Ylpeys ja Ennakkoluulo Kotkan Kaupunginteatterissa

Suomen kantaesitys Austenin klassikkoteoksesta tehtyyn näytelmään nähtiin Kotkan Kaupunginteatterissa. Lähdin esitykseen suhteellisen ummikkona. Austen oli minulle enemmän tuttu elokuvasovitusten kuin kirjojen johdosta, joista luettuna alla oli vain hauskaksi osoittautunut Emma. Austenin tyyli ja maine on kuitenkin niin iskostunut kulttuuriseen kuvastoon, että osasin hieman aavistella mitä tuleman pitää.

Sen verran tuttu tarinakin oli, että olin lukenut Seth Grahame-Smithin kirjan Pride and Prejudice and Zombies. Jos et ole lukenut, niin suosittelen. On yllättävää miten tarina kuin tarina on mahdollista maustaa zombeilla toimivasti.

Bussimatkalla Kotkaan huomasin vielä, etten ollut muistanut siirtää äänikirjoja uuteen luuriini ja kun laitoin Librivoxin päälle, niin siellähän se Ylpeys ja ennakkoluulo komeili ensimmäisten ehdotusten joukossa ja ehdin hienosti muutamat ensimmäiset luvut kuunnella ennen esitystä. On se vain mestarillinen dialogin kutoja!

Kotkassa ei zombeja näkynyt, mutta sielläkin oli onnnistuttu löytämään ihan oma tyyli vanhaan tarinaan. Oikeastaan tällä käynnillä viimeistään huomasin, että Kotkan teatterilla on aivan oma tapansa tehdä näytelmiä. Oli tarina mikä tahansa, niin jotenkin siitä huomaa, että nyt on sellainen "Kotkalainen alavire" taustalla.

Kyseessä on eräänlainen elokuvamainen visuaalinen tyyli jostain Hollywoodin kulta-ajoilta. Näyttämölle ja mainontaankin tuodaan selkeää tyyliä, joka kohdistaa katsojan huomion tiettyihin näytelmän kiintopisteisiin. Jokainen esitys tehdään siis kokonaisuutena teeman mukaan ja kun valtaosa näyttelijöistäkin on aina samoja, niin on aina mielenkiintoista nähdä mitä tällä kertaa ollaan tehty. Jotain tuttua ja jotain uutta löytyy aina.

Toni Harjajärvi ja Rosanna Kemppi

Näytelmän tarina on eheä ja raikas ottaen huomioon, että Simon Reade on soveltanut sen melkoisen tiiliskivimäisestä teoksesta. Austen on pohjimmiltaan todella hauska kirjailija ja tämä puoli tarinasta onkin saatu hienosti istutettua lavalle. Etenkin Mikkomarkus Ahtiaisen tyylittely oli taas tälle tavanomaisen komediallista. Melkein mentiin jopa jo slapstickin puolelle, mutta Ahtiainen onnistui pitämään ohjat käsissään Herra Collinsin roolissa. Olen edelleen sitä mieltä, että Suomen Saturday Night Live hyötyisi suuresti Ahtiaisesta kastin jäsenenä.

Ylpeys ja ennakkoluulo käsittelee nimensä mukaisia teemoja. Siinä pohditaan näiden ominaisuuksien kantavuutta ja sorrutaan välillä sekä ylpeyteen että ennakkoluuloihin. ”Jokainenhan sen tietää, että naimaton, varakas mies tarvitsee välttämättä vaimon.” Bennettien perheen viisi tytärtä sattuvatkin kaikki olemaan naimattomia kun vähän huithapeli herra Bingley (Teemu Koskinen) muuttaa lähettyville. Tällä kuitenkin sattuu olemaan mukanaan ylpeän ja röyhkeän oloinen herra Darcy (Toni Harjajärvi).

Sugarissa pääkaksikkona hauskuttaneet Koskinen ja Harjajärvi tekevät jälleen nappisuoritukset. Harjajärvi uskottovana ja muuntautumiskykyisenä Darcyna ja Koskinen Bingleynä, jossa oli hieman kaikuja tämän suoritukseen Sugarissa. Molemmissa oli ihan aitoa vallattomuutta joka tarttui yleisöönkin. Tämä kirvoitti useat naurut ihan olemuksellaan.

