viedään" jonnekin, mutta tämän kirjan kohdalla se tuntuu sopivalle. Burton on nähnyt paljon vaivaa luodakseen elävän ja tiiviin maailman. On todella huomaavaista kirjailijalta antaa joka käänteessä lukilla tällainen määrä hajuja, makuja ja näkyjä tarinaa ryhdittämään.

Jessie Burton on englantilainen kirjailija, jonka kirja Nukkekaappi (The Miniaturist) on myynyt yli miljoona kappaletta 37 maassa ja on tekeillä BBC:llä kolmetuntiseksi tv-sarjaksi. Myös tämän uusin kirja The Muse on saanut todella positiivisen vastaanoton.

Jessie Burton / kuvaaja Harry Borden / Otava / saatu Sebes & Bisseling

Kirja pohjautuu löyhästi Petronella Oortmanin nukkekotiin Amsterdamin Rikjsmuseumissa. Elämäkerrallinen romaani ei kuitenkaan ole kyseessä vaan tarina on täyttä fiktiota. Nukkekoti kuitenkin antaa tarinalle kiehtovat raamit. Sen pienet rakennetut kulissit toimivat vastaparina Nukkekaapin tarinalle, joka on kuin leikkiä tuon kaapin sisällä.

Petronella Oortmanin nukkekoti

Nukkekaapin tarina kertoo nuoresta Nellasta, joka saapuu Amsterdamiin vaimoksi kauppias Johannes Brandtille. Saapuessaan varakkaan kauppiaan taloon Nella huomaa kuitenkin Johanneksen jättäneen tämän palvelijoiden Oton ja Cornelian, sekä siskonsa Marinin seuraan.

Nuori vaimo kaipaa normaalia avioliittoa, mutta Johannesta tämä ei tunnu kiinnostavan. Kylmä ja etäinen Marin on kiinnostunut vain jumalasta ja kaupankäynnistä ja Nella jää yksi Johanneksen häälahjan, koristeellisen nukkekaapin, kanssa.

"Hän katselee lahjaansa alakuloisena. Olen liian vanha tällaiseen, hän miettii. Kuka tätä edes näkee, kuka istuu pikku tuoleilla, kuka syö vaharuokaa? Hänellä ei ole tässä kaupungissa ystäviä eikä sukulaisia, jotka tulisivat katsomaan ja ihastelemaan lahjaa - kaappi on monumentti hänen avuttomuudelleen, hänen keskeneräiselle naiseudelleen. Sinun talosi, hänen miehensä sanoi - mutta kuka voi elää noin pienissä huoneissa, yhdeksässä umpikujassa? Millainen mies antaa tällaisen lahjan, olkoonkin että se on majesteettinen näky ja kaunista käsityötä?"

Alkaessaan sisustaa nukkekaappia, Nella ajautuu omituiseen liikesuhteeseen miniatyyrien valmistajan kanssa, joka tuntuu kykenevän valmistamaan liiankin tarkkoja esikuvia elävistä malleista.

Tarina on historiallinen mysteeri, joka aukeaa sivu sivulta vähän enemmän lukijalle. Tämä on sellainen kirja, joka pakottaa kääntämään aina sen seuraavan sivun ja onnistuu lunastamaan useimmat luomansa jännityksensä. Itse miniatyyrien valmistajaa lukuunottamatta.

Eräässä Big Bang Theoryn jaksossa "pilataan" ensimmäisen Indiana Jonesin juoni osoittamalla miten koko elokuvalla olisi ollut aivan sama lopputulos huolimatta siitä oliko Indiana Jones osa tarinaa, tai sitten ei. Lopussa natsit olisivat avanneet liiton arkun ja menehtyneet Indyn läsnäolosta riippumatta.

Minulle jäi vähän sama tunne miniatyyrien tekijästä tässä tarinassa. Nukketalo ja sen miniatyyrit ovat olennainen osa tarinaa ja sen mysteerejä, mutta lopulta niiden vaikutus tarinaan jäi melko olemattomaksi.

Tarinan teemat ovat historialliseen aiheesen nähden melko moderneja. Yksilön vapaus minuuteensa, naisen asema yhteiskunnassa ja yhteiskunta, jossa "heiluri heiluu jumalan ja guldenin välissä". Itse henkilöhahmot jäivät monilta paikoin ontoiksi ja näiden syvimmät motiivit eivät ikinä täysin auenneet, mutta toisaalta tämä sopi nukkekaapin teemaan.

Hahmot olivat kuin nukkeja kaapissa. Historiallinen asetelma tarjosi lukijalle maailman, jonka tämä jo tuntee. Länsimaisen sivistyksen ja kauppakulttuurin alkuaskeleet Hollannissa luovat tunnistettavat kehykset tarinalle ja kirjailija pääseen leikkimään hahmoillaan kuin miniatyyrin tekijä. Lopputulos on kuin oikeaa elämää, mutta jotenkin ennaltarakennettua ja kertomuksellista.

Tartuin kirjaan koska historiallinen Hollanti kiehtoo minua. Vermeer, Rembrandt, mausteiden tuoksuiset satamat, laivastot ja koko se 1600-luvun kulttuuri. Nykyaikainen länsimainen kulttuuri on luonteeltaan pirstaloitunuta. Se on sekoitus monia eri kulttuureita ja tämän kulttuurisen sulatusuunin synnyn sijoitan juuri 1600-luvun hollantilaisen kaupunkikulttuurin syntyyn. Aikaan, jolloin uuden tiedon ja uusien kulttuurien tarjoamat hyödyt otettiin mielenkiinnolla vastaan. En joutunut pettymään Burtonin tavassa kuvailla tätä aikaa ja paikkaa.

Lukuisat pitkät kuvailut maalauksista ja niiden astelmista, ruoasta, tuoksuista, kirkoista, kaupankäynnistä, puvuista, tavoista, rakennuksista... Nukkekaapin maailma oli elävä kuvaus ajasta, josta olemme päässeet lähinnä nauttimaan maalauksien ja paljon vanhempien tarinoiden ansiosta.


Jessie Burton, 2016, Nukkekaappi, Otava, ennakkokappale




2 kommenttia:

  1. Tykkäsin kirjasta, vaikka siinä oli joitakin kohtia, joita ei 1600-luvulla voinut olla, mutta tämähän oli fiktiota, joten kaikki sallittua ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä en tainnut mitään kovin erityistä huomata. Mitä bongasit?

      Poista