Herra ja Rouva Bennett tyttärineen

Sugarin nimiroolin esittänyt Johanna Kuuva heijasteli myös aiempi roolejaan vähän hupsuna ja äänekkäänä neiti Lydia Bennettinä. Koko muukin sisarkatras (Rosanna Kemppi, Mirka Mylläri, Ida Riikonen ja Maija Lintunen) olikin juuri tarpeeksi elegantti ja hauska Austenin tekstiä tulkitsemaan. Olivatpa nämä vielä yhtä viehättäviä kuin tekstissä kuvailtiin. Herra ja Rouva Bennettiä puolestaan esittivät Antti Leskinen ja Lise Holmberg, jotka olivat hyvin aidonoloisesti parkkiintuneen ja vähän katkerankin avioparin ilmentymä.

Erityisesti keskeistä Elizabeth Bennetin roolia esittänyt Rosanna Kemppi loisti esityksessä. Paras kylmä katse ikinä! Ihan jääti sisuskaluissa kun Kemppi laski katseensa herra Darcyyn taas jonkin hienostuneen tylyn kommentin jälkeen. Olikin mielenkiintoista nähdä kuinka Elizabeth ja lady Catherine de Brough tapasivat. Kaksi vahvaa ja omapäistä naishahmoa Anne Niilola ja Kempin tulkitsemina. Siinä oli kohtaaminen, jossa en olisi halunnut olla oikeasti osallisena. Kunka paljon voikaan tulkita pelkälle elekielellä.

Koko näytelmä kuulosti ja näytti hienostuneelle ja Tommi Kainulaisen ohjaus oli onnistunut. Jo saliin tultaessa lavaa reunustivat runsaat Lucie Kuropatován suunnittelemat kultakoristeet ja pitkin esitystä lava muuntui luontevasti kuin vanhassa salonkinäytelmässä reunustamaan kutakin kohtausta. Lavasteet jättivät hyvin tiedostetun oloisesti kuitenkin näyttelijät näkyvään rooliin ja näyttelijät taas onnistuivat puolestaan nostamaan Austenin dialogin ansaittuun päärooliin.

Empire tyyli, jota esityksen puvustus ja lavastus kuvasivat oli jo aikanaan ikään kuin lavastusta, jolla pyrittiin melkein performanssin kautta palaamaan antiikin ihanteisiin. Ulkoisen olemuksen lisäksi puhe symboloi tätä pyrkimystä. Teksti on hyvin hienovaraista ja todelliset merkitykset jäävät useiden eri tulkintojen taakse. Tämä tekee Austenin tekstistä niin herkullisen näyttämölle. Täällä kulissit ovat konkreettisia ja teksti herää eloon ainossa ympäristössä, jossa se enää voisi.

Kyseessä on lähes kolmen tunnin näytelmä, mutta yksikään hetki ei ole ylimääräinen. On hämmästyttävää miten hyvin Austenin teksti kestää aikaa ja miten paljon siitä on mahdollista saada irti. Olisin voinut istua katsomossa silmät kiinni ja silti olisin voinut nauttia näytelmästä.

Ylpeys ja ennakkoluulo on mahdollista nähdä vielä Joulukuulle saakka ja suosittelen heittäytymään Napoleonin aikaiseen kartanoelämään. Eipä sen parempaa todellisuuspakoa olekaan. Lisää tietoja näytelmästä ja lipuista löytyy Kotkan Kaupunginteatterin sivuilta täällä.

Sovitus Simon Reade
Suomennos  Aino Piirola
Ohjaus  Tommi Kainulainen
Koreografi Neil Owens
Lavastus  Lucie Kuropatová
Puvustus
Lucie Kuropatová ja Anne Hannula
Valosuunnittelu ja projisoinnit
Essi Santala
Äänisuunnittelu
Kaj Günther ja Tommi Leinonen
Näyttämömestari  Ari Malmi
Tarpeisto Anni Halonen
Järjestäjä-kuiskaaja
Satu Kaitajärvi ja Petri Salonen
Pukija Paula Takkinen
Näyttämömiehet
Ismo Forss, Juha Kuusimäki ja Anni Halonen

Kuvat: Tommi Mattila

Rooleissa
Mikkomarkus Ahtiainen
Osku Haavisto
Toni Harjajärvi
Lise Holmberg
Rosanna Kemppi (vierailija)
Teemu Koskinen
Johanna Kuuva
Antti Leskinen
Miia Maaranen
Ella Mustajärvi
Mirka Mylläri
Anne Niilola
Jarkko Sarjanen
Avustajat
Meiju Järvimäki
Maija Lintunen
Jaakko Piirainen
Ida Riikonen
Olle Tepponen

Esitys nähty medialipulla